Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Vesi

Wikikko - kansan taitopankkista
Versio hetkellä 3. syyskuuta 2016 kello 18.13 – tehnyt imported>WikikkoSysop (1 versio tuotiin)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.

Vesi maassa

Maan huokostila muodostuu ilma- ja vesitilasta. Vesitilan pienntyessä ilmatila lisääntyy. Mitä kuivempaa maa on, sitä lujemmin vesi on sitoutunut maahan. Kasveille käyttökelpoinen vesi sijaitsee 0,0002 - 0,03 mm halkaisijaltaan olevissa huokosissa. Suuret yli 0,03 mm halkaisijaltaan huokoset eivät pidätä vettä, vaan ilmaa. Pienet huokoset, alle 0,0002 mm pidättävät taas veden niin lujasti että kasvi ei voi sitä hyödyntää juurillaan. Lakastumisrajaksi kutsutaan tilaan, jossa vain pienet huokoset sisältävät vettä. Viljelymaassa ilmatilaa tulisi olla noin 10%. Kenttäkapasiteetti tarkoittaa että kun maa kastellaan perusteellisesti ja siitä valuu ylimääräinen vesi pois, se on kenttäkapasiteetissa eli siihen on pidättyneenä suurin mahdollinen määrä vettä. Kenttäkapasiteetti - lakastumisraja = hyötykapasiteetti = kasville käyttökelpoinen vesi. Hyötykapasiteetti kivennäismaissa on 10-20% maan tilavuudesta. Kuihtumispiste tarkoittaa kasvin tilaa josta se ei enää toivu. Hygroskooppinen vesi tarkoittaa tilaa, jossa kasvi ei voi ottaa enää vettä.

Maavesien vyöhykkeet

* Juuristovyöhyke. Vesi liikkuu ylhäältä alaspäin. Osa haihtuu takaisin ilmaan. Kasvien juuristo ottaa vettä.
* Välivyöhyke eli vajovesivyöhyke. Osa vedestä painuu tänne. Kasvien juuristo saattaa kasvaa myös tähän vyöhykkeeseen.
* Kapillaarivyöhyke. Osa vedestä nousee taas ylöspäin kapillaarivoiman vaikutuksesta, mutta vesi liikkuu myös vaakatasossa. Hyvin vähän ilmaa.
* Pohjavesivyöhyke. Loppu vesi painuu pohjavesivyöhykkeeseen ja liikkuu vaakatasossa.

Esiintyminen maa- ja kallioperässä

  • Varsinainen pohjavesi eli kaikki huokoset täyttävä yhtenäinen vesikerros.
  • Märkäraja tarkoittaa kapillaarisen vedennousun kostuttaman kerroksen ylärajaa
  • Orsivesi on normaalia pohjavettä huomattavasti ylempänä olevaa pohjavettä joka on läpäisemättömän maakerroksen päällä. Esimerkiksi savikerroksen muodostaman patjan, kaukalon päällä.
  • Salpavesi on läpäisemättömän maakerroksen patoamaa pohjavettä. Esimerkiksi kallion päällä olevaa savikerrosta vasten.

Vajovesi tarkoittaa sadevettä, joka imeytyy vähitellen pohjaveteen. Lähde paikkaa jossa virtaava pohjavesi saavuttaa maanpinnan. Kapillaarinen nousukorkeus eri maalajeilla: sora 0-3 cm, hiekka 3-30 cm, hieta 30-300 cm, hiesu 300 cm - 3000 cm, savi > 3000cm. Nousu hidastuu savea kohden.

Vesi juurissa

Juuri hakee veden luo, aiheuttaa kilpailua. Ensin piteneminen veden luo kulkien huonojen vedettömien alueiden läpi, sitten haaroittuminen. Pintajuuristo kun runsasvetinen maa. Paalujuuri hakee syvältä vettä ja kuivana kesänä.

Vesien tilasta kertovia vesikasveja

Voimakkaasti likaantunut

  • Isolimaska
  • Isovesiherne
  • Karvalehti
  • Kiehkuraärviä
  • Pikkulimaska
  • Pohjanlumme
  • Sahalehti

Likaantunut vesi

  • Isosorsimo
  • Kaitapalpakko
  • Kilpukka
  • Suomenlumme
  • Tylppälehtivita
  • Uistinvita
  • Vesirutto

Lähes puhdas vesi

  • Hapsiluikka
  • Katkera vesirikko
  • Kolmihedevesirikko
  • Tumma lahnaruoho
  • Vaalea lahnaruoho

Puhdas vesi

  • Järvisätkin
  • Nuottaruoho
  • Ruskoärviä