Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Maitohorsma

Wikikko - kansan taitopankkista
Versio hetkellä 3. syyskuuta 2016 kello 16.59 – tehnyt imported>WikikkoSysop (1 versio tuotiin)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johdanto[muokkaa]

Maitohorsma (Epilobium angustifolium) (ruotsiksi Mjölkört, englanniksi Fireweed, Willowherb tai Rosebay Willowherb) on yleensä noin 50–150 cm korkea kasvi, mutta on tavattu myös yli 2-metrisiä yksilöitä. Suomessa sitä tavataan kaikenlaisilla kasvupaikoilla koko maassa, ja se on melko yleinen lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Kukissa on 4 purppuranpunaista, harvemmin vaaleanpunaista tai valkoista, terälehteä. Kukkien halkaisija on 2–3 cm. Maitohorsma kehittää kukinnan jälkeen punaruskeat, pitkulaiset siemenkodat, jotka halkeavat kärjestään. Yhdessä kodassa on yleensä 300–400 pientä siementä, ja koko kasvin siemenmäärä on usein noin 80 000. Ruskeissa siemenissä on valkoisia karvoja, joiden avulla ne lentävät tuulessa uusille kasvupaikoille.

Maitohorsma tunnetaan myös nimillä hepohäntä, horma, hormu, häränhäntä, häränhäntike, Jesuksen kukka, maitiainen, maitohorma, paloheinä, palohorma, palohorsma, palokukka, paloruoho, rieskaruoho, tuliheinä, tulivormu, tuulensääri, vormuruoho.

Epilobium angustifolium. Palokukka. Fireweed. Valkoisilta puuttuu punainen väriaine. Punertavat kevätversot 3-5 min keittämällä tai sellaisenaan ruoaksi. Juurakko myös syötäväksi, paranee ryöppäämällä. Juurakon voi myös paahtaa ja jauhaa hienoksi ja sekoittaa veteen à juotavaa. Lehdistä teetä. Varsien ydinosa maukasta, halkaistaan ja ydin kaavitaan. Maanalaisissa osissa runsaasti hiilihydraattia. Kurlausvetenä -->supistaa limakalvoja, haavoja. Nimi, uskottiin lisäävän maidontuotantoa. Pioneerikasvi. Typen loppuessa taantuu. Siemenhaituvat tyynyihin, eristeeksi, sytykkeeksi.


Käyttö[muokkaa]

  • Ravintona: Maitohorsman juuriversoja ja nuoria varsia voidaan käyttää tankoparsan tapaan. Juurista on tehty jauhoja, muhennoksia ja kahvinkorviketta. Maku on melko hyvä ja muutaman kuukauden säilytys parantaa sitä entisestään. Lehdissä on erityisesti c-vitamiinia, karoteenia ja valkuaisaineita. Myös hapatukseen maitohorsma sopii hyvin muiden villivihannesten ohella ja nuoret lehdet sopivat salaatteihin. Tämä kasvi on hyvä teeyrtti, johon hiostaminen tuo mukavan lisäaromin. Venäjällä horsman lehtiä on käytetty aidon vihreän teen jäljitelmänä ja vihreän teen ja maitohorsman sekoitusta kutsuttiin koporjeteeksi. Siitä on tehty myös Ivan-tsaita.

Ravintoarvot[muokkaa]

Lehti (tuore/kuiva?)

  • 88 mg C-vitamiinia
  • 6,5% valkuaista
  • 2,9% hiilihydraattia

Verso (tuore/kuiva?)

  • 17 kcal
  • 4% hiilihydraattia
  • 0,2% valkuaista

Lähde: kirja: Lallin pidot, Turkka Aaltonen

Linkkejä[muokkaa]

Kuvia[muokkaa]