Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Haapa

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johdanto[muokkaa]

Populus tremula. Puu pelkää, koska sitä kaikki himoitsevat. Nimeen liittyy haapio. Populus tremula eli värisevä poppeli. Kuori yhteyttää, lehtivihreä antaa värin latvukselle. Paljon eri sävyisiä lehdiltään. Vesoissa elää männynversoruosteen kesäitiövaihe, joka tärvelee männyn latvakasvaimia. Versoruoste ei lisäänny isoissa puissa. Kaulaaminen ennen kaatoa. Kuori neutraalia --> jäkälä- ja sammallajisto erilainen. Haavankeltajäkälä. Haavanpunikkitatti. Tärkein lahottaja haavankääpä. Ruoti sivulta litistynyt lähellä lapaa, kenties haihdutus suurempi ja saa näin ollen lisää ravinteita otettua tai hyönteiset eivät pysy lehdillä tai paremmin auringonvaloa. Sileäkuoriset rosokuorisia terveempiä. Vihreäkuoriset kestävät sydänlahoa tummakuorisia paremmin.

Valkoselkätikan ja harmaapäätikan mieliruoka runkohaapsanen elää toukkana nuorissa haavoissa. Mm. runkohaapsasen toukka kuuluu läpi, kun kuuntelee korva puuta vasten. Jänistä kutsuttu haavikon emännäksi. Monen eläimen koto! Lahovika alkaa usein oksantyngästä ja leviää sydänlahoksi. Haapa kelpaa mm. jäniksille, myyrille ja hirville sekä linnuille että hyönteisille. Kuori majavan, metsäjäniksen ruokaa ei rusakon. Tikan kolot, jonka jälkeen liito-oravat, joka myös syö lehtiä. Haapaperhonen. Punahärö.

Heinäniitylle mentäessä ei saa kantaa haravaa olallaan piit ylöspäin, koska silloin vetää sadepilvet mukanaan.

Puuaines[muokkaa]

Huokoinen, pehmeä, nukkaava, tahraamaton, kellanvalkoinen, kevyt, sitkeä, elastinen, sietää kosteutta ja rasitusta, kuivuttuaan kovaa, pinta- ja sydänpuun välillä ei värieroa, vuosilustot erottuvat heikosti. Lämmitettynä taipuisa. Ei pikkuesineisiin, vaikea pintakäsitellä. Tukkipuuksi 40-50 vuotta. Tiheys 350-450 kg/m3.

Työkalunvarsipuu: lapiot, lapionvarret, heinäharavat (lapa koivusta, varsi haavasta ja piit pihlajasta)

Hirsirakentamiseen monipuolisesti, hirsiset talousrakennukset, kattopaanut, paalut, aidaspuut, lattiat, lauteisiin paras, pöllipenkit, astiat, vakat, kehät, kaukalot, kuurnat, mehiläispöntöt, melat, airot, veneet, vaununlaidat, laiturit, sillat, siltarummut, päreet, arinat, matot, pöytäliinat, hatut, puukengät, soittimet, sukset, jäätelötikut. Tulitikkuna palaa tasaisesti, kuutiosta n. 2 milj. tikkua. Potaska. Selluteollisuus.

  • Lahot ja ontot haavat astioiksi, mehiläispöntöiksi.
  • Haapio eli yhdestä puusta kovertamalla ja lämmön avulla muotoilemalla tehty kanoottimainen vene. Muista hernevene herneenpalosta poistetaan herneet selkäpuolelta ja laitetaan tikut.

Oksat[muokkaa]

Koritöihin

Kuori[muokkaa]

Paljon salisyylihappoa. Kuori parkitukseen.

Lehdet[muokkaa]

Lähes sama valkuaisainepitoisuus kuin kaurajauhoissa. Karjan rehu.

  • Harvat ja pienet lehdet kertovat lahosta.

Käyttö[muokkaa]

  • Lehdet (?)
  • Kukat
  • Siemenet
  • Jälsi
- jyväkopaksi(???) vai päreistä?
  • Kuori
- värjäykseen
  • Puu
- päreiksi parhahiksi kattojen katteeksi, kestää 80 vuotta! Tai vakoiksi, jyväkopaksi...
- runko haapioksi tai ahkioksi
- piikkiharavan varsi
- haapapuun pintaan muodostuu vettä hylkivä nukka, minkä takia se ainoana lehtipuuna soveltuu erinomaisesti hirsiksi! Kestävyydeltään se on männyn veroista, vaikkakin kevyempää ja ei niin paloarkaa.
  • Juuret
  • Vesat
  • Kaarna

Jyväkoppa[muokkaa]

Haavasta on tehty muinoin jyväkoppia Suomessa. Kopat on tehty yhdestä kuorilevystä (jälsistä) tai leveästä ohuesta pärelevystä. Levyyn on leikattu toinen reuna irti, joka on taitettu siten että tulee kopan muoto. Kahvat on tehty taivutetusta (höyrytetyistä?) puista, jotka on ommeltu (niinellä?) reunoihin kiinni.

Lähde: Isiemme työt (vanha painos, kirja)