Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Työsuhde-etuperusteinen kontaktointi ja Morsettaminen: Erot sivujen välillä

Wikikko - kansan taitopankkista
(Sivujen välinen eroavaisuus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
 
Rivi 1: Rivi 1:
Työsuhde-etperusteinen kontaktointi on vuosia sitten erään tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon näyttötyönä kehitetty laillinen työllistämiskonsepti työkyvyttömille, tukiloukkulaisille yms. väliinputoajille. TSEK-työskentely ei vaikuta sosiaalitukien määriin. Tämä artikkeli on yksinkertaistettu tiivistelmä kyseisestä konseptista.  
== Johdanto ==
Morsekoodi on yhdysvaltalaisen taidemaalari-keksijä -monilahjakkuuden Samuel Finley Breese Morsen (s. 1791 - k.1872) sähkösanomien välittämiseen kehittämä, sittemmin kansainvälistynyt koodikieli. Idean morsekoodista Samuel sai intiaanien savumerkeistä. Olemassaoleviin monikanavaisiin sähkötystekniikoihin nähden morsettamisen vahvuutena oli, että se on binäärikoodia, jolloin sanoma pystytään välittämään yksikanavaisella/-napaisella lennättimellä. Lennätin on yleisnimitys useille erityyppisille laitteille, joilla tekstimuotoinen viesti voidaan välittää alkuperäistekstiä fyysisesti siirtämättä, kuten esimerkiksi sähkön, valon, äänen tai kosketuksen/liikkeen avulla.


==Historiaa==
Morsenkielisiä sähkösanomia (pääasiassa lennätinkaapeleita pitkin) käytettiin alunperin mm. kaupankäynnissä, koska morseviesti saatiin välitettyä reaaliaikaisesti pitkien matkojen päähän ja siitä tulostui tai käsin kirjoitettiin paperidokumentti (so. konkreettinen asiakirjatodiste; sopimuksen, toimeksiannon, määräyksen yms. vahvistukseksi), jolloin voitiin esimerkiksi tehdä tavaran toimitussopimuksia etäälle tarvitsematta matkustaa fyysisesti paikan päälle. Lisäksi morsekielisiä sähkösanomia on käytetty kansainvälisten uutissanomien ja -sähkeiden välittämisessä "tuoreeltaan", jopa mannertenvälisesti, sekä kaikenlaisessa sodankäyntiin liittyvässä toiminnassa, varsinkin Ensimmäisen Maailmansodan aikaan. Epäilemättä Lennätinjärjestelmien olemassaololla on ollut merkittävä rooli paitsi yritysten taloudellisessa kilpailukyvyssä, myös valtioiden edesottamuksiin toteuttaa laajamittaisia sotilasoperaatioita Maailmansotien aikoina.


==Perusperiaatteita==
====Damped Wave====
Sähkötystä harjoitettiin alkuvaiheessa toimintaperiaatteeltaan yksinkertaisella, toimintavarmuudeltaan kohtuullisella ja taajuusleveydeltään lavealla [https://en.m.wikipedia.org/wiki/Spark-gap_transmitter kipinälähetintekniikan] erityyppisillä käytännön sovelluksilla. Näiden kipinälähetintekniikoiden ([https://en.m.wikipedia.org/wiki/Damped_wave damped wave]) käyttö kuitenkin kiellettiin kansainvälisesti Toisen Maailmansodan jälkeen, sillä sellainen aiheuttaa häiriötä muille käytössä oleville radiotaajuuksille.


# työnantajia, joilla olisi tarjolla kevyitä hanttihommia ja vastaavia, määrittelevät työtehtävien luonteen '''''[[Työsuhde-etuperusteinen_kontaktointi#Skenaariokorttipakka_sovelluksineen|skenaariokorttien]]''''' avulla.
====Undamped Wave====
#* skenaariokortit ovat valokuvia tai taiteellisia piirroksia erilaisista tilanteista, jotka tavalla tai toisella muistuttavat tarjottavaa työtä:
Morsekoodisen sähkösanomasignaalin tuottamisen ja tulkitsemisen manuaalisuudesta johtuen sekä käytännöllisen, moduloimattoman radiosignaalin ''[https://en.m.wikipedia.org/wiki/Continuous_wave undamped wave eli continuous sinusoidal wave (CV)]'' radiosignaalin vuoksi sitä on pidetty toimintavarmana systeeminä. Edelleenkin morsekoodi on tässä mielessä korvaamaton, joskaan viestintätekniikan kehittyessä ei morsettamistaitoja ole viime vuosina pidetty niin oleellisena seikkana. Sähkötystä harjoitetaan tällä hetkellä systemaattisemmin tällä hetkellä vain puolustusvoimissa sekä meriliikenteessä. Muun muassa armeijan [https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kenttäradio kenttäradiossa] on sähköttämismahdollisuus. [https://fi.m.wiktionary.org/wiki/Liite:Morsen_aakkoset Wikipedian] mukaan ''"sähkötys on edelleen ainoa täysin luotettava tapa liikennöidä huonoimmallakin radiokelillä"''.  
#** skenaariokorttien kautta työnantaja pyrkii saamaan valmiiksi motivoituneet henkilöt töihin ja
 
#** työntekijä kiinnostumaan ja innostumaan tarjolla olevista töistä, orientoitumaan identiteetiltään sen mukaiseksi, millaisista tekijöistä yhteiskunnassa on pulaa, tai vähintään löytämään häntä itseään ennestään kiinnostavia töitä.
====Erikoistilanteita====
# työntekijä järjestää skenaariokorttipakan kiinnostavuusjärjestykseen
Joissakin erikoistilanteissa, kuten kidutus- ja eristysselleissä vankien kesken morsetusta on hyödynnetty viestien välittämiseen/keskustelemiseen (kertonut itse 14 vuotta kidutusvankina ollut Richard Wurmbrand). Nykyaikana muita erikoistilanteita, joissa morsetustaitoja voisi tarvita, voisivat olla esimerkiksi tapaturmaisesti, aivoinfarktista tai etenevästä sairaudesta johtuen vaikeasti halvaantuneen henkilön kanssa keskustelu sekä tietenkin retkeilyolosuhteissa onnettomuustilanteessa hätäkutsun (SOS) lähettäminen. Joissakin taskulampuissa SOS-hätäkutsun merkkijonon SOS (dot dot dot dash dash dash dot dot dot) voikin kytkeä erillisenä valaisimen toimintonakin/"modena" päälle. Lisäksi partiolaiset sekä lennätinharrastajat tietenkin [https://fi.m.wikibooks.org/wiki/Radiotaajuuskirja/sähkötys harrastavat] morsetusta monin eri menetelmin.
#* työnantaja tai työnvälittäjä pystyy nopeasti valikoimaan tarjolla oleville töille innostuneita tekijöitä
 
#* työntekijä pystyy tutkiskelemaan itseään ja konkreettisella tavalla tiedostamaan millaisista asioista hän on kiinnostunut ja millaisista ei sekä/taikka millainen olisi hänen ihanneminänsä jota tavoitella ja mihin orientoitua mieleltään.
==Morsetus==
#* aivojen välittäjäaineet - testosteroni, estrogeeni, serotoniini, dopamiini, endorfiini - reagoivat edellä mainittuun henkiseen orientoitumiseen.
Morsesanoma rakentuu merkkijonosta (aakkoskirjaimet, numerot sekä melko kattava valikoima tavanomaisia välimerkkejä). Kutakin merkkiä vastaa tietty lyhyistä ja pitkistä signaaleista rakentuva yhteensä 1 - 7 signaalin pituinen sarja. Edellisen ja seuraavan merkin signaalisarjojen väli ilmaistaan lyhyellä (joitain kymmenesosasekunteja) tauolla, mutta 'välilyöntejä' ei morsettamisessa käytetä, vaan ne jätetään kokonaan ilmaisematta taikka niitä voidaan ilmaista pitemmillä tauotuksilla. Pitkän signaalin ("dash") pituus on virallisesti vähintään kolminkertainen lyhyeen ("dot") verrattuna.
#* vastaanottamissaan työtehtävissä onnistuminen (endorfiinivaste) vahvistaa sekä tasapainottaa edellä mainittujen välittäjäaineiden tuotantoja.
 
#* sellaiset psykiatriset häiriöt, jotka johtuvat välittäjäaineiden epätasapainosta (kuten surkastunut serotoniinin tuotanto) lievenevät ja jopa korjaantuvat.
Morsettamistaidossa "harjoitus tekee mestarin", ja keskeisin asia on kyseiseen käyttötarpeeseen nähden tarpeellisten merkkien morsesignaalisarjojen motorinen ulkoamuistaminen. Sitä voisi verrata uudella autolla ajamisen omaksumiseen tai nuoteista soittamisen oppimiseen.
#* aivojen välittäjäaineiden tasapainottuminen uudella tavalla muuttaa henkilön luonnetta (tavallisesti jalostaa ja vahvistaa olemassaolevaa luonnetta, mutta joissain tapauksissa voi muuttaa sen jopa päinvastaiseksi (esimerkiksi feminiinisestä luonteesta tulee maskuliininen tai toisinpäin)
 
#* henkilön ympäristönhallinta paranee, toimintakyky paranee, työkyky ja -motivaatio paranee, itseohjautuvuus paranee.
Morsemerkistön signaalisarjojen ulkoaoppimiseen liittyen suomenkielessä sanat rakentuvat kätevästi "lyhyistä ja pitkistä tavuista", jolloin morsettamisen opettelussa voimme hyödyntää muistisanoja, joiden tavujen rytmitys on sama kuin kyseisen sanan alkukirjainta vastaavan morsesignaalisarjan rytmitys. Lyhyt ''ti'' -tavu (joka vastaa lyhyttä "dot" -signaalia) tarkoittaisi (tässä asiayhteydessä) yksivokaalista ja korkeintaan kaksikirjaimista tavua, ja pitkä ''taa'' -tavu (joka vastaa pitkää "dash"-signaalia) on siis joko kahden vokaalin muodostama tavu taikka sitten mikä hyvänsä kolmi- tai nelikirjaiminen tavu.
# itse työnteko on vastikkeetonta [https://www.minilex.fi/q/palkaton-työ ilmaistyötä]. Se ei vaikuta sosiaalitukien määriin alentavasti.  
 
#* Näin ollen ns. '''''tukiloukku''''' {töihin lähteminen pienentää kuukaudessa saatavan varallisuuden kokonaismäärän pienemmäksi kuin paljonko saisi kun olisi tekemättä mitään} ei estä TSEK-työskentelyä, mikäli henkilö muuten kyllä haluaisi työtä tehdä.
===Morseaakkosruno===
#* Vastaavana esimerkkinä oppilaitosten puitteissa tehtävä tutkintoon sisältyvä taikka hevostalleilla ratsastusharrastuksen ohessa tehtävä ilmaistyö.
Alla melko helposti mieleen jäävä morseaakkosten muistisanojen runomainen luettelo. Tämän morseaakkosrunon tavoitteena on sanomansa puolesta sopia mahdollisimman monelle ja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Runon tavoitteena olisi tukea nopeaa morsettamistaitojen omaksumista esimerkiksi henkilöllä, jonka kommunikointimahdollisuudet heikkenevät nopeasti tai ovat heikenneet yllättäen, esimerkiksi onnettomuudesta johtuen.  
#**Työstä [https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055#L1P1 palkkana maksettavan vastikkeen] ja nautittavan työsuhde-edun raja on häilyvä, yksiselitteisin erottava tekijä lienee tällaisen hyödyn/edun odotusarvoinen vaihtoarvo, sillä yleisesti hyväksyttävä palkan formaatti on raha, jonka pääfunktio on toimia vaihdon välineenä.
 
# Työntekijä nauttii runsaista työsuhde-eduista tekemänsä työn määrän mukaan.
Runon välissä olevat vinjetti -merkinnät ryhmittelevät erilleen puhekielessä tarpeelliset kirjaimet lopuista, puhekielelle epäoleellisista aakkosista. Molemmat kirjainjoukot käsitellään runossa kahteen kertaan, joka kirjain löytyy yhteensä kahdella eri sanalla, paitsi muistamisen tueksi, niin ennen kaikkea, jotta muutoin kommunikointikyvytön morsettaja sekä tulkitsija voisivat aina olla varmoja tavutuksen oikeellisuudesta, ja siten rauhassa sen suhteen, että molemmat osapuolet varmasti tuntevat kaikkien kirjainten morsesignaalisarjat.
#* työsuhde-etu on jokin sellainen henkilökohtainen tuote, palvelu tai etu (esimerkiksi ruokailu, työmatkat, pukineet, parturi/kampaamo, ravintolailta tai viikonloppuloma), jolla on jonkinlainen yhteys tehtävän työn kanssa (esimerkiksi lisäten edustavuutta, motivoiden, parantaen työtehoa), mutta alhainen/olematon jälleenmyyntiarvo/-kate (esimerkiksi huumeidenvälitykseen huonommin soveltuen) eikä ole työntekijän kannalta katsoen palautuskelpoinen
 
#** esimerkiksi pelkän valokuvan kuitista taikka pelkän tiedon ostoajankohdasta perusteella iso osa tuotteista on palautettavissa takaisin rahaksi, osa taas ei ole pakkauksen avaamisen jälkeen palautettavissa.
:::<big>Quunsiltojen kulkijat</big>
#* työnantaja arvioi edeltäkäsin työntekijän omarahoitteisesti vapaa-ajallaan tekemän hankinnan, sitoutuu korvaamaan sen (esimerkiksi puhelimitse tai tekstiviestillä) ja hankinnan jälkeen hyvittää sen takautuvasti alkuperäistä kuittia vastaan, joka jää työnantajan arkistoitavaksi. Työnantaja voi edellyttää, että hankinta maksetaan pankkikortilla eikä käteisellä, jolloin käytetty maksukortti on identifioitavissa kuitilta {eikä kyse ole esimerkiksi kassahihnan kuittiroskiksesta napatusta satunnaisesta kuitista}.  
 
#** Työnantaja vastaa työntekijälle hyvittämiensä hankintojen asianmukaisuudesta sekä työtunti-, hyvitys- ja kuittikirjanpidon paikkansapitävyydestä ja arkistoimisesta.
 
#** Työnantajan ei tule hyvittää TSEK-palkkoja muilla kuin työsuhde-eduiksi tosiasiallisesti/juridisesti katsottavin/hyväksyttävin hankinnoin. Tämän vuoksi on kohtuullista, että työntekijällä on runsaasti aikaa, esimerkiksi 12kk, tehdä hänelle myönnettyjen työsuhde-etujen hankintoja.
::::::: * * *
#* Yksittäisen työntekijän kohdalla TSEK-työssä kysymys on väliaikaisratkaisusta, sillä mitä enemmän työtunteja kertyy, sen hankalempaa työntekijän on keksiä sellaisia työsuhde-etuja, joita hän olisi vielä vaille.
 
#** näin ollen TSEK-työntekijän kannattaa pyrkiä suoriutumaan tällaisesta trial-työjaksostaan mahdollisimman edustavasti, esimerkiksi jotta työnantaja joko pestaisi hänet tai ainakin kirjoittaisi hyvän työtodistuksen hänelle.  
 
#** Työssä hyvin onnistuminen/pärjääminen on terapeuttista, oppimiskokemus, positiivinen elämys ja se vahvistaa luonnetta. Työssä heikosti onnistuminen ja pärjääminen, ja esimerkiksi projektiluontoisissa töissä jonkun projektin tunnistaminen ja tunnustaminen epäonnistuneeksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mutta täsmällisesti oikein {sellaisia projekteja/projektin myötä kerättyä immateriaalista omaisuutta hylkäämättä, joita jostain näkökulmasta tarkastellen "olisi sittenkin kannattanut jatkaa"} on aivan keskeinen kyky, koska sillä tavalla projektit jalostuvat itseohjautuvasti paremmiksi. Eli terve tilannetaju, sekin on siksi hyvin onnistumista ja pärjäämistä, vaikka se merkitsisi työn tai projektin hylkäämistä. Huonolla tilannetajulla epätäsmällisesti/tunnereaktiosta johtuen tehty virheellinen hylkäämispäätös sen sijaan on paha virhe ja kielteinen elämys niin hankkeen aloittajalle, työn tarjoajalle kuin tekijälle. Sellainen tietysti on mieltäalentavaa kantapään kautta oppimista, mutta niihin ei kannatakkaan jäädä vellomaan ja niitä muistelemaan, vaan tajuta että sellaisetkin kokemukset kasvattavat ja vaikkeivät kasvattaisikaan, niin valitettavasti sisältyvät olevaisuuden kokonaispakettiin eli ne sisältyvät olennaisena osana niin ihmisten kuten myös kaikkien eläinlajien luonnollisiin terveisiin maailmankuviin.  
:::"Palattaisko taas lomillasi Rukalle?
#** itselle epätyypillisessä työtehtävässä pärjääminen/onnistuminen ja vastaavat läpimurrot uudenlaisilla alueilla innostavat mieltä ja kasvattavat luonnetta sisäisesti. Ilmiö on verrattavissa uuden harrastuksen aloittamiseen ja siinä pärjäämiseen, esimerkiksi jokin urheilulaji, jossa huomaa pärjäävänsä hyvin. Aivoissa tilanne ilmenee mm. tiettyjen välittäjäaineiden erittymisen vahvistumisena, joka ilmiö on puolestaan verrattavissa esimerkiksi muurahais- ja mehiläisyhdyskunnissa ilmeneviin keskinäisiin työnjakoihin (osa erikoistuu ravinnon hankintaan, osa pesän vartiointiin ja puolustamiseen, osa toukkien hoitoon, intuitiivisesti sen mukaan millaista epätasapainoa näiden töiden ja niiden tekijöiden määrissä on).
:::- Et uneton öinenaika juteltaisiin
#** mikäli henkilö on pitemmän aikaa tauolla TSEK-työnteosta eikä löydä muihinkaan töihin, hän alkaa taas olla uusien työsuhde-etujen tarpeessa, jolloin hänen motivaationsa päästä TSEK-töihin kohoaa. Tällöin yleisesti ottaen tapahtuu, että TSEK-konsepti automaattisesti motivoi väliinputoajien segmenttiin kuuluvia hakeutumaan säännöllisin välein töihin. Eli ennaltaehkäisee myöskin esimerkiksi eläkeläisiä ja työkyvyttömyyseläkettä nauttivia sammaloitumasta.
:::niitä älyttömän hupasia sanoja!"
#* Eläkeläiset mukaanlukien kyse on '''''noin kahden miljoonan suomalaisen''''' fasilitoinnista, heidän hyvinvoinnistaan ja kolmannen sektorin työpotentiaalinsa ohjaamisesta elinkeinoelämän tueksi.
 
# Työnantaja vastaa työllistämiensä TSEK-työntekijöiden työnteon aikaisesta turvallisuudesta esimerkiksi talkoovakuutuksin.
 
#* Työnantaja voi periaatteessa vapaasti päättää paljonko työsuhde-etuuksia hän hyvittää työtuntia/työpäivää/urakkaa kohden / työlle asetetun tavoitteen saavuttamisesta. Koska kyse on työntekijän ennestään nauttimien sosiaalietuuksien lisäksi nautittavista eduista, ja ei työnteon vastikkeesta, niin kyse on ennemminkin nimellisestä, mutta suhteellisuudentajuisesta ja tasapuolisesta korvauksesta, kuten 5-10 euron edestä per tunti.
:::"Oikeinkos Kuusamon ympäristöön,
#** työsuhde-etujen ajatuksena on olla työntekijän työkyvyn ylläpitoa. Siksi työeduin korvataan työtunteja {ilmaistyön korvaaminen työetuina esim. urakkaperusteisesti olematta luonteeltaan kuitenkaan työnteosta maksettavaa vastiketta on hieman hankalasti perusteltavissa}. Työkohteen sinänsä kyllä kannattaa urakkahinnoitella yllätysten välttämiseksi, koska TSEK-työntekijä ei ole velvollinen osallistumaan eikä edesvastaa työnsä jäljestä.
:::iki metsän alaan -
#* Työnantaja periaatteessa vapaasti, mutta suhteellisuudentajuisesti, myöskin määrää työhön saapumisen ja töistä lähtemisen kellonajat, sillä tämä asia kuuluu urakoitsijan ja asiakkaan/tilaajan välisiin toimitussopimuksiin.
:::oikeinkos niitä vesipuron gourméita..."
# koska työsuhde-etuperusteinen kontaktointi on juridisesti [työlain säädösten kautta [https://www.ku.fi/artikkeli/4906209-rakennusliitto-ukrainalaisten-pakolaisten-tyosuhteita-naamioitiin-yrittajyydeksi-rakennustyomaalla työmarkkinoilla vallitsevien dynaamisten jännitteiden keskinäisen tasapainon]] kannalta siinä mielessä herkkä asia, että se alentaa rekrytointikynnystä ja luo jännitteen eräänlaisen uuden alakulttuurin/väestösegmentin kehittymiselle, ja kun Suomen yhteiskunta rakentuu lomittain/sisäkkäin asettuneista alati enenevästi useiden keskenään erilaisten kulttuuritaustoissa oleilevista yhteisöistä, niin työsuhde-etuperusteista kontaktointia on välttämätöntä reguloida.
 
#* Lähtökohtaisesti tarkoittaen seuraamista tilastollisesti, sillä TSEK:n järjestelemisessä osaksi yritystoimintaa perusajatuksena onkin ollut neutraalius byrokratian/yritysverotuksen monimutkaistumisen suhteen, huom. TSEK-hyvityksistä on maksettu normaali ALV, eikä sitä ole tarkoitus vähentää kirjanpidossa, vaan se siis läpilaskutetaan eikä TSEK-hyvityksillä näin ollen olisi suoraa vaikutusta yrityksen liikevaihtoon.
 
#* regulointi voisi tarkoittaa vain lisäsarakkeita kausiveroilmoituksessa sekä yritysten, julkisyhteisöjen, yksityishenkilöiden veroilmoituksissa. Näiden lisäsarakkeiden (kuten tsek-työtunnit yhteensä, tsek-työntekijät yhteensä, kirjatut tsek-hyvitykset yhteensä) ensisijainen funktio olisi tilastointi (mm. kuntakohtaisesti) sekä toisaalta mahdollisuus tarvittaessa tasapainottaa (nostaa tai laskea TSEK-töiden järjestämisen kynnystä) tasapainon säilyttämiseksi työmarkkinoilla / elinkeinoelämässä.
::::::: * * *
<br><br>
 
* Elikeinoelämän sisäinen dynamiikka on yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta todella keskeinen asia, esimerkiksi koska jotta opiskelijoita pystyttäisiin ohjaamaan oikeassa suhteessa erilaisille heitä kinnostaville toimialoille [tarvitsematta viiteen kertaan uudelleenkouluttaa joka toista työikäistä uudelle alalle, ja työttömyyden plus työvoimapulan välttämiseksi sekä kohtaanton parantamiseksi], yhteiskunnassa harjoitetaan skenaarioanalysointia/työmarkkinoiden tarpeiden ja rakenteen kehittymisen tulevaisuudessa ennakointia. Jos näin ei toimittaisi yhteiskuntaan/elinkeinoelämäön ja työmarkkinoille kehittyisi työnantajien ja yritysten kannalta monimutkainen toimintaympäristö, jossa työvoiman tarve ja hinta - ei palveluiden tarve - vaikuttavat keskeisellä tavalla nk. 'hyvinvointiin' yhteiskunnassa: yksinkertaistettuna esimerkiksi suoraan siten, että joka tienristeyksessä on oma nakkikioskinsa, mutta koko läänissä ei ainuttakaan jäätelöautoa, ja välillisesti siten, että koska tällainen yhteiskunta ei ole teollisen mittakaavan yritysten kannalta houkutteleva toimintaympäristö, niin alueen tuonnin ja viennin tase on vahvasti negatiivinen, koska vientivoluumit ovat vähäiset ja tuonnin (esimerkiksi jäätelöt) tarve korkea (ja erikoisemmissa tuontiartikkeleissa hintavampikin, koska esimerkiksi jäätelöissä tarvitaan kylmäkonttia, ja toisaalta lääkärit eivät mielellään muuta asumaan seuduille, joissa on halpaa nakkia,mutta ei jäätelöä).
 
* Tällaisista seikoista, eli elinkeinoelämän murrosvaiheesta (sekä lisäksi sosiaalitukien maksatuksen siirtämisen kunnilta Kelalle) johtuen TSEK-konsepti ei ollut ainakaan vielä valmistumisajankohtanaan päistikkaa käytäntöön sovellettavissa (mm. pilotointeihin osallistuneiden silloisten asianosaisten pettymykseksi). Mutta toimintaympäristön tasapainottuessa menetelmää kannattaisi täsmentää/mukauttaa nykyiseen elinkeinoelämän rakenteeseen ja sitten kokeilla pokus-hengessä implementoida, sillä implementointi pilotointimielessä on periaatteessa jo nyt käytännöllisesti katsoen laillista, ja lisäksi epiirisellä tasolla saataisiin helpommin ja täsmällisemmin käsitystä soveltamiskelpoisuuksista kuin "dosenttina päivystäen" (asiantuntijarefleksin tai säikähdyksissään hatusta heitetyn teoreettisen jargonin antaminen vastineeksi monimutkaisiin asiakokonaisuuksiin, joihin olisi heidän mielestään suhteettoman vaivalloista perehtyä tarkemmin tai jotka saattaisivat vaikuttaa haitallisesti sählykavereiden harjoittamaan teollisen mittakaavan liiketoimintaan).
:::"Åtettaisikin cappuccino & bistropala
** TSEK:n potentiaalinen haitallisuus / elinkeinoelämän toimijoiden kielteiset ensireaktiot, mikäli sellaisia ilmenisi, johtuvat ainakin siitä, että tässä konseptissa - mikäli sitä alettaisiin hyväksikäyttämään [ts. mikäli sitä pystyttäisiin väärinkäyttämään] esimerkiksi matalan koulutustason työpaikkojen luomisessa sekä yrityskilpailua vääristävästi keskeisten töiden teettämisessä - työmarkkinoilla alkaisi painottua sellaiset paikallisen mittakaavan hanttihommat, jotka varaisivat työvoimaa varsinaisilta työvoimamarkkinoilta pitkäaikaisemmin pois sellaisiin töihin, joiden palkka / tuottavuus / kate / verotettavuus on mitätön. Jolloin yhteiskunnan elinkeinoelämä periaatteessa alkaisi kangistua/kurjistua/surkastua.
:::& zippailua quumaisemaan?"
*** TSEK:n vahvuuksia, joihin keskittyä - samalla kun riskejä seurata ja reguloida - olisivat ainakin työmarkkinoiden ulkopuolella sosiaalitukien varassa jumittavan väestösegmentin psykologinen innostaminen työntekoon ja kohti työmarkkinoita. Lisäksi tällaisen mielekkään välivaiheen / matalan ensimmäisen stepin olemassaolon lisäämä yleinen turvallisuudentunne. Tätä kautta sosiaalitukien varassa olevien määrän tilastollinen pieneneminen suoraan sekä myös sen kautta, että ammattitutkintoon johtavia koulutuksia keskeyteltäisiin vähemmän (ainakin muutama vuosi sitten keskeytyikö noin puolet ammattiin johtavista tutkintokoulutuksista, eli valtava määrä) heikosta motivaatiosta johtuen.
 
**** Periaatteessa jotkut peruskouluikäiset huonosti koulussa pärjäävät lapsetkaan eivät alkaisi suunnittelemaan elämistä TSEK:n varassa ja hyppäämään veneestä (ja perusteettomia turvapaikanhakijoita hyppäämään veneeseen), kunhan tämä konsepti osataan implementoida oikein elinkeinoelämään : niin, että työsuhde-eduilla on nimenomaan psykologinen vaikutus työntekijään, eli että kyse on rahallisesti vähäisistä, mutta konkreettisista eduista, ei mistään "vuoden vaipat" ym. tosiasiallisesti vastikkeellisesta työstä so. elannon hankkimisen rajapinnasta, ei yritystoiminnan kannalta keskeisten työtehtävien täyttelystä käytännössä ilmaistyövoimalla, eikä toisaalta myöskään sellaissen vippaskonstiyrityssektorin kehittymisestä, jotka perustuvat viheltävien avaimenperien yms. näennäistarpeellisen krääsän TSEK-työntekijöille tarjoamiseen, tai joiden yrityskilpailua häiritsevä liiketoiminta on suunniteltu TSEK-työntekijöiden korkeaan tarjontaan ja hyväksikäyttöön.
 
***** lisäksi TSEK-töiden vaatimukset olisi tajuttava ja pystyttävä pitämään matalempina kuin varsinaisten palkkatöiden, koska mikäli TSEK-työpaikkojen vaativuus kohoaa [https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/57146dd5-fa0f-4fbc-8195-e7b1ffc7555a "toimitusjohtajan huomaamatta"] vastaamaan palkallisen [tuottavan] työn vaatimuksia, tällöin helposti esimerkiksi nuorisolle tärkeiden palkallisten kesätyöpaikkojen tarjonta saattaa alkaa supistua.
:::"Xiitataei -  
****** palkkatasojen laukkaaminen haasteena ek. [https://demokraatti.fi/tyontekijan-tienestit-jaivat-alle-kuuteen-euroon-tunnissa-rakennusliitto-asetti-yrityksen-saartoon/ rakennusteollisuudessa] - toisaalta rakennusteollisuus on varsin kouluesimerkillinen sektorikohtaisten ammattiliittojen tärkeydestä. Käytännöllisesti katsoen työsuhde-etuperusteisen kontaktoinnin Suomen yhteiskuntaan integroimisen neuvottelurajapinta on erilaiset ammattiliitot.
:::wituttaa fatalisti duunari!"
**** lisävahvuus liittyy yhteiskunnallisen joustavuuden (resilienssin, häiriönsietokyvyn) paranemiseen.
 
 
::::::: * * *
 
:::"Iho broilerina
:::GPS åpaskarttojaan
:::XOR-salatul webillään
:::zoomaileva countryjuntti
:::fokusoisi quu-uimiseen..."
 
 
::::::: * * *
 
 
:::"Sinäkö et rakasta koillisen maaston dyynejä!
:::Lihaksesi parantuisi ite tuo Oulangan ututie jaloitellen.
:::Hajuvesi ajaa veripirut ympäriltäs,
:::örrveltäisi niitä greeneillä golffaava älykkökin..."
 
 
 
::::::: * * *
 
 
Morsettaminen eli sähköttäminen on alkuvaiheessa luonnollisesti hitaampaa ja tottumattomalla naputtelijalla Voi tulla sellaista naputteluvirhettä, että kirjainmerkin viimeinen signaali jää "keskipitkäksi", jolloin sitä ei välttämättä osata tulkita aina oikein. Tällaisia virheitä sisältävän sanoman tulkitsemiseksi voidaan käyttää apuna esimerkiksi allaolevaa morseaakkosten muistisanojen listaa, jossa kirjainten, joiden morsesignaalisarjat saattavat mennä keskenään sekaisin, muistisanat löytyvät pareittain. Jotta morseviestin virheiden korjaaminen sujuisi kokemattomaltakin tulkitsijalta.  
 
Kolmannella säkestöllä pystyy tarkistamaan, mikäli ensimmäisessä tai toisessa säkeistössä on jokin sanamuoto epäselvä, kuten esimerkiksi kun muistaa väärin, että oikea sana olisi ''juteltais'', ja toisessa säkeistössä muistisana ''jaloitellen'', voi kolmannesta säkeistöstä palauttaa mieleensä sanan ''jutustellen'', jolloin varmistuu, että oikea sanamuoto on sittenkin ''juteltaisiin''.
 
 
::::::: * * *
 
 
:::"Et tois
:::ite avec
:::naista mettiin -
:::daamia kattomaan
:::upeaa sapeli
:::valokehää - hikisenä!
 
 
:::Citroëni ystävykset
:::ziigailisi quumaisemaa
:::levittäen älyllisiin
:::ostoksiin grillissä
:::Xtra-hyvää balsamia.
:::Rapeesta wokistaan
:::jutustellen. Pihassansa."
 
 
::::::: * * *
 
 
:::"'''''TJAAH''''' - '''''EH''''' -
:::åmistettakåån öljyisämpi
:::fisupannu ülevämpiin
:::(yösamoihin).
 
 
::::::: * * *
 
 
Ö-kirjaimen morsetus alkaa pitkällä signaalilla, ja {toistaiseksi} tässä runossa öön kolmesta muistisanasta periaatteessa kahdessa ensimmäinen tavu, lausunnassa pitkältä tavulta kuulostava, onkin poikkeuksellisesti tarkemmin katsoen lyhyt - niin sanotusti 'poikkeus vahvistaa säännön' {sanonta tarkoittaa oikeasti päinvastaista ilmiötä, että "poikkeus jalostaa periaatteen käytännön tasolle", ei siis 'säännöt on tarkoitettu rikottaviksi' eikä 'joka on vähässä uskollinen, on paljossakin uskollinen'}. Eli siis allekirjoittanut pahoittelee tätä, mutta melko harva asiahan realisoituu kliinisen ihanteellisesti ajallisuudessa.
 
T-kirjaimen (yksi pitkä signaali 'taa') sekä E-kirjaimen (yksi lyhyt 'ti') helpot muistisanat, periaatteessa tarpeellisimmat muistisanat (kyllä - ei -kommunikointia varten) ovat tässä "orpojen kirjainten jämäsäkeistössä" toistamiseen esillä.
 
Morseaakkosrunon seuraava viimeisen säkeistön valitettavasti voidaan katsoa epäsovinnaiseksi esimerkiksi meidän nuorisolle sekä esimerkiksi halvaantuneille ja kenties sotavangeille, ellei tajua miksi tämä säkeistö on tuollainen. Koska sotahistoriassa toistuu jatkuvasti ilmiö, että sotilailla on vaara ajautua käyttäytymään epämiehekkäästi sekä harjoittamaan vääryyttä muita ihmisiä kohtaan.  
 
 
::::::: * * *
 
 
:::Pariskunta ajaa
:::GPS kantaman taa -
:::ututiet jaloitellen.
:::Kulkijat quunsiltojen.
:::Fysikaali latautuma
:::niinko havumaja - muhkee ilo.  
 
 
:::"Tän öisentaian zemppaamana,
:::ådåttaiskåhan yksinäinen daamini,
:::et myöskään cooppereissa xiitataei?"
:::Vesitipat kastelee
:::rakasta miestään,
:::Ballerina-keksejään,  
:::oikeestaan wokattuu goudaaki.
 
 
:::Sylisi ajoi
:::rakasta naista
:::taas änähtämään -
:::nytte niitä hikisiä lihaksia.
 
 
::::::: * * *
 
 
Alla käsin kirjoitettu versio, jolla ei ole muuta itseisarvoa kuin että se sentään pysyy samana versiona. Kukin voi halutessaan puhtaaksikirjoittaa runon ja esimerkiksi muutella riimien sanajärjestyksiä mieleisekseen.  
* [https://i.postimg.cc/RVW75fYT/Quunsiltojen-kulkijat-1of3.png sivu 1]
* [https://i.postimg.cc/y6QmbnLd/Quunsiltojen-kulkijat-2of3.png sivu 2]
* [https://i.postimg.cc/j25zjJSt/Quunsiltojen-kulkijat-3of3.png sivu 3]
 
:::''<small>Tekijänoikeushuomautus. Runolla ei allekirjoittaneen (sepittäjänsä) puolesta ole tekijänoikeusvaatimuksia. Runon sepittämisen aloitin johdatuksellisesta kehotuksesta, ja riimit ovat muodostuneet sekä säkeistöt kehittyneet säkeistö säkeistöltä johdatuksellisesti, alkuperäisenä merkityksenä lahjoitettavaksi eräälle varsin tunnetulle henkilölle rohkaisuksi. Tämä sepittäjästä riippumaton viitekehys on pidettävä mielessä tämän runon käytön/jäsentelemisen/omaksumisen yhteydessä.</small>''
 
====Morseaakkosrunon kirjainjärjestykset eri säkeistöissä====
# - säkeistö
#* PTLREUÖJNÄHS
#* OKYIMA
#* ONVG
#* ÅCBZQ
#* XWFD
# - säkeistö
#* IBGÅXWZCFQ
#* SERKMD
#* LPITOUJ
#* HAVYÖNGGÄ
# - säkeistö
#* ET
#* IA
#* NM
#* DK
#* US
#* VH
#* CY
#* ZQ
#* LÄ
#* OG
#* XB
#* RW
#* JP
#* TE
#* Å Ö
#* FÜ
#* (Y)
# - säkeistö
#* PAGKTUJKQ
#* FLNHMI
#* TÖZÅYDEMCX
#* VKRMBKOWG
#* SARNTÄNNHL
 
 
- Kun aloittaisi morseaakkosten opettelun kolmannen säkeistön signaali-/kirjainpareista, niin olisi käytettävissä monipuolisesti erilaisia morsetusmenetelmiä ek. selkokieliseen salaamattomaan morsetteluun.
 
 
:::Morsettamisessa käytettäviä signaalilyhenteitä (mm. numerot lyhyinä "aakkosina") löytyy mm. Suomen radioamatööriliiton [https://www.ar-x.fi/related_data/opiskelu/liikennevihko_2018.pdf oheisen hätäviestinnän, radiolain, radioamatöörimääräysten ja radioamatööriviestinnän opiskeluoppaan] sivulta 49.
 
<br>
 
===Kimerot===
 
''Kimerot'' on (toistaiseksi epävirallinen) suomalainen muistamissysteemi, jossa kymmenjärjestelmän numeroista käytetään monessa mielessä loogisia kirjaimia. Tästä on apua niin tolkuttoman pitkien numerosarjojen painamisessa lähimuistiin parissa sekunnissa kuin myöskin morsetettaessa numeroita "puhekielellä".
 
Hyödyllisyys alkaa ilmetä etenkin kun mieli alkaa käsitellä numeromerkkejä kirjainmerkkeinä (kuten tapahtuu mm. Caesar Sipherin nimellä kulkevaa algoritmia etäisesti muistuttavassa [[Salaus#Rakkauskirjesalaus|rakkauskirjesalauksessa]]): tällöin silmä pystyy tulkitsemaan numerosarjan "lausuttavissa olevana sanana". Kimeroissa hyödynnetään tämän vuoksi kaikkia kuutta vokaalia (ääkköset poislukien, jottei sanassa ristiriitaisia etu- ja takavokaaleja), konsonantteja vain neljälle ensimmäiselle numerolle (jotta näillä ilmaisten satunnainen numerosarja olisi mahdollisimman lausuttavissa eli muistettavissa). Tällainen kimerosarja on myös suhteellisen helppo tavuttaa suomalaisittain. Käyttökohteita voisivat olla esimerkiksi kertakäyttöiset salausavaimet (mm. vierailija-wifiyhteyksien automaattisesti uudelleengeneroituvat).
 
Morsettamisen kanssa kimeroissa ilmenee tiettyjä yhdenmukaisuuksia, mikä mahdollisesti helpottaa niiden morsesignaalien jäsentelemistä eli ilmaisemista ja tulkitsemista, mutta on syytä myöskin tiedostaa, että ellei ole ilmeistä että kirjainsignaalilla tarkoitetaan kimeroa, niin pitkän linjan radioamatöörit saattavat sekoittaa niitä radioliikenteessä käytettäviin lyhenteisiin manaten kimettajaa pahimmillaan maapallonlaajuisesti eetterissä.
 
 
# ''"yks"''
#* '''S'''
#* |||
# ''"kaks"''
#* '''K'''
#* -|-
# ''"kol"''
#* '''L'''
#* |-||
# ''"nel"''
#* '''N'''
#* -|
# ''"vii"''
#* '''I'''
#* ||
# ''"kuu"''
#* '''U'''
#* ||-
# ''"se"''
#* '''E'''
#* |
# ''"ka"''
#* '''A'''
#* |-
# ''"y"''
#* '''Y'''
#* ||--
# ''"no"''
#* '''O'''
#* ---
 
 
Joitakin kimerojen morsesignaaleissa ilmeneviä sännönmukaisuuksia:
* binäärijärjestelmän numeroissa käytettävät kirjaimet ovat kaikenkaikkiaan ihmisille tutuimmat morsekirkaimet, toistensa "peilikuvia", toisaalta teoriassa saattaa sekoittua SOS-hätäkutsuun.
* muita kimerojen peilikuvanumeroita ovat vain 4 ja 8.
* numero 2 on numeron 4 singaalisarjan "lisäys" yhdellä pitkällä signaalilla
* numero 6 on numeron 5 "lisäys" lyhyellä
* numero 8 on numeron 7 "lisäys" lyhyellä
* numero 9 on numeron 8 signaalien "kahdennus"
* numerot 1, 5 ja 7 ilmaistaan (käänteisessä suuruusjärjestyksessään) pelkin lyhyin signaalein
* neljän signaalin sarjoja ovat vain numerot 9 ja 3
* kolmen signaalin sarjoja ovat numerot 6, 2, 1 ja 0
* kahden signaalin sarjoja ovat numerot 8, 5 ja 4
* yhden signaalin "sarja" on vain numero 7


<br>
<br>


====Testaus====
: Asiakaspalvelijan muistiinpainama hotellin asiakkaiden käytössä olevan paikallisverkon salasana 2537508548 eli "kaksviikolseviinolkaviinelka" eli "kileioaina", "2537508548".


: Poliisiviranomaisen tarvitsisi tietää mummon puhelimen 15-numeroisen IMEI-koodin paikantaakseen sen, sillä perheen päiväkoti-ikäinen lapsi oli vahingossa luovuttanut sen säälittävälle huumevelkaiselle narkkarireppanalle vaatekaupassa. Mummo ei ollut kuullutkaan moisesta koodista, mutta pikkulapsi oli sattunut joskus näkemään sen näppäilemällä<br> '''* # 0 6 #'''. Joka koodi hänen muistaakseen oli "luielkoyinaosik" eli IMEI 365 732 095 480 152. 365732095480152 - lui-elko-yi-nao-sik. Poliisiviranomainen päätti luottaa tähän muistikuvaan sillä perusteella, että sellainen löytyi valtakunnan matkapuhelunverkosta [999 999 999 999 999:n eli miljardin miljoonan teoreettisen mahdollisuuden joukosta], ja hakaista puhelimen takaisin mummolle sen henkilön kotoa, jolle säälittävä huumevelkainen narkkarireppana oli jo ehtinyt netin kautta myydä tämän pikkulapselta vaatekaupassa nappaamansa kännykän.


<br>
<br>


==Käsitteiden täsmennyksiä==
== Käytännöllisiä menetelmiä avuksi morsetukseen ==
* Morseaakkosten merkitys on mahdollistaa viestintä pitkien etäisyyksien päästä, jolloin lähetettävän signaalisarjan vastaanottaminen häiriöttömästi on keskeinen asia. Viestissä mahdollisesti ilmenevien virheiden varalta morseviesti kannattanee vastaanottamisen yhteydessä kirjoittaa sellaisenaan ylös. Morsesignaalien ylöskirjaaminen paperille sellaisenaan ei vaadi juurikaan keskittymistä eikä ylöskirjaajan tarvitse edes osata morseaakkosia. Morseviesti voidaan ylöskirjata paperille käyttäen vaaka- ja pystyviivoja. Vaakaviivat kuvaavat pitkiä ja pystyviivat lyhyitä signaaleja. Tällöin paperia ei tarvitse tarkkailla kirjoittamisen aikana, jolloin huomion voi sitä paremmin kohdistaa viestisignaalien tunnistamiseen. Vaaka- ja pystyviivojen kirjaustavassa vaikka esimerkiksi kynä lakkaisi kesken kaiken toimimasta, niin paperin pintaan jää silti selvät kynän painaumat ja viestin ylöskirjaus onnistuu kaikesta huolimatta. 
** tilansäästön vuoksi voidaan morseviesti kirjata myös kenoviivoin (ylhältä alas; 'ti' 'eh') ja kauttaviivoin (alhalta ylös; 'taa' 'tjaah').
** "painaumakirjoituksen" voi lukea esimerkiksi muotoilemalla viestipaperi rullaamalla kaarevaksi, sitten sivusuuntaista kohdevaloa tai vaikkapa liesituulettimen lasikupua vasten lukea.


* Yksinkertaisimpia tapoja morsetta lienee taskulampun avulla. Kun LED-lampun "lumpion" ruuvaa irti, tulee esiin paljas diodi, joka tavallisesti välittää valoa 180<sup>0</sup> Sektorille. Tällainen valonlähde voidaan vinssata puunrunkoa vasten roikkumaan alaspäin siten, että virtapiiri on katkaistu ja kytketty kulkemaan (paksuhkon) johdinlenkin kautta, johon on kytketty morsetin. Tällainen morsetusvalo näkyy siis joka suuntaan puunrungon etupuolelle, valosektorin rajautuessa taskulampun ripustuskorkeudelta alaspäin. Toinen, pimeällä mahdollisesti huonompi - tai sitten laajemmasta valon alasta johtuen parempi - menetelmä voisi olla salkoon nostettua ja vaikkapa keinulaudaksi ripustetulla poikkiriu'ulla auki pingottunutta lippua vasten räpsyttely taskulampulla tai vaikka ajoneuvon valoilla.


# työsuhde-etu
* Viestin välittämisessä äänen avulla kannattaa hyödyntää matalampaa ja korkeampaa signaaliääntä, ei lyhyempää ja pitempää, jotka puuroutuvat äänen kaikuessa maastossa. Maailmalta tunnetaan kolmattakymmentä erilaista ns. vihellyskieltä, kuten tunnetummasta päästä ''Silbo Gomero'', mutta näissä ongelmana on tämä puuroutuminen. Morseviheltelyssä matalemman taikka korkeamman äänen saa muodostettua esimerkiksi puhaltamalla pelastusliivin hätäpilliin toispuoleisesti, mutta kylläkin, puhaltamisen tulisi olla niin kevyttä, ettei viestin lähettäjä pyörtyisi kesken kaiken. Tavanomaisessa suomalaisessa maastossa pöllön ja huuhkajan matalataajuisen ääntelyn on todettu kantavan poikkeuksellisen pitkälle. Tällaista ääntä saa puhallettua hengästymättä erityisellä "kämmenpillillä" (hand flute), jonka ohjeet seuraavassa. Aluksi muotoillaan kämmenet suun eteen pallomaiseksi "kämmenkupiksi" tavanomaisesta poiketen siten, että toisen käden sormien välit jätetään aluksi rennosti raolleen. Tällöin Kohtisuorasti peukaloiden sorminivelten kohtaan puhaltaen huilu antaa tavallista korkeamman, mutta kuuluvan äänen, ja nyt kun yhden tai useamman sormivälin kääntää kiinni, huilu antaa matalemman äänen. Kun kädet kastelee taikka peukaloiden välin kostuttaa kielellä, huilun saa soimaan kirkkaammin ja vaivattomammin. Tällaisen huilun äänet kantavat kauas, eivätkä kokemuksen mukaan ärsytä eläimiä, ja puhaltaminen ei hengästytä. Äänen kantavuus riippuu taajuuden lisäksi säätilasta siten, että pilvettömien päivien jälkeisinä iltoina ja öinä, kun maanpinnan tasolla ilma on jäähtynyt, mutta muutaman kymmenen metrin korkeuteen on jäänyt päivällä kehittynyt lämmin ilmapatja, niin äänet heijastuvat näiden erilämpöisten ilmapatjojen rajapinnasta takaisin alaspäin. Tällöin nämä alailmakehän erinomaiset akustiset ominaisuudet edesauttavat äänen kuulumista esteisessä maastossa kolmenkin kilometrin päähän selvästi.
#* kirjanpidon kannalta tässä on kyse vapaaehtoistyötuntikohtaisesti budjetoiduista ylläpitokustannuksista, mutta jotka työntekijän itsensä kannalta hahmottuvat työsuhde-etuina.  
#* työntekijä toisin sanoen tekee työnantajan toimeksiannolla ja hänen asettamin kriteerein/reunaehdoin hankintoja työnantajalle.
#* ennalta asetettujen ehtojen mukaiset ostokset työnantaja on näin ollen velvollinen hyvittämään työntekijälle (kuitteja vastaan).
#* periaatteessa erityistä palkkakuittia ei kuulu kirjoittaa, työtodistukseen lasketaan nämä työntekijän ylläpitokustannukset.
#* on selvä asia, että vapaaehtoistyöntekijän ottamiseen sisältyy jonkin verran ylläpitokusannuksia, mutta tässä mainittujen 'työsuhde-etujen', käytännössä ylläpitokustannusten, suuruusluokka on oltava perusteltavissa verottajalle. Se on perusteltavissa, kunhan ehtojen mukaiset hankinnat ovat luonteeltaan sellaisia, joita tavallinen keskiluokan kansalainen, jolla on terveet elämäntavat, tekisi ylläpitäessään välttämätöntä/yhteiskunnassa oletusarvoista/työsuhteessa tarpeellista elintasoa/hyvinvointia, ja suuruus selvästi alle vastaavan työehtosopimuksen palkkatason.
# työsuhde-edun verottaminen palkkatulona
#* "out of context"
# palkaton työ
#* sen luonteista työtä, jollaisesta normaalisti maksettaisiin työehtojen mukaista rahapalkkaa, mutta josta kyseisessä tilanteessa ei makseta. Syynä esimerkiksi työntekijän vastuuvapaus kuten esimerkiksi tulosvastuuttomuus tai työkyvyn vaihtelevuus, taikka se, että työnantaja ei varsinaisesti tarvitsisi yhtään uutta työntekijää, mutta työntekijä tarvitsee kyseistä työtehtävää esimerkiksi osana ammattitutkintoaan.
# työehtosopimus
#* yleisesti  (nelikantaneuvotteluna eli valtio, työnantajat, työntekijäin etujärjestöt, yrittäjät) sovittu alakohtainen palkkataso, joka työntekijän näkökulmasta toisaalta motivoi kouluttautumaan ja hankkimaan lisäosaamista/pitkää työkokemusta, toisaalta on oikea suhteessa työn kuormittavuuteen, toisaalta reguloi työvoiman kouluttautmista ja jakautumista oikeille aloille tulevaisuuden tarpeita vastaavasti, toisaalta turvaa työntekijän perheen toimeentulon pitemmällä aikajänteellä.
# sosiaalituet
#* yhteiskunnan tapa pyrkiä kohtuullistamaan erilaisissa elämäntilanteissa olevien kansalaisten välisiä toimeentulon ja elintason eroja.
# tukiloukku
#* psykologinen/psykosomaattinen reaktio, jossa sosiaalituen piirissä elävä toisaalta mukautuu/rutinoituu kyseiseen elämäntyyliinsä, toisaalta alkaa pelätä elämänmuutoksia esimerkiksi vieraantuessaan niiden muutosten realisoitumiseen liittyvistä käytännön haasteista tai pelätessään muutosten mahdollisesti mukanaan tuomia riskejä/niiden sisältämiä uhkia vallitseviin olosuhteisiin nähden.


==Skenaariokorttipakka sovelluksineen==


Kyse on osana työsuhde-etuperusteista kontaktointia eli periaatteessa jo Juha Sipilän hallituksen alkuvaiheessa suunnitellusta systeemistä. Siinä on esimerkiksi pakallinen kortteja, joissa on yhtenäistä taiteellista tyyliä edustavia, ekspressionistisempia tai impressionistisempia, piirroksia tai valokuvia "erityyppisistä puuhista", jotka on indeksoitu sen mukaan, millaisia luonteenpiirteitä ne missäkin määrin reflektoivat.  
* Morseviestin välittämisessä vastaanottaja voi kuitata jokaisen signaalin taikka morsekirjaimen vastaanotetuksi esimerkiksi lähettämällä päinvastaiseen suuntaan lähetettävän viestin signaaleja tai kirjaimia lähettäjälle lomittain, jolloin viestintä tapahtuu signaali tai kirjain kerrallaan vuorotellen kaksisuuntaisesti ja viestien välittämisessä tapahtuvien virheiden mahdollisuus on varsin pieni. Tällainen morsetuksen virheettömyys on tärkeää etenkin kun viesti välitetään salattuna.


Tällaisen kuvapakan avulla työnantaja/kuva/valokuvataiteilija voi ensiksikin haastaa työnhakijoita tai kortistossa olevia tulkitsemaan kuviaan. Toisekseen työnantaja/työnvälittäjä yhteistyössä työpaikan työntekijöiden kanssa voi määritellä joko yksittäisiä kuvia tai koko korttipakan prioriteettijärjestyksen avoinna olevan työpaikan luonteen mukaiseksi. Vastaavasti kukin työnhakija järjestää samaisen korttipakan visualisoimaan itseään taikka jos ei ole tyytyväinen itseensä, niin oman ihanneminänsä luonteenpiirteitä (onnistumisen kokemukset ja omat/muiden myönteiset reaktiot vahvistavat kyseisten projektityöroolien edellyttämiä orientaatioita/mukaisia luonteenpiirteitä ihmisessä, ilmiö liittyy aivojen välittäjäaineisiin, joista osa on dominoivia, osa resessiivisiä). Tällöin työnantaja pystyy rekrytoimaan "sadoista keskenään tasapäisistä" työnhakijoista nimenomaan orientaatioltaan parhaat henkilöt. Orientaatio ei ole laadullisesti tietenkään kaikki kaikessa, mutta se on silti hyvin oleellinen ellei suorastaan kriittinen tekijä uusien työntekjöiden rekrytoinnissa, etenkin mitä projektilähtöisempään tai itseohjautuvampaan työhön tekijää haetaan.
* Viestien akustisessa lähettämisessä voidaan soveltaa radiopuhelinliikenteestäkin tuttua tukiasema-menetelmää ("duplex repeater"). Tällä kertaa viestiä voidaan välittää lähtökohtaisesti yhteen suuntaan kerrallaan useiden välittimien/välittäjien välityksellä siten, että kukin lähettäjä lähettää vastaanottamansa signaalin tai morsekirjaimen eteenpäin vasta sitten, kun kuulee seuraavan lähettäneen edellisen signaalin tai morsekirjaimen eteenpäin. Tällöin viesti ei sekoa matkalla vaikka jollakin välittäjistä tai viestin vastaanottajalla ilmenisi hitautta. Tällöin lähettäjä pystyy havaita häntä lähimmälle välittäjälle lähettämänsä viestin eteenpäin lähtemisestä tai odotusviiveestä, että saako viestin vastaanottaja otettua vastaan viestinsä signaaleja tai morsekirjaimia. Tässäkin menetelmässä viestin välittämisessä tapahtuvien virheiden mahdollisuus on varsin pieni. Haasteena on äänen suunnan perusteella erottaa uusi signaali tai morsekirjain samalla kun havainnoi, että saako toisessa suunnassa oleva välittäjä lähetettyä edellisen signaalin tai morsekirjaimen eteenpäin.


* Lennätinjärjestelmä voidaan toteuttaa myös vaikkapa muuntajan käämistä purettavalla ohuella (epäelaatisella ja kestävällä, mutta pienimassaisella) langalla, joka pingotetaan mahdollisimman suoraan linjaan kahden kevytmassaisen vetojousen, joilla on pitkä jousivenymä, väliin, ja ripustetaan ilmaan esimerkiksi vaakasuorien metallitankojen tai vaakasuoraan pingotettujen liukkaiden lankojen tai tekstiilien päälle, tai lennätinlanka lasketaan esimerkiksi vaakasuoran ruohoniityn tai järven pintaan kellumaan. Tällöin periaatteessa mistä vain kohdasta tällä tavalla pingotetun langan tai epäelaatisen siiman, jossa on esimerkiksi tussilla tehty kohdistamismerkintä, voidaan lukea sekä lähettää morsekielinen viesti nykimällä lankaa tasapainoasemastaan jompaan kumpaan suuntaan (toinen suunta kuvaa pitkää, toinen lyhyttä signaalia, taikka sitten kumpikin morsettajaosapuoli omaan vetosuuntaansa omat lähetteensä) lähetysnopeudella, joka riippuu jousien jousivakiosta ja jousivenymästä, ripustetun langan kumulatiivisesta kuroutumasta, joka johtuu sen aavistuksen kaarelle laskeutumisesta ripustusten välissä ilmassa kulkiessaan, sekä siitä, että millaista vetojännitystä lanka kestää ja mikä on lennätinlanka kokonaisuuden hidastuvuus sekä kitka. Langan varrelle voi kiinnittää pienen viirin, jotta esimerkiksi liiketunnistinkameran avulla voidaan pitää automaattista viestilokia aikaleimoineen.
** yksinkertaisimmillaan voidaan tehdä esimerkiksi niin, että kevyt, mutta epäelastinen lanka aluksi kiinnitetään paikoilleen ripustaen aavistuksen löysälle. molempien ankkurointipäiden tuntumaan, yhtä etäälle ankkurointisolmuista, esimerkiksi metrin etäisyydelle, sidotaan umpilenkkisolmu, johon voidaan ripustaa pikku paino kuten kolikko tai kulkunen. Nyt järjestelmä pingottuu automaattisesti. Painoa painellen voidaan visuaalisesti, jopa kilistellen morsettaa (langan palautukset neutraaliasemaan tehdään joka tapauksessa manuaalisesti)
*** puolestaan jos molemmat morsettajat pitävät sormenpäitään lenkissä, kiristäen narua sopivasti, voidaan morsettaa pienemmin nykäyksin. Tällainen kytkös on joissain olosuhteissa järkevin toteutustapa.


===On-The-Fly===


Skenaariokorttipakasta saadaan periaatteessa silloin heti enemmän irti, jos ensin tulkitaan "porukalla" kutakin kuvaa läpi, että millaisia ajatuksia mikäkin herättää, ja lämmittelyharjoituksena voi esimerkiksi kukin valita omia tuntemuksiaan kyseisenä aamuna tai paikalle saapuessaan parhaiten reflektoivan kortin. Sitten kukin vuorotellen selittää valitsemansa kortin avulla näitä mielialojaan (useampi voi valita saman kortin). Tällä tavalla paitsi ilmapiiri kevenee ja henkilöt ryhmäytyvät, niin toisaalta kukin alkaa keskittyä tarkastelemaan omia asenteitaan. Ryhmä motivoi keskittymään tällaiseen prosessiin, kun taas jos kukin kotonaan yksikseen plarailisi kortteja, omien heikkouksien ja vahvuuksien havaitseminen saattaisi jäädä tapahtumatta osalla hakijoista, jolloin työnhakijat saattaisivat olla toisiinsa nähden varsin vaihtelevissa vireystiloissa. Toisaalta tällä tavoin rekrytoija pystyy lennosta indeksoimaan kortin tilannekohtaisesti, sen mukaan mitä kaikkea ne kyseisten hakijoiden mielestä kuvaavat. Ja tällä tavoin samalla saamaan korjaavaa palautetta, että millaisia hakijoita senkertaisin työpaikkailmoituksin on lopulta tavoitettu.
* Morsettaminen koputtamalla, paukuttamalla tai kalistelemalla (jossa äänimerkillä on yksi ja sama pituus, jolloin lyhyen ja pitkän signaalin erottaa signaalisarjan tahdistuksesta) onnistuu joko huomioimalla viimeisen muistisana-säkeistön kaksi vaihtoehtoa joka merkille taikka sitten lisäämällä jokaisen merkin loppuun yksi lisäkoputus "et" ("&"), jotta kuulija pystyisi erottaa kirjainmerkin viimeisen signaalin pituuden. Tällaisin morsekoputuksin esimerkiksi Toisen maailmansodan aikaiset kidutusvangit, kuten sittemmin kansainvälisen Marttyyrien ääni -järjestön perustaja Richard Wurmbrand, pystyivät viestittelemään toisilleen eristyssellien paksujen kivimuurien läpi.
 
* morseviestin välittäminen (kahden rumpukepin avulla, molemmin käsin) jollain lyömäsoittimella on vaivatonta ja ääni kuuluu etäälle, mutta viimeisen signaalin pituus jää kuulumatta (ellei joka merkin signaalisarjan loppuun lisää ylimääräistä lopetusiskua, jolloin varsinaisen sarjan päättävän signaalin pituus erottuu. Kaiketi makuasia/tottumiskysymys kumpaa menetelmää hyödyntää.
 
* Morsettaminen ajoneuvon "leveän äänitorvipainikkeen" avulla käyttäen kahden käden sormiaan, sillä tällainen äänitorvi käyttäytyy kuin keinulautapainike ja tilanne vastaa em. rummuttelua, jossa signaalin pituus kuitenkin erottuu.
** lyhyet ja pitkät signaalit nopeinakin signaalisarjoina onnistuvat vaivatta niin parkissa ollessa kuin ajon aikana.
 
* Lisävalojen sähkökytkennästä tutun virtareleen avulla voi äänitorven kytkeä esimerkiksi siten, että parkkivalojen ollessa päällä, äänitorvipainikkeen painelu äänimerkin sijaan tai sen lisäksi sytyttelee ajoneuvon lisävaloja.
** Tärkeä seikka tiedostaa on, että kirkkaina öinä valosähkötys välittyy kauas, se on luettavissa jopa lentokoneesta ja sateelliitista (riippumatta sähköttäjän maantieteellisestä sijainnista).
 
* morsettaminen '''kynttilän''' tai '''pienen taskulampun''' avulla (kuten kännykän pistemäinen salamavalo, kynälamppu tai laserkynä) onnistuu esimerkiksi siten, että valonlähdettä pidellään vasemmassa kädessä/kämmenellä esimerkiksi sen käden sormin valokeilan alareuna rajaten siten, että valokeila näkyy vastaanottajalle kunnolla, sitten oikealla kädellä esimerkiksi peukalolla tai etusormella naputellaan vasemman käden rajaavaa sormea tai vastaavaa vasten, jolloin signaali näkyy negatiivisena modulaationa vastaanottajan näkösektorin suuntaan, mutta on selvittämätön muissa suunnissa.
** ellei tämä ole oleellista, voidaan esimerkiksi vain etu- ja/tai keskisormea valokeilan edessä liikuttaen peittää valokeilaa vastaanottajan suuntaan (negatiivinen modulaatio), ja puolestaan kynttilällä, lyhdyllä tai teoriassa<sup>*</sup> vaikka auringon- tai kuunvalolla morsetetaan "räppäämällä" avoimien kämmenien ulkokylkiä tai nyrkkien rystysiä toisiinsa valaisimen edessä.<br><sup>*</sup> Tällöin telineellisen peilin avulla keilataan tarpeeksi etäältä vastaanottajan suunnasta, että kuunvalo kohdistuu peilin kautta vastaanottajalle. Tämä tapahtuu asettamalla (vaatteisiin roikkumaan tarkoitettu) heijastin vastaanottajan suuntaan tarpeeksi etäälle peilistä, jotta peilin pystyy kohdistaa sekä morsetuksen aikana mahdollisesti uudelleenkohdistaa, sillä kuu kulkee kokoajan eteenpäin taivaalla, eikä peilattu kuunvalokeila siksi näy montaakaan minuuttia vastaanottajan suuntaan, vaan peilin asentoa joutuu hienosäätää vähän väliä, ja heijastimen avulla tämän seikan tarkkailu sekä hienosäätö onnistuu luotettavasti. Jos haluaisi jonkun tähden tai planeetan kuten Venuksen avulla morsettaa, peilillä pitäisi olla pitkä varsi ja morsettaja itse tarkkailisi tähden peiliheijastusta (peilin alareunan kautta vastaanottajan suunnasta ja morsettaisi esimerkiksi nostelemalla jotain kylttiä tähdenvalokeilan edessä, jos sitä nyt valokeilaksi voi kutsuakkaan.
** inversio eli negatiivinen modulaatio valomerkkimorsetuksessa kiinnittää vähemmän ulkopuolisten huomiota / häiritsee vähemmän.
 
 
* morsettaminen heijastimen/kissansilmän avulla onnistuu käyttämällä '[https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sähkötys#Historia negatiivista modulaatiota]' eli jatkuvan valosignaalin katkomista.
** Tällainen viestintämenetelmä soveltuu esimerkiksi tilanteisiin, joissa morsettaja on esimerkiksi erämaassa, mutta häneen on näköyhteys henkilöllä, joka kykenee suuntaamaan kohdevalon tätä kohti. Soveltuu myös tilanteisiin, jossa on useita lähettäjähenkilöitä vastaanottajan näköyhteyden päässä.
 
 
* morsettaminen esimerkiksi neliraajahalvaantuneena onnistuu esimerkiksi silmiä räpsyttämällä siten, että signaali on vuoron perään silmäkuomet ylhällä ja silmäluomet alhalla.
 
 
* morseviestien kirjoittaminen onnistuu esimerkiksi millimetriviivaimella ja suola-, sokeri sekä MSM-kiteillä, tai naputtelemalla huppurilla tai vaikkapa kahdella kivellä jälkiä tasaiseen pintaan.
** luetaan esimerkiksi poimimalla kostutetulla sormenpäällä ja tunnistamalla maku kide kiteeltä/keko keolta.
*** sekä kirjoittaessa (esimerkiksi taitetulla paperinpalalla kiteitä/"viivoja" siirrellen) että lukiessa (vasemman käden sormella) kannattaa vapaalla kädellä vakauttaa tarkkuustyöskentelevää kättä.
*** koska sokeri ja MSM-kiteet neutraloivat toistensa makuja, voidaan esimerkiksi sokerilla kirjata pitkää, MSM:llä lyhyttä signaalia ja suolalla väliä.
*** ellei kyse ole jostain esimerkiksi avioparin kahdenkeskisestä retriitistä, vaan useille vastaanottajille tarkoitetusta makuviestistä, kuten testamentista, niin sen XOR-salaamisella voidaan huolehtia, ettei "viestinmaistaja" ainakaan sepitä itse viestin sisältöä.
** huppurimorseviesteihin liittyen ks. erilaisia [[Morsettaminen#Morseen soveltuvat modulaatiot|modulaatioita]] alla.
*** mahdollisesti kuunneltavissa nuppineulasta ja viilipurkista valmistetulla "gramofonilla"
 
===Morsettaminen käsiviittomin, lipuin tai esimerkiksi valoa tai heijastinta ilmassa heiluttaen===
Pitkä morsesignaali, "tjaah" vaakaheilautus/-veto jompaan kumpaan suuntaan, lyhyt eli "eh" pystysuuntaunen heilautus/-veto jompaan kumpaan suuntaan. Tällä periaatteella myöskin voidaan viittoa myöntävä tai kielteinen vastaus kätevästi kuin lapselle kassajonossa, ja myöskin kirjoittaa paperille morselähetystä raakana.
 
===Morseen soveltuvat modulaatiot===
* morsesignaalin pituus ilmenee kommunikointipulssin päällä olemisena
** totunnaisin menetelmä
* morsesignaalin pituus ilmenee yhteydenpidon ajan päällä olevan kommunikointipulssin hetkellisesti pois päältä olemisena.
** ilmeisesti alkuperäisin menetelmä
* morsesignaalin pituus ilmenee yksittäisten pistemäisten impulssien, kuten koputus, väliaikoina (viimeisen signaalin lopussa ikäänkuin ylimääräinen pistemäinen impulssi).
** toteutettavissa myös signaali signaalilta eli "hidas kaksoisnapsautus" on pitkä morsesignaali ja joko yksittäinen taikka sitten "nopea nopea kaksoisnapsautus" on lyhyt morsesignaali.
 
===Morsettaminen suoraan muistisanoilla===
Morsettaminen suoraan edellä olevan muistisanarunon avustuksella tapahtuu tavallaan samoin kuin [https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Radioaakkoset radioaakkosilla] ("Alfa, Bravo, Charlie, Delta..." taikka "Aarne, Bertta, Celsius, Daavid...") viestittäminen (joita käytetään mm. lennonjohdossa):
# Sähköttäjä hyödyntää mitä tahansa noista kolmesta morserunon säkeistöstä muistisanoinaan.
#* periaatteessa, kun runoa on tarpeeksi usein toistellut mielessään, niissä käytetyt morsesignaalisanat palautuvat satunnaisina yksittäissanoinakin mieleen oikeastaan tarvitsematta riimejä muistella.
# Esimerkiksi viestittäessä ''>>Huomenta kaikille leiriläisille, nyt aamupalalle>>'', viestittäjä "sähköttää sanojen tahdin" itselleen totunnaisella säkeistöllä:
 
1. säkeistöllä:
Hupasia, uneton, oikeinkos, metsän, et, niitä, taas, alaan, Kuusamon, alaan, iki, Kuusamon, iki, lomillasi, lomillasi, et, niitä, ympäristöön, taas, alaan, alaan, metsän, uneton, palattasko, alaan, lomillasi, alaan, lomillasi, lomillasi, et
2. säkeistöllä:
Hajuvesi, ututie, Oulangan, maaston, et, niitä, tuo, ajaa, koillisen, ajaa, ite, koillisen, ite, lihaksesi, lihaksesi, et, niitä, ympäriltäs, tuo, ajaa, ajaa, maaston, ututie, parantuisi, ajaa, lihaksesi, ajaa, lihaksesi, lihaksesi, et
 
3. säkeistöllä:
Hikisenä, upeaa, ostoksiin, metsään, et, naista, tois, avec, katsomaan, avec, ite, katsomaan, ite, levittäen, levittäen, et, naista, ystävykset, tois, avec, avec, metsään, upeaa, pihassansa, avec, levittäen, avec, levittäen, levittäen, et
 
* Edellä olevassa viestissä olevien "pilkun pituisten taukojen" aikana vastaanottaja ehtii tulkita kunkin kirjaimen sillä tukisanojen säkeistöllään, mitä hän puolestaan on tottunut käyttämään.
** Kirjainta vastaava morsesignaalisarja voi olla nopea, mutta "pilkun pituus" kannattaa suhteuttaa vastaanottajiston ketteryyteen.
* Ennen pitkää sekä morsettaja että sanoman vastaanottaja alkaa tunnistaa signaalisarjat suoraan aakkoskirjaimina.
 
===Viestin "pakottaminen eetteriin"===
'''''Radioaakkosten''''' tarkoituksena on varmistaa sanoman ongelmaton välittyminen lähettäjältä vastaanottajalle heikompilaatuisellakin radiopuhelinyhteydellä. Huonolla kelillä, mikkiin huudettaessa tai esimerkiksi laitteiston vaurioituessa sellainenkaan ei kuitenkaan onnistu, jos lausutut sanat eivät ole tunnistettavissa.
 
 
Nykyaikaisissa radiopuhelimissa on mm. nappikuulokeliitännästä johtuen perinteisen '''PTT''' (''push-to-talk'') -painikkeen sijaan tai lisäksi '''VOX''' (''voice-operated-exchange'') -mekanismi. Mikäli radiopuhelinyhteys on ''äärimmäisen'' heikkolaatuinen, eli yhteydenotto ''on'' havaittavissa, mutta lähetetty ääniviesti välittyy sellaisena suhinana/säröäänenä, että radioaakkosiakaan ei erota toisistaan, niin tällaisissakin skenaarioissa viestin välittäminen voi sekä PTT että myös VOX -radiopuhelimin siltikin edelleen onnistua tällä menettelyllä. Siinä lähettäjä tavanomaisten radioaakkosten sijaan sanelee viestinsä hitaalla tempolla morseaakkosten muistisanoja käyttäen. Tällöin se siis välittyy samanaikaisesti sekä '''radioaakkosin''' (ääniviestinä) että '''morsesanomana''' (säröäänimeluna kohinan seassa) että myöskin radiotaajuuden '''vuoronvaraamisina''' (minkä asian kaikki [https://en.m.wikipedia.org/wiki/Duplex_(telecommunications)#Half-duplex HDX-radiopuhelimet] tunnistavat automaattisesti ja lukitsevat silloin oman lähetysmahdollisuutensa siksi aikaa, jottei tule ''törmäyksiä'' samalla taajuudella; radiopuhelimessa saattaa esimerkiksi syttyä tällöin vastaanottovalo indikoimaan, että joku on varannut taajuuden).


<br>


===Skenaariomukit===
Esimerkiksi viesti "''Ari ampui emän ja vasan''" voitaisiin '''''pakottaa eetteriin''''' seuraavan kuuloisena (siis joko PTT- tai VOX-radiopuhelimella lähettäen, eli ts. joka tavulla tapahtuu erillinen vuoronvaraus radiopuhelinkanavalla):


Muumimukeihin perustuva skenaariokorttipakan sovellus.
"A-laan, ru-kal-le, i-ki, a-laan, met-sän, pa-lat-tas-ko, u-ne-ton, i-ki, et, met-sän, ä-lyt-tö-män, nii-tä, ju-tel-tais, a-laan, ve-si-pu-ron, a-laan, sa-no-ja, a-laan, nii-tä"


===H. Moilasen pitkälanka-antenni===
[https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pitkälanka-antenni Pitkälanka-antennilla] tarkoitetaan käytännössä useiden kymmenien metrien korkuista vertikaalista lankaa, jota kautta voidaan muutaman watin lähetysteholla lähettää etenkin [https://fi.m.wikipedia.org/wiki/HF_(taajuusalue) HF-taajuuksia] koko maapallon laajuudelle. Perussyy, miksi pitkälanka-antennin on hyvä olla niin pitkä, verrannollinen lähetettävän taajuuden aallonpituuteen, liittynee sinimuotoisen radioaallon "geometrisiin ominaisuuksiin", mutta sen toinen hyöty tulee sellaisesta, että '[https://en.m.wikipedia.org/wiki/Maximum_usable_frequency MUF]" voi olla laajempi, koska korkealle ulottuvan pitkälanka-antennin heijastumiskulma ionosfäöristä pystyy olla pienempi, koska antennin lähetyssignaali yltää etäämmälle näköhorisontin taa.


===Skenaario-pixabay===
Maanviljelijä H. Moilanen pääsi aikanaan otsikoihin löydettyään pellolleen pudonneen säähavaintopallon. H. Moilasen pitkälanka-antennissa kiinnitetään narua, vaikkapa kalastussiimaa tai paalinarua vähintään kolmeen pellon kulmaan. Narujen päät sidotaan toisiinsa ja tähän yhteyteen kiinnitetään vetytäytteinen säähavaintopallo sekä irrallaan roikkuva pitkälanka. Tämän pitkälangan varrelle kiinnitetään tasaisin jakovälein ilmapalloja, jotka kantavat pitkälangan painon oman jakovälinsä osalta. Sekä säähavaintopalloon että näihin ilmapalloihin kiinnitetään kuhunkin lisäksi led-vilkkuheijastin, joka näkyy joka suuntaan, eli se voi olla esimerkiksi kaksi vastakkain ankkuroitua polkupyörän takavaloa. Näiden valojen tarkoitus on toisaalta varoittaa lentoliikennettä, toisaalta mahdollistaa antennin kunnon valvominen maasta käsin.


Työnantaja järjestää työpaikkakohtaisen skenaariokorttivalikoiman internetistä, joiden käyttöön hän hankkii tarvittavat immateriaalioikeudet. Tulostetaan esimerkiksi kulutuskestäville erikoispaperiarkeille joista teetetään kortit.
===Morsehongikko===
[https://i.postimg.cc/Jnv4HbTM/Morsehongikko.jpg '''Morsehongikko'''] on apuväline esimerkiksi nopean morsettamisen opettelemiseksi vaikkapa lautapelin tai pihaleikin avulla. Kuvalinkissä esitettyyn mysteeriin on perusoivalluksen jälkeen luvassa runsain määrin jatko-oivalluksia. Esimerkiksi sellaisen merkityksen kekkaaminen, että kun morsettaminen toteutetaan binäärisignaaliformaatissa, menetelmän käyttökelpoisuus monipuolistuu rajusti. Näin ollen pelkän perusoivalluksen ratkeaminen ei vielä ole kyseisen mysteerin ratkaisu varsinaisesti.


==Lisälukemistoa==
==Lisälukemistoa==
<br>
* [[fasilitointi|fasilitointikirjoittaminen]]
[[Asettuminen]] - aihepiiriin liittyvä Wikikko-artikkeli
* 1-4 potilaan [[Terapeuttinen_hengityskone|terapeuttinen hengityskone]], jossa on mahdollisuus/varaus mahdollisuudelle kommunikoida morsettaen hengityksellään.
<br><br>
[[Kirjanpito]] - aihepiiriin liittyvä toinen mokoma Wikikko-artikkeli
<br><br>
[https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kohtaanto-ongelma Wikipedia: Kohtaanto-ongelma].
<br><br>
[https://kansalaisyhteiskunta.fi/tietopankki/kolmas-sektori-suomessa/ Kolmas sektori].
<br><br>
[https://findikaattori.fi/fi/32# Suomen valtion ja yhteiskunnan taloudellinen huoltosuhde].
<br><br>
Mikko Aalto: Ryppäästä ryhmäksi [https://www.ryhmayttaminen.fi/linkit/ ym. tämän aihepiirin kirjallisuus]
<br><br>
[https://www.veronmaksajat.fi Veronmaksajain keskusliiton nettisivut]
<br><br>
[https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009280064.html Muuan (muuten siivoojana työskentelevän) miljonäärinaisen kehittelemä Rocky Road -vapaaehtoistyöskentely/vertaistyökonsepti]
<br><br>
[https://demokraatti.fi/sdpn-varapuheenjohtaja-koijariyritykset-eivat-saa-olla-mukana-markkinoilla-hairitsemassa-kilpailua/ Artikkeli harmaan talouden iskostumisesta Suomeen]
<br><br>
[https://www.iltalehti.fi/talous/a/4dd544f5-a2f7-489f-90f7-a7dfad0dff3a Artikkeli suomalaisten "dynastioiden" peloista.]
<br><br>
[https://www.ortodoksi.net/index.php/Henkinen_johtajuus_(kirja) Kirjaviite: Henkinen johtajuus (Ambrosius et al, 2009)], huolellisesti kirjoitettu kirja henkilöstöjohtamisesta.
<br><br>


== Linkkivinkkejä ==
* tavutusautomaatti<br>https://joukahainen.puimula.org/webvoikko/hyphenate
* Tomi Helpiö: Sähkötyksen ABC (Radioamatöörilehti 02/2019)<br>https://www.sral.fi/2019/03/18/sahkotys-2/


[[Luokka:Yhteiskunta]]
[[Luokka:SHTF]]

Versio 23. joulukuuta 2023 kello 18.25

Johdanto

Morsekoodi on yhdysvaltalaisen taidemaalari-keksijä -monilahjakkuuden Samuel Finley Breese Morsen (s. 1791 - k.1872) sähkösanomien välittämiseen kehittämä, sittemmin kansainvälistynyt koodikieli. Idean morsekoodista Samuel sai intiaanien savumerkeistä. Olemassaoleviin monikanavaisiin sähkötystekniikoihin nähden morsettamisen vahvuutena oli, että se on binäärikoodia, jolloin sanoma pystytään välittämään yksikanavaisella/-napaisella lennättimellä. Lennätin on yleisnimitys useille erityyppisille laitteille, joilla tekstimuotoinen viesti voidaan välittää alkuperäistekstiä fyysisesti siirtämättä, kuten esimerkiksi sähkön, valon, äänen tai kosketuksen/liikkeen avulla.

Historiaa

Morsenkielisiä sähkösanomia (pääasiassa lennätinkaapeleita pitkin) käytettiin alunperin mm. kaupankäynnissä, koska morseviesti saatiin välitettyä reaaliaikaisesti pitkien matkojen päähän ja siitä tulostui tai käsin kirjoitettiin paperidokumentti (so. konkreettinen asiakirjatodiste; sopimuksen, toimeksiannon, määräyksen yms. vahvistukseksi), jolloin voitiin esimerkiksi tehdä tavaran toimitussopimuksia etäälle tarvitsematta matkustaa fyysisesti paikan päälle. Lisäksi morsekielisiä sähkösanomia on käytetty kansainvälisten uutissanomien ja -sähkeiden välittämisessä "tuoreeltaan", jopa mannertenvälisesti, sekä kaikenlaisessa sodankäyntiin liittyvässä toiminnassa, varsinkin Ensimmäisen Maailmansodan aikaan. Epäilemättä Lennätinjärjestelmien olemassaololla on ollut merkittävä rooli paitsi yritysten taloudellisessa kilpailukyvyssä, myös valtioiden edesottamuksiin toteuttaa laajamittaisia sotilasoperaatioita Maailmansotien aikoina.

Damped Wave

Sähkötystä harjoitettiin alkuvaiheessa toimintaperiaatteeltaan yksinkertaisella, toimintavarmuudeltaan kohtuullisella ja taajuusleveydeltään lavealla kipinälähetintekniikan erityyppisillä käytännön sovelluksilla. Näiden kipinälähetintekniikoiden (damped wave) käyttö kuitenkin kiellettiin kansainvälisesti Toisen Maailmansodan jälkeen, sillä sellainen aiheuttaa häiriötä muille käytössä oleville radiotaajuuksille.

Undamped Wave

Morsekoodisen sähkösanomasignaalin tuottamisen ja tulkitsemisen manuaalisuudesta johtuen sekä käytännöllisen, moduloimattoman radiosignaalin undamped wave eli continuous sinusoidal wave (CV) radiosignaalin vuoksi sitä on pidetty toimintavarmana systeeminä. Edelleenkin morsekoodi on tässä mielessä korvaamaton, joskaan viestintätekniikan kehittyessä ei morsettamistaitoja ole viime vuosina pidetty niin oleellisena seikkana. Sähkötystä harjoitetaan tällä hetkellä systemaattisemmin tällä hetkellä vain puolustusvoimissa sekä meriliikenteessä. Muun muassa armeijan kenttäradiossa on sähköttämismahdollisuus. Wikipedian mukaan "sähkötys on edelleen ainoa täysin luotettava tapa liikennöidä huonoimmallakin radiokelillä".

Erikoistilanteita

Joissakin erikoistilanteissa, kuten kidutus- ja eristysselleissä vankien kesken morsetusta on hyödynnetty viestien välittämiseen/keskustelemiseen (kertonut itse 14 vuotta kidutusvankina ollut Richard Wurmbrand). Nykyaikana muita erikoistilanteita, joissa morsetustaitoja voisi tarvita, voisivat olla esimerkiksi tapaturmaisesti, aivoinfarktista tai etenevästä sairaudesta johtuen vaikeasti halvaantuneen henkilön kanssa keskustelu sekä tietenkin retkeilyolosuhteissa onnettomuustilanteessa hätäkutsun (SOS) lähettäminen. Joissakin taskulampuissa SOS-hätäkutsun merkkijonon SOS (dot dot dot dash dash dash dot dot dot) voikin kytkeä erillisenä valaisimen toimintonakin/"modena" päälle. Lisäksi partiolaiset sekä lennätinharrastajat tietenkin harrastavat morsetusta monin eri menetelmin.

Morsetus

Morsesanoma rakentuu merkkijonosta (aakkoskirjaimet, numerot sekä melko kattava valikoima tavanomaisia välimerkkejä). Kutakin merkkiä vastaa tietty lyhyistä ja pitkistä signaaleista rakentuva yhteensä 1 - 7 signaalin pituinen sarja. Edellisen ja seuraavan merkin signaalisarjojen väli ilmaistaan lyhyellä (joitain kymmenesosasekunteja) tauolla, mutta 'välilyöntejä' ei morsettamisessa käytetä, vaan ne jätetään kokonaan ilmaisematta taikka niitä voidaan ilmaista pitemmillä tauotuksilla. Pitkän signaalin ("dash") pituus on virallisesti vähintään kolminkertainen lyhyeen ("dot") verrattuna.

Morsettamistaidossa "harjoitus tekee mestarin", ja keskeisin asia on kyseiseen käyttötarpeeseen nähden tarpeellisten merkkien morsesignaalisarjojen motorinen ulkoamuistaminen. Sitä voisi verrata uudella autolla ajamisen omaksumiseen tai nuoteista soittamisen oppimiseen.

Morsemerkistön signaalisarjojen ulkoaoppimiseen liittyen suomenkielessä sanat rakentuvat kätevästi "lyhyistä ja pitkistä tavuista", jolloin morsettamisen opettelussa voimme hyödyntää muistisanoja, joiden tavujen rytmitys on sama kuin kyseisen sanan alkukirjainta vastaavan morsesignaalisarjan rytmitys. Lyhyt ti -tavu (joka vastaa lyhyttä "dot" -signaalia) tarkoittaisi (tässä asiayhteydessä) yksivokaalista ja korkeintaan kaksikirjaimista tavua, ja pitkä taa -tavu (joka vastaa pitkää "dash"-signaalia) on siis joko kahden vokaalin muodostama tavu taikka sitten mikä hyvänsä kolmi- tai nelikirjaiminen tavu.

Morseaakkosruno

Alla melko helposti mieleen jäävä morseaakkosten muistisanojen runomainen luettelo. Tämän morseaakkosrunon tavoitteena on sanomansa puolesta sopia mahdollisimman monelle ja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Runon tavoitteena olisi tukea nopeaa morsettamistaitojen omaksumista esimerkiksi henkilöllä, jonka kommunikointimahdollisuudet heikkenevät nopeasti tai ovat heikenneet yllättäen, esimerkiksi onnettomuudesta johtuen.

Runon välissä olevat vinjetti -merkinnät ryhmittelevät erilleen puhekielessä tarpeelliset kirjaimet lopuista, puhekielelle epäoleellisista aakkosista. Molemmat kirjainjoukot käsitellään runossa kahteen kertaan, joka kirjain löytyy yhteensä kahdella eri sanalla, paitsi muistamisen tueksi, niin ennen kaikkea, jotta muutoin kommunikointikyvytön morsettaja sekä tulkitsija voisivat aina olla varmoja tavutuksen oikeellisuudesta, ja siten rauhassa sen suhteen, että molemmat osapuolet varmasti tuntevat kaikkien kirjainten morsesignaalisarjat.

Quunsiltojen kulkijat


* * *


"Palattaisko taas lomillasi Rukalle?
- Et uneton öinenaika juteltaisiin
niitä älyttömän hupasia sanoja!"


"Oikeinkos Kuusamon ympäristöön,
iki metsän alaan -
oikeinkos niitä vesipuron gourméita..."


* * *


"Åtettaisikin cappuccino & bistropala
& zippailua quumaisemaan?"


"Xiitataei -
wituttaa fatalisti duunari!"


* * *


"Iho broilerina
GPS åpaskarttojaan
XOR-salatul webillään
zoomaileva countryjuntti
fokusoisi quu-uimiseen..."


* * *


"Sinäkö et rakasta koillisen maaston dyynejä!
Lihaksesi parantuisi ite tuo Oulangan ututie jaloitellen.
Hajuvesi ajaa veripirut ympäriltäs,
örrveltäisi niitä greeneillä golffaava älykkökin..."


* * *


Morsettaminen eli sähköttäminen on alkuvaiheessa luonnollisesti hitaampaa ja tottumattomalla naputtelijalla Voi tulla sellaista naputteluvirhettä, että kirjainmerkin viimeinen signaali jää "keskipitkäksi", jolloin sitä ei välttämättä osata tulkita aina oikein. Tällaisia virheitä sisältävän sanoman tulkitsemiseksi voidaan käyttää apuna esimerkiksi allaolevaa morseaakkosten muistisanojen listaa, jossa kirjainten, joiden morsesignaalisarjat saattavat mennä keskenään sekaisin, muistisanat löytyvät pareittain. Jotta morseviestin virheiden korjaaminen sujuisi kokemattomaltakin tulkitsijalta.

Kolmannella säkestöllä pystyy tarkistamaan, mikäli ensimmäisessä tai toisessa säkeistössä on jokin sanamuoto epäselvä, kuten esimerkiksi kun muistaa väärin, että oikea sana olisi juteltais, ja toisessa säkeistössä muistisana jaloitellen, voi kolmannesta säkeistöstä palauttaa mieleensä sanan jutustellen, jolloin varmistuu, että oikea sanamuoto on sittenkin juteltaisiin.


* * *


"Et tois
ite avec
naista mettiin -
daamia kattomaan
upeaa sapeli
valokehää - hikisenä!


Citroëni ystävykset
ziigailisi quumaisemaa
levittäen älyllisiin
ostoksiin grillissä
Xtra-hyvää balsamia.
Rapeesta wokistaan
jutustellen. Pihassansa."


* * *


"TJAAH - EH -
åmistettakåån öljyisämpi
fisupannu ülevämpiin
(yösamoihin).


* * *


Ö-kirjaimen morsetus alkaa pitkällä signaalilla, ja {toistaiseksi} tässä runossa öön kolmesta muistisanasta periaatteessa kahdessa ensimmäinen tavu, lausunnassa pitkältä tavulta kuulostava, onkin poikkeuksellisesti tarkemmin katsoen lyhyt - niin sanotusti 'poikkeus vahvistaa säännön' {sanonta tarkoittaa oikeasti päinvastaista ilmiötä, että "poikkeus jalostaa periaatteen käytännön tasolle", ei siis 'säännöt on tarkoitettu rikottaviksi' eikä 'joka on vähässä uskollinen, on paljossakin uskollinen'}. Eli siis allekirjoittanut pahoittelee tätä, mutta melko harva asiahan realisoituu kliinisen ihanteellisesti ajallisuudessa.

T-kirjaimen (yksi pitkä signaali 'taa') sekä E-kirjaimen (yksi lyhyt 'ti') helpot muistisanat, periaatteessa tarpeellisimmat muistisanat (kyllä - ei -kommunikointia varten) ovat tässä "orpojen kirjainten jämäsäkeistössä" toistamiseen esillä.

Morseaakkosrunon seuraava viimeisen säkeistön valitettavasti voidaan katsoa epäsovinnaiseksi esimerkiksi meidän nuorisolle sekä esimerkiksi halvaantuneille ja kenties sotavangeille, ellei tajua miksi tämä säkeistö on tuollainen. Koska sotahistoriassa toistuu jatkuvasti ilmiö, että sotilailla on vaara ajautua käyttäytymään epämiehekkäästi sekä harjoittamaan vääryyttä muita ihmisiä kohtaan.


* * *


Pariskunta ajaa
GPS kantaman taa -
ututiet jaloitellen.
Kulkijat quunsiltojen.
Fysikaali latautuma
niinko havumaja - muhkee ilo.


"Tän öisentaian zemppaamana,
ådåttaiskåhan yksinäinen daamini,
et myöskään cooppereissa xiitataei?"
Vesitipat kastelee
rakasta miestään,
Ballerina-keksejään,
oikeestaan wokattuu goudaaki.


Sylisi ajoi
rakasta naista
taas änähtämään -
nytte niitä hikisiä lihaksia.


* * *


Alla käsin kirjoitettu versio, jolla ei ole muuta itseisarvoa kuin että se sentään pysyy samana versiona. Kukin voi halutessaan puhtaaksikirjoittaa runon ja esimerkiksi muutella riimien sanajärjestyksiä mieleisekseen.

Tekijänoikeushuomautus. Runolla ei allekirjoittaneen (sepittäjänsä) puolesta ole tekijänoikeusvaatimuksia. Runon sepittämisen aloitin johdatuksellisesta kehotuksesta, ja riimit ovat muodostuneet sekä säkeistöt kehittyneet säkeistö säkeistöltä johdatuksellisesti, alkuperäisenä merkityksenä lahjoitettavaksi eräälle varsin tunnetulle henkilölle rohkaisuksi. Tämä sepittäjästä riippumaton viitekehys on pidettävä mielessä tämän runon käytön/jäsentelemisen/omaksumisen yhteydessä.

Morseaakkosrunon kirjainjärjestykset eri säkeistöissä

  1. - säkeistö
    • PTLREUÖJNÄHS
    • OKYIMA
    • ONVG
    • ÅCBZQ
    • XWFD
  2. - säkeistö
    • IBGÅXWZCFQ
    • SERKMD
    • LPITOUJ
    • HAVYÖNGGÄ
  3. - säkeistö
    • ET
    • IA
    • NM
    • DK
    • US
    • VH
    • CY
    • ZQ
    • OG
    • XB
    • RW
    • JP
    • TE
    • Å Ö
    • (Y)
  4. - säkeistö
    • PAGKTUJKQ
    • FLNHMI
    • TÖZÅYDEMCX
    • VKRMBKOWG
    • SARNTÄNNHL


- Kun aloittaisi morseaakkosten opettelun kolmannen säkeistön signaali-/kirjainpareista, niin olisi käytettävissä monipuolisesti erilaisia morsetusmenetelmiä ek. selkokieliseen salaamattomaan morsetteluun.


Morsettamisessa käytettäviä signaalilyhenteitä (mm. numerot lyhyinä "aakkosina") löytyy mm. Suomen radioamatööriliiton oheisen hätäviestinnän, radiolain, radioamatöörimääräysten ja radioamatööriviestinnän opiskeluoppaan sivulta 49.


Kimerot

Kimerot on (toistaiseksi epävirallinen) suomalainen muistamissysteemi, jossa kymmenjärjestelmän numeroista käytetään monessa mielessä loogisia kirjaimia. Tästä on apua niin tolkuttoman pitkien numerosarjojen painamisessa lähimuistiin parissa sekunnissa kuin myöskin morsetettaessa numeroita "puhekielellä".

Hyödyllisyys alkaa ilmetä etenkin kun mieli alkaa käsitellä numeromerkkejä kirjainmerkkeinä (kuten tapahtuu mm. Caesar Sipherin nimellä kulkevaa algoritmia etäisesti muistuttavassa rakkauskirjesalauksessa): tällöin silmä pystyy tulkitsemaan numerosarjan "lausuttavissa olevana sanana". Kimeroissa hyödynnetään tämän vuoksi kaikkia kuutta vokaalia (ääkköset poislukien, jottei sanassa ristiriitaisia etu- ja takavokaaleja), konsonantteja vain neljälle ensimmäiselle numerolle (jotta näillä ilmaisten satunnainen numerosarja olisi mahdollisimman lausuttavissa eli muistettavissa). Tällainen kimerosarja on myös suhteellisen helppo tavuttaa suomalaisittain. Käyttökohteita voisivat olla esimerkiksi kertakäyttöiset salausavaimet (mm. vierailija-wifiyhteyksien automaattisesti uudelleengeneroituvat).

Morsettamisen kanssa kimeroissa ilmenee tiettyjä yhdenmukaisuuksia, mikä mahdollisesti helpottaa niiden morsesignaalien jäsentelemistä eli ilmaisemista ja tulkitsemista, mutta on syytä myöskin tiedostaa, että ellei ole ilmeistä että kirjainsignaalilla tarkoitetaan kimeroa, niin pitkän linjan radioamatöörit saattavat sekoittaa niitä radioliikenteessä käytettäviin lyhenteisiin manaten kimettajaa pahimmillaan maapallonlaajuisesti eetterissä.


  1. "yks"
    • S
    • |||
  2. "kaks"
    • K
    • -|-
  3. "kol"
    • L
    • |-||
  4. "nel"
    • N
    • -|
  5. "vii"
    • I
    • ||
  6. "kuu"
    • U
    • ||-
  7. "se"
    • E
    • |
  8. "ka"
    • A
    • |-
  9. "y"
    • Y
    • ||--
  10. "no"
    • O
    • ---


Joitakin kimerojen morsesignaaleissa ilmeneviä sännönmukaisuuksia:

  • binäärijärjestelmän numeroissa käytettävät kirjaimet ovat kaikenkaikkiaan ihmisille tutuimmat morsekirkaimet, toistensa "peilikuvia", toisaalta teoriassa saattaa sekoittua SOS-hätäkutsuun.
  • muita kimerojen peilikuvanumeroita ovat vain 4 ja 8.
  • numero 2 on numeron 4 singaalisarjan "lisäys" yhdellä pitkällä signaalilla
  • numero 6 on numeron 5 "lisäys" lyhyellä
  • numero 8 on numeron 7 "lisäys" lyhyellä
  • numero 9 on numeron 8 signaalien "kahdennus"
  • numerot 1, 5 ja 7 ilmaistaan (käänteisessä suuruusjärjestyksessään) pelkin lyhyin signaalein
  • neljän signaalin sarjoja ovat vain numerot 9 ja 3
  • kolmen signaalin sarjoja ovat numerot 6, 2, 1 ja 0
  • kahden signaalin sarjoja ovat numerot 8, 5 ja 4
  • yhden signaalin "sarja" on vain numero 7


Testaus

Asiakaspalvelijan muistiinpainama hotellin asiakkaiden käytössä olevan paikallisverkon salasana 2537508548 eli "kaksviikolseviinolkaviinelka" eli "kileioaina", "2537508548".


Poliisiviranomaisen tarvitsisi tietää mummon puhelimen 15-numeroisen IMEI-koodin paikantaakseen sen, sillä perheen päiväkoti-ikäinen lapsi oli vahingossa luovuttanut sen säälittävälle huumevelkaiselle narkkarireppanalle vaatekaupassa. Mummo ei ollut kuullutkaan moisesta koodista, mutta pikkulapsi oli sattunut joskus näkemään sen näppäilemällä
* # 0 6 #. Joka koodi hänen muistaakseen oli "luielkoyinaosik" eli IMEI 365 732 095 480 152. 365732095480152 - lui-elko-yi-nao-sik. Poliisiviranomainen päätti luottaa tähän muistikuvaan sillä perusteella, että sellainen löytyi valtakunnan matkapuhelunverkosta [999 999 999 999 999:n eli miljardin miljoonan teoreettisen mahdollisuuden joukosta], ja hakaista puhelimen takaisin mummolle sen henkilön kotoa, jolle säälittävä huumevelkainen narkkarireppana oli jo ehtinyt netin kautta myydä tämän pikkulapselta vaatekaupassa nappaamansa kännykän.


Käytännöllisiä menetelmiä avuksi morsetukseen

  • Morseaakkosten merkitys on mahdollistaa viestintä pitkien etäisyyksien päästä, jolloin lähetettävän signaalisarjan vastaanottaminen häiriöttömästi on keskeinen asia. Viestissä mahdollisesti ilmenevien virheiden varalta morseviesti kannattanee vastaanottamisen yhteydessä kirjoittaa sellaisenaan ylös. Morsesignaalien ylöskirjaaminen paperille sellaisenaan ei vaadi juurikaan keskittymistä eikä ylöskirjaajan tarvitse edes osata morseaakkosia. Morseviesti voidaan ylöskirjata paperille käyttäen vaaka- ja pystyviivoja. Vaakaviivat kuvaavat pitkiä ja pystyviivat lyhyitä signaaleja. Tällöin paperia ei tarvitse tarkkailla kirjoittamisen aikana, jolloin huomion voi sitä paremmin kohdistaa viestisignaalien tunnistamiseen. Vaaka- ja pystyviivojen kirjaustavassa vaikka esimerkiksi kynä lakkaisi kesken kaiken toimimasta, niin paperin pintaan jää silti selvät kynän painaumat ja viestin ylöskirjaus onnistuu kaikesta huolimatta.
    • tilansäästön vuoksi voidaan morseviesti kirjata myös kenoviivoin (ylhältä alas; 'ti' 'eh') ja kauttaviivoin (alhalta ylös; 'taa' 'tjaah').
    • "painaumakirjoituksen" voi lukea esimerkiksi muotoilemalla viestipaperi rullaamalla kaarevaksi, sitten sivusuuntaista kohdevaloa tai vaikkapa liesituulettimen lasikupua vasten lukea.
  • Yksinkertaisimpia tapoja morsetta lienee taskulampun avulla. Kun LED-lampun "lumpion" ruuvaa irti, tulee esiin paljas diodi, joka tavallisesti välittää valoa 1800 Sektorille. Tällainen valonlähde voidaan vinssata puunrunkoa vasten roikkumaan alaspäin siten, että virtapiiri on katkaistu ja kytketty kulkemaan (paksuhkon) johdinlenkin kautta, johon on kytketty morsetin. Tällainen morsetusvalo näkyy siis joka suuntaan puunrungon etupuolelle, valosektorin rajautuessa taskulampun ripustuskorkeudelta alaspäin. Toinen, pimeällä mahdollisesti huonompi - tai sitten laajemmasta valon alasta johtuen parempi - menetelmä voisi olla salkoon nostettua ja vaikkapa keinulaudaksi ripustetulla poikkiriu'ulla auki pingottunutta lippua vasten räpsyttely taskulampulla tai vaikka ajoneuvon valoilla.
  • Viestin välittämisessä äänen avulla kannattaa hyödyntää matalampaa ja korkeampaa signaaliääntä, ei lyhyempää ja pitempää, jotka puuroutuvat äänen kaikuessa maastossa. Maailmalta tunnetaan kolmattakymmentä erilaista ns. vihellyskieltä, kuten tunnetummasta päästä Silbo Gomero, mutta näissä ongelmana on tämä puuroutuminen. Morseviheltelyssä matalemman taikka korkeamman äänen saa muodostettua esimerkiksi puhaltamalla pelastusliivin hätäpilliin toispuoleisesti, mutta kylläkin, puhaltamisen tulisi olla niin kevyttä, ettei viestin lähettäjä pyörtyisi kesken kaiken. Tavanomaisessa suomalaisessa maastossa pöllön ja huuhkajan matalataajuisen ääntelyn on todettu kantavan poikkeuksellisen pitkälle. Tällaista ääntä saa puhallettua hengästymättä erityisellä "kämmenpillillä" (hand flute), jonka ohjeet seuraavassa. Aluksi muotoillaan kämmenet suun eteen pallomaiseksi "kämmenkupiksi" tavanomaisesta poiketen siten, että toisen käden sormien välit jätetään aluksi rennosti raolleen. Tällöin Kohtisuorasti peukaloiden sorminivelten kohtaan puhaltaen huilu antaa tavallista korkeamman, mutta kuuluvan äänen, ja nyt kun yhden tai useamman sormivälin kääntää kiinni, huilu antaa matalemman äänen. Kun kädet kastelee taikka peukaloiden välin kostuttaa kielellä, huilun saa soimaan kirkkaammin ja vaivattomammin. Tällaisen huilun äänet kantavat kauas, eivätkä kokemuksen mukaan ärsytä eläimiä, ja puhaltaminen ei hengästytä. Äänen kantavuus riippuu taajuuden lisäksi säätilasta siten, että pilvettömien päivien jälkeisinä iltoina ja öinä, kun maanpinnan tasolla ilma on jäähtynyt, mutta muutaman kymmenen metrin korkeuteen on jäänyt päivällä kehittynyt lämmin ilmapatja, niin äänet heijastuvat näiden erilämpöisten ilmapatjojen rajapinnasta takaisin alaspäin. Tällöin nämä alailmakehän erinomaiset akustiset ominaisuudet edesauttavat äänen kuulumista esteisessä maastossa kolmenkin kilometrin päähän selvästi.


  • Morseviestin välittämisessä vastaanottaja voi kuitata jokaisen signaalin taikka morsekirjaimen vastaanotetuksi esimerkiksi lähettämällä päinvastaiseen suuntaan lähetettävän viestin signaaleja tai kirjaimia lähettäjälle lomittain, jolloin viestintä tapahtuu signaali tai kirjain kerrallaan vuorotellen kaksisuuntaisesti ja viestien välittämisessä tapahtuvien virheiden mahdollisuus on varsin pieni. Tällainen morsetuksen virheettömyys on tärkeää etenkin kun viesti välitetään salattuna.
  • Viestien akustisessa lähettämisessä voidaan soveltaa radiopuhelinliikenteestäkin tuttua tukiasema-menetelmää ("duplex repeater"). Tällä kertaa viestiä voidaan välittää lähtökohtaisesti yhteen suuntaan kerrallaan useiden välittimien/välittäjien välityksellä siten, että kukin lähettäjä lähettää vastaanottamansa signaalin tai morsekirjaimen eteenpäin vasta sitten, kun kuulee seuraavan lähettäneen edellisen signaalin tai morsekirjaimen eteenpäin. Tällöin viesti ei sekoa matkalla vaikka jollakin välittäjistä tai viestin vastaanottajalla ilmenisi hitautta. Tällöin lähettäjä pystyy havaita häntä lähimmälle välittäjälle lähettämänsä viestin eteenpäin lähtemisestä tai odotusviiveestä, että saako viestin vastaanottaja otettua vastaan viestinsä signaaleja tai morsekirjaimia. Tässäkin menetelmässä viestin välittämisessä tapahtuvien virheiden mahdollisuus on varsin pieni. Haasteena on äänen suunnan perusteella erottaa uusi signaali tai morsekirjain samalla kun havainnoi, että saako toisessa suunnassa oleva välittäjä lähetettyä edellisen signaalin tai morsekirjaimen eteenpäin.
  • Lennätinjärjestelmä voidaan toteuttaa myös vaikkapa muuntajan käämistä purettavalla ohuella (epäelaatisella ja kestävällä, mutta pienimassaisella) langalla, joka pingotetaan mahdollisimman suoraan linjaan kahden kevytmassaisen vetojousen, joilla on pitkä jousivenymä, väliin, ja ripustetaan ilmaan esimerkiksi vaakasuorien metallitankojen tai vaakasuoraan pingotettujen liukkaiden lankojen tai tekstiilien päälle, tai lennätinlanka lasketaan esimerkiksi vaakasuoran ruohoniityn tai järven pintaan kellumaan. Tällöin periaatteessa mistä vain kohdasta tällä tavalla pingotetun langan tai epäelaatisen siiman, jossa on esimerkiksi tussilla tehty kohdistamismerkintä, voidaan lukea sekä lähettää morsekielinen viesti nykimällä lankaa tasapainoasemastaan jompaan kumpaan suuntaan (toinen suunta kuvaa pitkää, toinen lyhyttä signaalia, taikka sitten kumpikin morsettajaosapuoli omaan vetosuuntaansa omat lähetteensä) lähetysnopeudella, joka riippuu jousien jousivakiosta ja jousivenymästä, ripustetun langan kumulatiivisesta kuroutumasta, joka johtuu sen aavistuksen kaarelle laskeutumisesta ripustusten välissä ilmassa kulkiessaan, sekä siitä, että millaista vetojännitystä lanka kestää ja mikä on lennätinlanka kokonaisuuden hidastuvuus sekä kitka. Langan varrelle voi kiinnittää pienen viirin, jotta esimerkiksi liiketunnistinkameran avulla voidaan pitää automaattista viestilokia aikaleimoineen.
    • yksinkertaisimmillaan voidaan tehdä esimerkiksi niin, että kevyt, mutta epäelastinen lanka aluksi kiinnitetään paikoilleen ripustaen aavistuksen löysälle. molempien ankkurointipäiden tuntumaan, yhtä etäälle ankkurointisolmuista, esimerkiksi metrin etäisyydelle, sidotaan umpilenkkisolmu, johon voidaan ripustaa pikku paino kuten kolikko tai kulkunen. Nyt järjestelmä pingottuu automaattisesti. Painoa painellen voidaan visuaalisesti, jopa kilistellen morsettaa (langan palautukset neutraaliasemaan tehdään joka tapauksessa manuaalisesti)
      • puolestaan jos molemmat morsettajat pitävät sormenpäitään lenkissä, kiristäen narua sopivasti, voidaan morsettaa pienemmin nykäyksin. Tällainen kytkös on joissain olosuhteissa järkevin toteutustapa.


  • Morsettaminen koputtamalla, paukuttamalla tai kalistelemalla (jossa äänimerkillä on yksi ja sama pituus, jolloin lyhyen ja pitkän signaalin erottaa signaalisarjan tahdistuksesta) onnistuu joko huomioimalla viimeisen muistisana-säkeistön kaksi vaihtoehtoa joka merkille taikka sitten lisäämällä jokaisen merkin loppuun yksi lisäkoputus "et" ("&"), jotta kuulija pystyisi erottaa kirjainmerkin viimeisen signaalin pituuden. Tällaisin morsekoputuksin esimerkiksi Toisen maailmansodan aikaiset kidutusvangit, kuten sittemmin kansainvälisen Marttyyrien ääni -järjestön perustaja Richard Wurmbrand, pystyivät viestittelemään toisilleen eristyssellien paksujen kivimuurien läpi.
  • morseviestin välittäminen (kahden rumpukepin avulla, molemmin käsin) jollain lyömäsoittimella on vaivatonta ja ääni kuuluu etäälle, mutta viimeisen signaalin pituus jää kuulumatta (ellei joka merkin signaalisarjan loppuun lisää ylimääräistä lopetusiskua, jolloin varsinaisen sarjan päättävän signaalin pituus erottuu. Kaiketi makuasia/tottumiskysymys kumpaa menetelmää hyödyntää.
  • Morsettaminen ajoneuvon "leveän äänitorvipainikkeen" avulla käyttäen kahden käden sormiaan, sillä tällainen äänitorvi käyttäytyy kuin keinulautapainike ja tilanne vastaa em. rummuttelua, jossa signaalin pituus kuitenkin erottuu.
    • lyhyet ja pitkät signaalit nopeinakin signaalisarjoina onnistuvat vaivatta niin parkissa ollessa kuin ajon aikana.
  • Lisävalojen sähkökytkennästä tutun virtareleen avulla voi äänitorven kytkeä esimerkiksi siten, että parkkivalojen ollessa päällä, äänitorvipainikkeen painelu äänimerkin sijaan tai sen lisäksi sytyttelee ajoneuvon lisävaloja.
    • Tärkeä seikka tiedostaa on, että kirkkaina öinä valosähkötys välittyy kauas, se on luettavissa jopa lentokoneesta ja sateelliitista (riippumatta sähköttäjän maantieteellisestä sijainnista).
  • morsettaminen kynttilän tai pienen taskulampun avulla (kuten kännykän pistemäinen salamavalo, kynälamppu tai laserkynä) onnistuu esimerkiksi siten, että valonlähdettä pidellään vasemmassa kädessä/kämmenellä esimerkiksi sen käden sormin valokeilan alareuna rajaten siten, että valokeila näkyy vastaanottajalle kunnolla, sitten oikealla kädellä esimerkiksi peukalolla tai etusormella naputellaan vasemman käden rajaavaa sormea tai vastaavaa vasten, jolloin signaali näkyy negatiivisena modulaationa vastaanottajan näkösektorin suuntaan, mutta on selvittämätön muissa suunnissa.
    • ellei tämä ole oleellista, voidaan esimerkiksi vain etu- ja/tai keskisormea valokeilan edessä liikuttaen peittää valokeilaa vastaanottajan suuntaan (negatiivinen modulaatio), ja puolestaan kynttilällä, lyhdyllä tai teoriassa* vaikka auringon- tai kuunvalolla morsetetaan "räppäämällä" avoimien kämmenien ulkokylkiä tai nyrkkien rystysiä toisiinsa valaisimen edessä.
      * Tällöin telineellisen peilin avulla keilataan tarpeeksi etäältä vastaanottajan suunnasta, että kuunvalo kohdistuu peilin kautta vastaanottajalle. Tämä tapahtuu asettamalla (vaatteisiin roikkumaan tarkoitettu) heijastin vastaanottajan suuntaan tarpeeksi etäälle peilistä, jotta peilin pystyy kohdistaa sekä morsetuksen aikana mahdollisesti uudelleenkohdistaa, sillä kuu kulkee kokoajan eteenpäin taivaalla, eikä peilattu kuunvalokeila siksi näy montaakaan minuuttia vastaanottajan suuntaan, vaan peilin asentoa joutuu hienosäätää vähän väliä, ja heijastimen avulla tämän seikan tarkkailu sekä hienosäätö onnistuu luotettavasti. Jos haluaisi jonkun tähden tai planeetan kuten Venuksen avulla morsettaa, peilillä pitäisi olla pitkä varsi ja morsettaja itse tarkkailisi tähden peiliheijastusta (peilin alareunan kautta vastaanottajan suunnasta ja morsettaisi esimerkiksi nostelemalla jotain kylttiä tähdenvalokeilan edessä, jos sitä nyt valokeilaksi voi kutsuakkaan.
    • inversio eli negatiivinen modulaatio valomerkkimorsetuksessa kiinnittää vähemmän ulkopuolisten huomiota / häiritsee vähemmän.


  • morsettaminen heijastimen/kissansilmän avulla onnistuu käyttämällä 'negatiivista modulaatiota' eli jatkuvan valosignaalin katkomista.
    • Tällainen viestintämenetelmä soveltuu esimerkiksi tilanteisiin, joissa morsettaja on esimerkiksi erämaassa, mutta häneen on näköyhteys henkilöllä, joka kykenee suuntaamaan kohdevalon tätä kohti. Soveltuu myös tilanteisiin, jossa on useita lähettäjähenkilöitä vastaanottajan näköyhteyden päässä.


  • morsettaminen esimerkiksi neliraajahalvaantuneena onnistuu esimerkiksi silmiä räpsyttämällä siten, että signaali on vuoron perään silmäkuomet ylhällä ja silmäluomet alhalla.


  • morseviestien kirjoittaminen onnistuu esimerkiksi millimetriviivaimella ja suola-, sokeri sekä MSM-kiteillä, tai naputtelemalla huppurilla tai vaikkapa kahdella kivellä jälkiä tasaiseen pintaan.
    • luetaan esimerkiksi poimimalla kostutetulla sormenpäällä ja tunnistamalla maku kide kiteeltä/keko keolta.
      • sekä kirjoittaessa (esimerkiksi taitetulla paperinpalalla kiteitä/"viivoja" siirrellen) että lukiessa (vasemman käden sormella) kannattaa vapaalla kädellä vakauttaa tarkkuustyöskentelevää kättä.
      • koska sokeri ja MSM-kiteet neutraloivat toistensa makuja, voidaan esimerkiksi sokerilla kirjata pitkää, MSM:llä lyhyttä signaalia ja suolalla väliä.
      • ellei kyse ole jostain esimerkiksi avioparin kahdenkeskisestä retriitistä, vaan useille vastaanottajille tarkoitetusta makuviestistä, kuten testamentista, niin sen XOR-salaamisella voidaan huolehtia, ettei "viestinmaistaja" ainakaan sepitä itse viestin sisältöä.
    • huppurimorseviesteihin liittyen ks. erilaisia modulaatioita alla.
      • mahdollisesti kuunneltavissa nuppineulasta ja viilipurkista valmistetulla "gramofonilla"

Morsettaminen käsiviittomin, lipuin tai esimerkiksi valoa tai heijastinta ilmassa heiluttaen

Pitkä morsesignaali, "tjaah" vaakaheilautus/-veto jompaan kumpaan suuntaan, lyhyt eli "eh" pystysuuntaunen heilautus/-veto jompaan kumpaan suuntaan. Tällä periaatteella myöskin voidaan viittoa myöntävä tai kielteinen vastaus kätevästi kuin lapselle kassajonossa, ja myöskin kirjoittaa paperille morselähetystä raakana.

Morseen soveltuvat modulaatiot

  • morsesignaalin pituus ilmenee kommunikointipulssin päällä olemisena
    • totunnaisin menetelmä
  • morsesignaalin pituus ilmenee yhteydenpidon ajan päällä olevan kommunikointipulssin hetkellisesti pois päältä olemisena.
    • ilmeisesti alkuperäisin menetelmä
  • morsesignaalin pituus ilmenee yksittäisten pistemäisten impulssien, kuten koputus, väliaikoina (viimeisen signaalin lopussa ikäänkuin ylimääräinen pistemäinen impulssi).
    • toteutettavissa myös signaali signaalilta eli "hidas kaksoisnapsautus" on pitkä morsesignaali ja joko yksittäinen taikka sitten "nopea nopea kaksoisnapsautus" on lyhyt morsesignaali.

Morsettaminen suoraan muistisanoilla

Morsettaminen suoraan edellä olevan muistisanarunon avustuksella tapahtuu tavallaan samoin kuin radioaakkosilla ("Alfa, Bravo, Charlie, Delta..." taikka "Aarne, Bertta, Celsius, Daavid...") viestittäminen (joita käytetään mm. lennonjohdossa):

  1. Sähköttäjä hyödyntää mitä tahansa noista kolmesta morserunon säkeistöstä muistisanoinaan.
    • periaatteessa, kun runoa on tarpeeksi usein toistellut mielessään, niissä käytetyt morsesignaalisanat palautuvat satunnaisina yksittäissanoinakin mieleen oikeastaan tarvitsematta riimejä muistella.
  2. Esimerkiksi viestittäessä >>Huomenta kaikille leiriläisille, nyt aamupalalle>>, viestittäjä "sähköttää sanojen tahdin" itselleen totunnaisella säkeistöllä:

1. säkeistöllä:

Hupasia, uneton, oikeinkos, metsän, et, niitä, taas, alaan, Kuusamon, alaan, iki, Kuusamon, iki, lomillasi, lomillasi, et, niitä, ympäristöön, taas, alaan, alaan, metsän, uneton, palattasko, alaan, lomillasi, alaan, lomillasi, lomillasi, et

2. säkeistöllä:

Hajuvesi, ututie, Oulangan, maaston, et, niitä, tuo, ajaa, koillisen, ajaa, ite, koillisen, ite, lihaksesi, lihaksesi, et, niitä, ympäriltäs, tuo, ajaa, ajaa, maaston, ututie, parantuisi, ajaa, lihaksesi, ajaa, lihaksesi, lihaksesi, et

3. säkeistöllä:

Hikisenä, upeaa, ostoksiin, metsään, et, naista, tois, avec, katsomaan, avec, ite, katsomaan, ite, levittäen, levittäen, et, naista, ystävykset, tois, avec, avec, metsään, upeaa, pihassansa, avec, levittäen, avec, levittäen, levittäen, et
  • Edellä olevassa viestissä olevien "pilkun pituisten taukojen" aikana vastaanottaja ehtii tulkita kunkin kirjaimen sillä tukisanojen säkeistöllään, mitä hän puolestaan on tottunut käyttämään.
    • Kirjainta vastaava morsesignaalisarja voi olla nopea, mutta "pilkun pituus" kannattaa suhteuttaa vastaanottajiston ketteryyteen.
  • Ennen pitkää sekä morsettaja että sanoman vastaanottaja alkaa tunnistaa signaalisarjat suoraan aakkoskirjaimina.

Viestin "pakottaminen eetteriin"

Radioaakkosten tarkoituksena on varmistaa sanoman ongelmaton välittyminen lähettäjältä vastaanottajalle heikompilaatuisellakin radiopuhelinyhteydellä. Huonolla kelillä, mikkiin huudettaessa tai esimerkiksi laitteiston vaurioituessa sellainenkaan ei kuitenkaan onnistu, jos lausutut sanat eivät ole tunnistettavissa.


Nykyaikaisissa radiopuhelimissa on mm. nappikuulokeliitännästä johtuen perinteisen PTT (push-to-talk) -painikkeen sijaan tai lisäksi VOX (voice-operated-exchange) -mekanismi. Mikäli radiopuhelinyhteys on äärimmäisen heikkolaatuinen, eli yhteydenotto on havaittavissa, mutta lähetetty ääniviesti välittyy sellaisena suhinana/säröäänenä, että radioaakkosiakaan ei erota toisistaan, niin tällaisissakin skenaarioissa viestin välittäminen voi sekä PTT että myös VOX -radiopuhelimin siltikin edelleen onnistua tällä menettelyllä. Siinä lähettäjä tavanomaisten radioaakkosten sijaan sanelee viestinsä hitaalla tempolla morseaakkosten muistisanoja käyttäen. Tällöin se siis välittyy samanaikaisesti sekä radioaakkosin (ääniviestinä) että morsesanomana (säröäänimeluna kohinan seassa) että myöskin radiotaajuuden vuoronvaraamisina (minkä asian kaikki HDX-radiopuhelimet tunnistavat automaattisesti ja lukitsevat silloin oman lähetysmahdollisuutensa siksi aikaa, jottei tule törmäyksiä samalla taajuudella; radiopuhelimessa saattaa esimerkiksi syttyä tällöin vastaanottovalo indikoimaan, että joku on varannut taajuuden).


Esimerkiksi viesti "Ari ampui emän ja vasan" voitaisiin pakottaa eetteriin seuraavan kuuloisena (siis joko PTT- tai VOX-radiopuhelimella lähettäen, eli ts. joka tavulla tapahtuu erillinen vuoronvaraus radiopuhelinkanavalla):


"A-laan, ru-kal-le, i-ki, a-laan, met-sän, pa-lat-tas-ko, u-ne-ton, i-ki, et, met-sän, ä-lyt-tö-män, nii-tä, ju-tel-tais, a-laan, ve-si-pu-ron, a-laan, sa-no-ja, a-laan, nii-tä"

H. Moilasen pitkälanka-antenni

Pitkälanka-antennilla tarkoitetaan käytännössä useiden kymmenien metrien korkuista vertikaalista lankaa, jota kautta voidaan muutaman watin lähetysteholla lähettää etenkin HF-taajuuksia koko maapallon laajuudelle. Perussyy, miksi pitkälanka-antennin on hyvä olla niin pitkä, verrannollinen lähetettävän taajuuden aallonpituuteen, liittynee sinimuotoisen radioaallon "geometrisiin ominaisuuksiin", mutta sen toinen hyöty tulee sellaisesta, että 'MUF" voi olla laajempi, koska korkealle ulottuvan pitkälanka-antennin heijastumiskulma ionosfäöristä pystyy olla pienempi, koska antennin lähetyssignaali yltää etäämmälle näköhorisontin taa.

Maanviljelijä H. Moilanen pääsi aikanaan otsikoihin löydettyään pellolleen pudonneen säähavaintopallon. H. Moilasen pitkälanka-antennissa kiinnitetään narua, vaikkapa kalastussiimaa tai paalinarua vähintään kolmeen pellon kulmaan. Narujen päät sidotaan toisiinsa ja tähän yhteyteen kiinnitetään vetytäytteinen säähavaintopallo sekä irrallaan roikkuva pitkälanka. Tämän pitkälangan varrelle kiinnitetään tasaisin jakovälein ilmapalloja, jotka kantavat pitkälangan painon oman jakovälinsä osalta. Sekä säähavaintopalloon että näihin ilmapalloihin kiinnitetään kuhunkin lisäksi led-vilkkuheijastin, joka näkyy joka suuntaan, eli se voi olla esimerkiksi kaksi vastakkain ankkuroitua polkupyörän takavaloa. Näiden valojen tarkoitus on toisaalta varoittaa lentoliikennettä, toisaalta mahdollistaa antennin kunnon valvominen maasta käsin.

Morsehongikko

Morsehongikko on apuväline esimerkiksi nopean morsettamisen opettelemiseksi vaikkapa lautapelin tai pihaleikin avulla. Kuvalinkissä esitettyyn mysteeriin on perusoivalluksen jälkeen luvassa runsain määrin jatko-oivalluksia. Esimerkiksi sellaisen merkityksen kekkaaminen, että kun morsettaminen toteutetaan binäärisignaaliformaatissa, menetelmän käyttökelpoisuus monipuolistuu rajusti. Näin ollen pelkän perusoivalluksen ratkeaminen ei vielä ole kyseisen mysteerin ratkaisu varsinaisesti.

Lisälukemistoa

Linkkivinkkejä