HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Selkärangattomat

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Osuus eläinkunnasta suurin. Hyönteiset suurin luokka, suomessa 18 – 20 000 lajia. Maailmassa tunnetaan noin 1 miljoona lajia.

Vaillinainen ja täydellinen muodonvaihdos. Vaillinainen: heinäsirkan muna – toukka – toukka – aikuinen (imago), toukat muistuttavat vaihe vaiheelta enemmän aikuista. Täydellinen: perhosen muna – toukka – kotelo – aikuinen.

Kova kuoriaine vanhan ulkokuoren sisäkerros sulaa pois uusi kehittyy sisäpuolelle nielee vettä tai ilmaa pullistuu nahka halkeaa hyönteinen ryömii ulos uusi kuori kovettuu ilma tai vesi ulos taas kasvuvaraa.

Keräily "jaottelu": lentävät, kävelevät, maassa lymyävät, vesihyönteiset. Löytöpaikka yhtenäiskoordinaatistolla, pvm, keräilijä.

Sisällysluettelo

PÄÄJAKSO (PJ) ALKUELÄIMET[muokkaa]

LUOKKA (LKA) ITIÖELÄIMET[muokkaa]

Esimerkiksi kalojen loisia.

PJ SIENIELÄIMET[muokkaa]

Noin neljä lajia, esimerkiksi järvisieni, mullerinsieni.

PJ POLTIAISELÄIMET[muokkaa]

LKA HYDROPOLYYPIT (10)[muokkaa]

Esim. lampipolyyppi

LKA LIUSKAMEDUUSAT[muokkaa]

Esim. korvameduusa, hiusmeduusa.

PJ ALEMMAT MADOT[muokkaa]

Mm. laakamadot

LKA KIDUSMADOT[muokkaa]

Esim. lohiloinen Gyrodactylis, n. 100 kalan loislajia.

LKA HEISIMADOT[muokkaa]

Esim. leveä heisimato eli lapamato, leviää esim. raaoista särkikaloista.

PJ JOUHIMADOT[muokkaa]

PJ SUKKULAMADOT[muokkaa]

Esim. trikiini, kihomato, juuriankerioinen.

PJ NIVELMADOT[muokkaa]

LKA MONISUKAMADOT[muokkaa]

LKA HARVASUKAMADOT[muokkaa]

- - HEIMO LIEROT (14). Esim. metsä-, puna-, rantaliero koko Suomessa. Onki-, pelto-, kasteliero

- - HEIMO ÄNKYRMADOT. Tärkein maaperäeliö. N. 50 000 kpl/neliö metsää.

LKA JUOTIKKAAT[muokkaa]

(16) 5-10 cm, imukupit päissä, koossa pallomainen, läpi vuoden. Iilimadot.

LAHKO (LHK) LEUKAJUOTIKKAAT (2)[muokkaa]

Verijuotikas kirjava juovikas selkä, imee verta, Ahvenanmaan pikkujärvissä, havainnosta muualla ilmoitus Luonnontieteelliseen keskusmuseoon, saanut ostaa apteekista. Hevosjuotikas vihertävän yksivärinen, rantavedessä Etelä- ja Keski-Suomessa, nielee saaliin mm. kalat.

PJ NILVIÄISET MOLLUSCA. (SUOMESSA 158)[muokkaa]

Katso KOTILO- JA SIMPUKKAHARRASTAJAN OPAS, Tammi 1991.

LKA ALKUNILVIÄISET[muokkaa]

Monoplacophora. EI SUOMESSA.

LKA PIILOJALKAISET[muokkaa]

Aplacophora. EI SUOMESSA.

LKA NIVELKOTILOT[muokkaa]

Polyplacophora. EI SUOMESSA.

LKA HAMMASKOTILOT[muokkaa]

Scaphopoda. EI SUOMESSA.

LKA PÄÄJALKAISET[muokkaa]

Cephalopoda. EI SUOMESSA.

LKA KOTILOT[muokkaa]

Gastropoda. Kuori suoja kuivumiselta ja vihollisilta, kärki apex.

- - HEIMOT mm. pääsilmäkotilot, meripihkakotilot, silokotilot, siemenkotilot, sammalkotilot, sirokotilot, kierrekotilot, lasikotilot, kosteikkokotilot, kartiokotilot, sulkukotilot, pensaskotilot. Leväkotilot, suokotilot, sukkulakotilot, hoikkasarvikotilot, liejukotilot, touhukotilot, limakotilot, kiekkokotilot, ancyluskotilot, huppukotilot.

Etanat kaksineuvoisia, parittelun jälkeen kumpikin munii, 2 paria tuntosarvia, pitempien päissä silmät, kostea sää à sarvet esiin, kilven oikealla puolen hengitysaukko.

- - HEIMO SIRUETANAT. Hengitysaukko kilven keskivälin etupuolella. Esim. metsäetana kuuluu yleisimpiin nilviäisiimme, 5-7 cm, kilvessä lyyrakuvio, koko maa.

- - HEIMO HARJAETANAT. Esim. ukkoetana suurin, 20 cm, kilpi tasaisen yksivärinen, metsässä, sienet ravintoa, kieli (radula), liikkuu öisin, Etelä- ja Keski-Suomessa.

LKA SIMPUKAT[muokkaa]

Bivalvia.

- - HEIMOT mm.,

- - HEIMO SINISIMPUKAT. Sinisimpukka sinisenmusta, pisaranmuotoinen, 25-35 mm, murtoveden suolaisemmissa osissa, suurissa ryhmissä, ei liiku, ei syödä pienuuden takia, haahkan pääravintoa.

- - HEIMO JOKISIMPUKAT (6)

- - HEIMO JOKIHELMISIMPUKAT. Jokihelmisimpukka eli raakku. Jopa 15 cm, rauhoitettu 1955 helmipyynnin takia. Uhka nykyään jokien rakentaminen ja perkaus. Ainoa helmiä muodostava laji. Pyrkii poistamaan kvartsikiteen, jonka päälle muod. kudosta. Viileävetisten virtaavien purojen ja jokien laji, hiekka- tai sorapohja, hapekas, puhdas vesi. Isäntänä purotaimen toukille (glokidium). Simpukkanaaraan kiduslehtien välissä kehittyvät munat, hedelmöityminen tapahtuu keskikesällä, loka-marraskuussa naaras puhaltaa toukat virtakalojen ympäristöön. Kalojen kiduksiin päätyvät jäävät eloon viettämään loiselämää. Irtaantuvat keväällä kiduksista ja jatkavat elämää pohjahiekkaan kaivautuneina. Kiinnittyvät myös muihin lohikaloihin.

- - HEIMO SYDÄNSIMPUKAT

- - HEIMO LIEJUSIMPUKAT

- - HEIMO HIETASIMPUKAT

- - HEIMO PIENSIMPUKAT

PJ NIVELJALKAISET. ARTHROPODA.[muokkaa]

Jaokkeisuus, kova ulkokuori

LKA JUOKSUJALKAISET (15)[muokkaa]

Petoja. 1 jalkapari per jaoke.

LKA KAKSOISJALKAISET (23)[muokkaa]

Usein liereitä, lahon syöjiä. Esim. tuhatjalkaiset.

LKA ÄYRIÄISET[muokkaa]

Esim. kalatäit, merirokko. Kahdet tuntosarvet, ei siipiä.

LHK SIIRAT[muokkaa]

Esim. kilkki, maasiira (saunamaija), mustapallosiira.

(LHK) KYMMENJALKAISET[muokkaa]

Esim. rapu, täplärapu. Rapu vaihtaa kuorta 1-2 krt vuodessa riippuen kesän kylmyydestä. Kuoren vaihtoa kutsutaan nahanluonniksi tai koppimiseksi. Ravunkivet varastoivat kuoren vaihdossa kalkin ja sijaitsevat sivuseinämässä kuorien välissä. Kiviä käytetty roskien poistamiseen silmästä. Silmäluomen alle ja kyynel tuo roskan pois silmästä. Vaaleansiniset ravut kirkasvetisistä vesistä, joissa savi tai vaalea pohja, rapu voi vaihtaa väriään. Vaihtolämpöinen, parittelevat syyskuussa, talvella kolossa välillä ruokaa hakien. Ravun rauhoitusaika 1.11-21.7 klo. 12.00. Ankeriaat syövät mielellään.

LKA HÄMÄHÄKKIELÄIMET[muokkaa]

Ei tuntosarvia, ei siipiä.

LHK VALESKORPIONIT (16)[muokkaa]

Esim. kirjaskorpioni.

LHK PUNKIT[muokkaa]

Esim. samettipunkki, vesipunkki, äkämäpunkit. Puutiainen, niveljalkainen, useita satoja maailmassa, Suomessa Ixodes ricinus esiintyy Kokkola-Iisalmi linjan eteläpuolella. Viihtyy kosteassa, hiukan varjoisessa paikassa eli lehtimetsän tiheässä aluskasvillisuudessa, jossa myös leppä viihtyy. Odottaa kohdettaan muutaman kymmenen senttimetrin korkeudessa ruohonkorressa. Ei silmiä, kolme kehitysvaihetta eli toukka, nymfi ja aikuinen. Elää 2-3 vuotta ja saavuttaa 3-4 mm pituuden. Tarvitsee jokaisessa kehitysvaiheessaan veriaterian, jonka jälkeen talvehtii ja vaihtaa muotoaan. Ennen verenimemistään valuttaa hiukan sylkeä väkäsellisestä imukärsästään estämään veren hyytymistä ja puuduttamaan puremakohdan. Puutiaisia lähinnä toukokuusta lokakuuhun, lämpötilan oltava yli +5 C astetta jotta puutiainen voi olla aktiivinen. Sairastumisriski on pieni. Irrota puutiainen mahdollisimman pian siihen tarkoitetuilla pinseteillä tarttumalla puutiaisesta aivan ihon pinnasta ja vetämällä se sitten varovasti suoraan ulos. Pese haava puhtaaksi saippualla ja vedellä tai desinfektioaineella. Jos ihoon nousee renkaan muotoista punottavaa ihottumaa tai esiintyy muita oireita mene lääkäriin. Liian kovakourainen käsittely tai rasvaan hukuttaminen saattaa aiheuttaa taudinaiheuttajat siirtyvä haavaan. Välttääksesi puremia käytä vartalon peittäviä vaatteita, työnnä lahkeet saappaiden sisään, pukeudu vaaleaan joista havaitset helpommin puutiaisen. Tarkista säännöllisesti vaatteesi, itsesi ja toverisi. TBE-virus ja Borrelioosi.

LHK LUKIT (12)[muokkaa]

1-ruumiinosaisia, pitkäjalkaisia. Esim. seinälukki ainoastaan rakennuksissa, rauniolukki, täplälukki (metsä)

LHK HÄMÄHÄKIT (600)[muokkaa]

80 km kestää oman painonsa.

- - HEIMO RISTIHÄMÄHÄKIT. 3 kpl kehruunystyjä.

- - - SUKU Araneus pyöreä verkko, merkkilanka.

- - - SUKU Argiope tukiseittejä

- - - SUKU Linyphia riippuhämähäkit.

- - - SUKU? Agelehidae. Esim. huonehämähäkki, kolmiomainen, ei tahmea.

- - - SUKU? Argyronetidae. Vesihämähäkit

- - HEIMO RAPUHÄMÄHÄKIT. Kukissa, väriä vaihtavia. Ensimmäinen jalkapari pisin.

LKA HYÖNTEISET. INSECTA[muokkaa]

3 jakoinen ruumis, 3 jalkaparia, täydellinen muodonvaihdos (muna, toukka, kotelo, aikuinen), yleensä siivekäs, tuntosarvet, verkkosilmät. Hengitysjärjestelmä; ruumiissa hienoja ilmaputkia avautuen pintaan.

ALALUOKKA ENTOGNATHA. Siivettömiä, suuosast pään sisällä, yleensä näkymättömissä. Elävät maaperässä tai karikkeessa.

LHK HYPPYHÄNTÄISET[muokkaa]

Collembola. (n. 200) < 6 mm, hyppyhanko, lumella lumikirput esim. talvihyppiäinen.

LHK ESIHYÖNTEISET[muokkaa]

Protura. (3)

LHK KAKSISUKAHÄNTÄISET[muokkaa]

Diplura. (1) Esim. marraskaksisukahäntäinen.

ALALUOKKA ECTOGNATHA. Siivettömiä, suuosat ulkoiset, selvästi näkyvissä.

LHK KOLMISUKAHÄNTÄISET[muokkaa]

Thysanura. (4). Esim. uunitoukka, jolla sokeritoukkaa pitemmät tuntosarvet ja perälisäkkeet. Sokeritoukka silverfisk, n 12 mm, pisaramainen, 3 peräsukasta, tuntosarvet pitkät, aikuinen läpi vuoden, kosteassa, lämpimässä, vain sisätiloissa, pimeässä, viemärissä, syö tärkkelyspitoisia hitusia, toukat aikuisen näköisiä pienempiä.

ALALUOKKA SIIPIKANTAISET. Pterygota. Siivekkäitä tai siivet surkastuneet.

OSALUOKKA Palaeoptera. Siivet alkukantaiset, eivät käänny takaruumiin suojaksi, kehitys vaillinainen.

LHK PÄIVÄNKORENNOT[muokkaa]

Ephemeroptera. (49). Lyhyet tuntosarvet!, siivet pystyssä vastakkain, siipisuonten perusteella erottelu, tanssi, lohikalojen ravintoa.

LHK SUDENKORENNOT[muokkaa]

Odonata. (52). Petoja, tandemlento, ihmiselle harmittomia. Pitkä ruumis, isot silmät, tuntosarvet mitättömät.

ALALAHKO YHTÄLÄISSIIPISET Zygoptera.

Neidonkorennot (2). Uros musta, naaras ruskea.

Immenkorento ja neidonkorento

Tytönkorennot (11). Neliömäinen merkki etusiivessä, usein kirkkaansininen, levätessä siivet vastakkain.

Paksukoipikorento (1)

Keijukorennot (2). Suorakaiteinen merkki etusiivessä.

ALALAHKO ERILAISSIIPISET Anisoptera.

Ukonkorennot (9). Silmät yhdessä.

Purokorento (1). Silmät kuin kahdeksikko.

Jokikorennot (3). Silmät erillään.

Kiiltokorennot (7). Etu- ja takasiipien kolmiot erilaiset.

Varsinaiset sudenkorennot (15) Taitavia lentäjiä, syö ilmassa, ainakin 300 milj. vs. à taitavuus, siivet erillään à siipiparit vuorottelevat, yleinen ruskohukankorento. Toukilla pyynti naamari, petoja joille kelpaa kalat, näkö hyvä.

OSALUOKKA Neoptera. Siivet kehittyneet, kääntyvät takaruumiin peitoksi.

LOHKO Polyneoptera. Kehitys vaillinainen, perälisäkkeet yleensäselvät.

LHK KOSKIKORENNOT[muokkaa]

Plecoptera. (34). Pehmeitä. Esim. sumukorento eli hankikorri eli potnapekka eli sumari, lumella.

LHK SIRKKATORAKAT[muokkaa]

Notoptera. EI EUROOPASSA

LHK SUORASIIPISET[muokkaa]

Orthoptera. (29). Uros ääntelee.

Hepokatit (8). Pitkät tuntosarvet

Heinäsirkat (16). Lyhyet tuntosarvet, 15-20 mm, talvi munana, siritys kuuloalueen ulkopuolella, hankaa takaraajojen reisien nystermäreunusta siipiin, naaras ja uros sirittää. Yleinen niittyheinäsirkka, niityt, ensimmäisenä.

Okasirkat (5)

Hyppysirkat. Esim. ansarihepokatti.

Sirkat. Esim. kotisirkka.

LHK KUMMITUSSIRKAT[muokkaa]

Phasmida.

LHK PIHTIHÄNTÄISET[muokkaa]

Dermaptera. Kosteissa paikoissa kivien ja puiden alla.

LHK KEHRUUJALKAISET[muokkaa]

Embioptera.

LHK TORAKAT[muokkaa]

Blattodea. (2)

LHK RUKOILIJASIRKAT[muokkaa]

Mantodea. Esim. metsätorakan selkä musta.

LHK TERMIITIT[muokkaa]

Isoptera. EI SUOMESSA

LOHKO Paraneoptera. Kehitys vaillinainen, perälisäkkeet surkastuneet.

LHK SOROTÄIT[muokkaa]

Zoraptera. EI EUROOPASSA

LHK JÄYTIÄISET[muokkaa]

Psocoptera. (59) < 6 mm. Esim. kirjatäit, pölytäit.

LHK VÄIVEET[muokkaa]

Mallophaga. (280). Kuollutta orgaanista ainetta syöviä. Esim. pöllöillä.

LHK TÄIT[muokkaa]

Anoplura. (18). 3 ihmistäitä < 6 mm, loisia. Esim. päätäi, vaatetäi, satiainen.

LHK LUTEET[muokkaa]

Heteroptera. (470). Takaruumiin kuviointi tyypillinen, pitkä imukärsä!, etusiivet osittain toistensa päällä.

Vesiluteet. Esim. vesiskorpioni, malluaiset, pikkumalluaiset.

Puolivesiluteet (16). Esim. vesimittarit (8)

Maaluteet. Esim. punalatikat.

LHK YHTÄLÄISSIIPISET[muokkaa]

Homoptera.

Kaskaat (321). Esim. sylkikaskas.

Kempit (80). Esim. leppäkemppi. Piimiminen.

Jauhiaiset

Kirvat

Kilpikirvat

LHK RIPSIÄISET[muokkaa]

Thysanoptera.

LOHKO Oligoneoptera. Kehitys täydellinen.

LHK VERKKOSIIPISET[muokkaa]

Neuroptera. (60)

Kaislakorennot (5)

Käärmekorennot (3)

Muurahaiskorennot (2). "Muurahaisleijona"

Harsokorennot

LHK KÄRSÄKORENNOT[muokkaa]

Mecoptera.

Skorpionikorennot

Lumikorennot. Lumella.

LHK VESIPERHOSET[muokkaa]

Trichoptera. (207). Sirvikkäät. Toukat rakentavat suojakseen "kodin" ,pyynti- ja asuinverkko vedessä jopa 10 cm suuaukko, jossa vapaasti kulkevat. Yleinen isovesiperho, kalojen tärkeää ravintoa.

LHK PERHOSET[muokkaa]

Lepidoptera. Kenties viime vuosikymmenien lämpimämpi ilmasto erityisesti kesät ovat tuoneet päiväperhosia pohjoisemmaksi. Suomessa lajimäärä on selvästi kasvussa (2001). Useita 1950- ja 60-luvulla hävinneitä perhosia on palannut takaisin. Suomenlahti hidastaa etenemistä Baltiasta. Suomessa elinalueet ovat kutistuneet olemattomiksi ja tämä tulee hävittämään nykyään (2001) yleisiä perhosia. Erityisesti kuumat, paahteiset rinteet, harjut ja ketoniityt harvinaistuvat. Suojelussa kokeillaan siirtoistutuksia, pioneereina ovat olleet mm. pikkuapollo ja harjusinisiipi. Ilmansaasteilla saattaa olla myös osuutensa. Palanneita lajeja mm. keisarinviitta, joka hävisi 1962 jälkeen ja on nyt levinnyt laajalti takaisin. Toinen palaaja on esimerkiksi keltasiilikäs. (HS 2001) Talvehtivia mm. neitoperhonen, suruvaippa, sitruunaperhonen. "mikrot" erilaisia koiperhosryhmiä, koisia, ym.

juuriperhoset (lyhyet tuntosarvet) + puuntuhoojat. Esim. cassus cassus.

Angervokiitäjät

Kehrääjäkoit. Esim. tuomenkehrääjäkoi.

Kääriäiset. Esim. hernekääriäinen.

Sulkaperhoset. Kapeat siivet.

Paksupääperhoset

Ritari-, kaali-, täplä-, heinäperhoset, sini-, kulta-, nopsasiivet.

Kehrääjät (18). Feromoneja koiraille.

Nirkot (24)

Villakkaat (11)

Siilikkäät (33)

Kiitäjät (17). Suurin hyönteinen Suomessa pääkallokiitäjä, toukka jopa 14 cm.

Mittarit (n. 300). Esim. iso-, metsä-, koivu-, mäntymittari.

Tunturimittari – kuuluuko tähän kohtaan?? Massaesiintymä 1964-65 laajin tuho Lapissa viimeisimmän 100 vuoden aikana 68 000 hehtaaria puutonta nyt, talvehtii munana, alkukesällä kuoriutuvat toukat syövät ahnaasti lehtivihreää, toukkavaihe 1.5 kuukautta, kasvaa 2.5 cm mittaiseksi, vihertävä ja syö keskimäärin 10 koivun lehteä, koteloituu, kuoriutuu elokuun puolivälissä vaaleanharmaa perhonen. Kymmenen vuoden välein massaesiintymä, jolloin perhosparvi kuin lumisade, massaesiintymä kestää enintään kolme vuotta. Muna ei kestä yli –36 asteen pakkasta.

Yökköset (n. 400). Esim. huutomerkki-, morsius-, gammayökkönen.

LHK KAKSISIIPIÄISET[muokkaa]

Diptera.

Vaaksiaiset. Pitkaraajaisia ja –siipisiä, hoikkia.

Lumivaaksiaiset. Lumella.

Lumisääsket. Lumella.

Hyttyset (37). Uros mettä imevä. Olipa kerrankin taas pirulla asiaa taivaan luotuihin nähden maan päällä. Niin hän huomasi pääskysen ja päätti, että hänkin tekee pääskysen. Vaan mitäs, niistä tulikin aivan pieniä ja pillineniä ja aivan heikkoja. Ja ihmiset kun olivat alastomia, niin sattuivat ihmistä kohden lentämään ja oli rajuilma, niin tarttuivat nenästään kiinni ihmisen pintaan. Ja siinä tunsivat olevan imelää ja sen tähden tuppautuvat imeytymään mikä mihinkin. Ja niin ovat aina ihmisten kiusana: jos yhden sääsken tappaa niin piru päästää tynnyristä tuhannen lisää ja aina villimpiä. (Suomussalmi 1935)

Poltiaiset (70). Virtaavissa vesissä.

Mäkärät (40). Virtaavissa vesissä.

Sulkahyttyset (10). Harmittomia.

Asekärpäset. Kukkakärpäsmäisiä mutta litteä perä.

Paarmat. Uros mesi, naaras veri. Yli 30 lajia. Toukka kosteassa mudassa.

Hevospaarmat. Isoja.

Sokkopaarmat. Kirjavia, ylhäältä kolmiomainen, takaruumis tummaraitainen, silmät jalokivenhohtoiset, siivet mustalaikkuiset.

Suppupaarmat. Erityisesti ennen ukkosia.

Petokärpäset. Suurimpia, karvainen, syö mm. kovakuoriaisia.

Kukkakärpäset. Mimikry, jäljitteleen myrkkypistiäistä, mesi, paikallaan kolibrimaisesti, n. 15 mm., keltamustaraitaisia, ampiaismaisia. Takasiiven väristimet vakauttaen, toukka syö lehtikirvojen toukkia. Suomessa 300 lajia.

Hedelmäkärpäset.

Sukaskärpäset. Esim. pistokärpänen. Suomessa yli 250 lajia. Huonekärpänen siellä missä ihminenkin, ei pyri ulos ikkunaan lennellen. Huoneissa. Levittää bakteereja. 4-5 sukupolvea kesässä.

Raatokärpäset. Metallikiiltoisia.

Kiiliäiset. Suolisaivartajat.

Täikärpäset. Esim. hirvikärpänen, Lipoptena cervi, hirven turkkiin pesivä kärpänen. Heittää takerruttuaan siivet pois. Takertuvat helposti mm. hiuspohjaan, ripsiin, korvien taakse, napaan. Etsivät paikkaa imeä verta, paritella ja munia. Jalat kääntyneet sivulle ja kärjissä vahvat kynnet pitämään tiukasti kiinni. Litteyden takia pääsee pienestäkin välistä ja kestää puristusta. Kuolee kylmyyteen, hirvien määrä vaikuttaa. Voivat aiheuttaa allergisen reaktion rikkoessaan ihon. Ei voi munia ihmiseen koska tarvitsee rauhan paritella ja kasvattaa toukkia. Paras torjuntakeino on tottua elämään heidän kanssaan. Hiilidioksidin perässä. Naaras synnyttää toukkia! à koteloituvat heti hirvessä à maahan talveksi. Tulleet Suomeen itärajan takaa kaakosta, ensimmäiset havainnot 60-luvulla. Levinnyt 2001 mennessä ainakin linjalle Vaasa-Joensuu asti ja jatkavat kulkuaan. (HS 2001)

LHK KIRPUT[muokkaa]

Siphonaptera.

LHK PISTIÄISET[muokkaa]

Hymenoptera.

Sahapistiäiset. Esim. jättiläispuupistiäinen, mantypistiäinen.

Loispistiäiset. Munivat toisten kotiloihin, pitkät tuntosarvet, 4 siipeä.

Ampiaiset. Esim. yleinen ampiainen, ohut vyötärö, 10-20 mm, kuningatar talvehtii!, kuningatar hedelmöittynyt syksyllä, keväällä rakentaa pesän à työläisiä. Voi pistää useasti! Vaarallisin eläin. J. loi mehiläisen. Se oli hyvä ja hyödyllinen kuten kaikki J. teot. Paholaisen teki myös mieli hunajaa ja hänki päätti tehdä hunajan kerääjän. Hän otti tarkan selon mehiläisen koko olemuksesta ja sitä jäljitellen teki sitten oman mehiläisensä. Paholainen erehtyi kuitenkin niin, että häneltä jäi pois imutorvi, jolla hunajaa kukista imetään. Pistin sen sijaan onnistui mallia paremmin. Näin syntyi ampiainen. (Karinainen 1961)

Kimalaiset. Pallukoita pörriäisiä.

Mantukimalainen, yleinen. musta-keltainen-valkoinen. 15-20 mm, kuningatar talvehtii, pörröinen, ei näe hyvin à tutkii, ei yllensä pistä, kuningatar keväällä etsii pesän à työläisiä. Kimalaisilla takaraajoissa pölyvasut. Heinäkuussa syntyy koiraita. Korkeintaan 200 työläistä. Salaojitus haitannut. Puree reiän puna-apilan kukkatorveen à ei pölytä.

Kartanokimalainen, musta-oranssi-valkoinen

Kivikkokimalainen, musta-punainen.

Peltokimalainen, kellanruskea.

Pensaskimalainen, musta-keltainen-punaruskea.

Mehiläiset. Ampiaisen ja kimalaisen väliltä.

Kesymehiläinen. 12-20 mm, ruskean harmaa, hieno karva. Työläiset ja kuningatar talvehtii. Tulleet kotieläiminä mehiläistarhoilta. Kuhnurit. Tanssit. Kuolee pistäessään. Lajihunajia mm. kanerva-, tattari-, puolukka-, lakka-, alku- ja keskikesän kukista kesähunajaa, syksyn kukista syyshunajaa. On tarkkailtava koska kyseinen kasvi alkaa kukkimaan. Kesähunaja kerätään heinäkuun loppupuolella ja siinä ovat erityisesti voikukka, vadelma, puolukka, valkoapila, rypsi ja maitohorsma tärkeimmät kasvit. Elokuun lopulla kerättävässä syyshunajassa taasen kanerva, keltanot, ohdake, auringonkukka ja tattari. Kylmä kevät tai alkukesä saattaa heikentää mehiläispesää niin ettei kerääjiä riitä. Lajihunajilla koostumus vaihtelee mm. juoksevuuden ja värin suhteen. Kanerva ja tattari ovat tummia, voimakasaromisia, tattarissa maltainen maku, kanervassa karvautta. Puolukassa hapokkuutta ja mausteisuutta. Kalleinta on hillahunaja. Ulkomaisista hunajista voi löytyä lääkinnän seurauksena lääkejäämiä. Suomen mehiläishoitajain liitto valitsee mm. Vuoden mehiläishoitajan. (HS 2001)

Muurahaiset. Muurahaispesiä vain havumetsävyöhykkeellä. Esim. hevosmuurahaiset palokärjelle. Kaljukekomuurahainen rakentaa isoimman pesän. Muurahainen on parviälykäs (swarm intelligence). Mitä enemmän muurahaisia sitä älykkäämpää. Löydettyään ruokaa muurahainen palaa pesälle lyhyintä reittä ja palatessaan erittää feromonia, joka kertoo muille ruokapaikasta. Lopulta ruoan loputtua reitillä kulkevien muurahaisten määrä vähenee ja näin ollen myös feromonin ja reittiä ei enää käytetä. (HS 2001). Kusiainen on ennen ollut hieno neito, joka oli puristanut keskikohtansa tiukalle. Oikea koreilija oli ollut se neitonen. Siitä syystä J. oli kironnut sen sitten kusiaiseksi. Ja sen keskikohta on vielä nytkin hieno niin kuin oli ollut sen neitinä ollessa. (Pielavesi 1935)

Kekomuurahaiset. 4-10 mm, työläinen siivetön, uroksilla ja kuningattarella siivet, keot yli 2 m, 20 m leveä, 1 m syvä. Työläisiä satoja tuhansia, kuningattaria kymmeniä per keko, useita kekoja / yhteiskunta. Kuningatar jopa 20 vuotta.

LHK KOVAKUORIAISET[muokkaa]

Coleoptera.

Maakiitäjäiset

Sukeltajat

Raatokuoriaiset. Esim. turkkilo (4) mädäntyvillä raadoilla kaivavat kuollutta maahan.

Lyhytsiipiset

Lehtisarviset. Esim. ruskoturilas.

Sittiäiset. Esim. metsäsittiäinen kiiltävän musta kupera, kaivavat lantaa maahan.

Sepät. Kääntyvät jännittymällä kaarelle.

Haaskakuoriaiset. Esim. turkiskuoriaiset, ihrakuoriaiset.

Puunkaivajat. Esim. tupajumi, kuolemankello.

Leppäkertut (58). Nuori aikuinen vaaleankeltainen. Seitsenpistepirkko 7 mm, talvi aikuisena kaarnanraossa tai sisällä, voi puraista, munat keltaisia, syövät kirvoja.

Sarvijäärät. Esim. papintappaja, nelivyökukkajäärä, havukantojäärä. Sarvijaakko 20-22 mm, uros pienempi ja pitkäsarvisempi, talvi aikuisena, tukkipinoilla, harmaa, munii männynkantoihin, toukat syövät kaarnakuoriaisia ja pystynävertäjiä (metsätuholaisia)!, koko Suomessa.

Kärsäkkäät. Esim. tukkimiehentäi, pikikärsäkäs

LHK KIERRESIIPISET[muokkaa]

Strepsiptera.

LKA TUHATJALKAISET[muokkaa]

SEKALAISIA[muokkaa]

Lehmuksenäkämäpunkki

Lehmuksen nukkapunkki – Muodostaa punaista nukkaa.

Äkämäsääski – Haavalla

Punanukkapunkki – Koivulla

Lepänäkämäpunkki – Punertavia nystyjä.

Tuomenpussipunkki – Tekee lehtiin äkämät.

Koloradokuoriainen - Syö ensin perunan lehdet, sitten varret.

Vaaksiainen – Noin 35 mm, siipikärkiväli n. 60 mm, siivissä tummia juovia, raajat pitkät, talvi toukkana, vaapsahaiset, huono lentäjä. Munat maahan, toukka syö lahoa kasvia.

Kastemato – 10-30 cm, mätäneviä kasveja syö, kuohkeuttaa maata. Kasteliero maanpinnalle yöllä ja rankkasateella. Sama mato on naaras ja uros, vyörengas = satulasta erittyy limaa à kapseli munille à maahan. Osa partenogeneettisesti.

Puuntuhooja Cossus cossus

Tammikääriäinen – Syö lehdet

Katajanneulasääski – "Hinkumarjat"

Ruostesiiven toukka – Etsii keväällä lumen päällä koteloitumispaikkaa. Karvainen.