HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Ruoka

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

MITAT YMS.[muokkaa]

  • 1 kahvikupillinen = 1,5 dl
  • 1 dl = 7 rkl
  • 1 rkl = 3 tl
  • 1 tl = 5 ml
  • 1 kourallinen = 1/4 kahvikupillista
  • 4 sormenpään ote = 1 tl (eli ei pikkurilli mukana)
  • Kortteli = 3.5 dl, tuoppi = 1.3 l, kannu = 2.6 l, luoti = 13 g, naula = 425 g
  • 1 dl hienoa sokeria 85 g, 1 rkl hienoa sokeria 20 g

Kananmunat[muokkaa]

Pehmeä 3-4', puolikova 7-8', kova 10'. Laatikkoruokiin 1/1-2 dl nestettä.

Perunajauho[muokkaa]

Mehukeittoon 3 rkl/l, mehukiisseliin 5 rkl/l.

Puuro[muokkaa]

Kauraryyniä 4 dl, mannaryyniä 1,5 dl, riisiä 1,5 dl, vehnäjauhoja 2,5 dl.

Suurustaminen[muokkaa]

Keittoon 1 l nestettä 2-3 rkl vehnäjauhoja ja 1-2 rkl voita tai 1-1,5 rkl perunajauhoja. Kastikkeeseen 0,5 l nestettä 2-3 rkl vehnäjauhoja ja 1-2 rkl voita.

Velli[muokkaa]

Kauraryyniä 1 dl, mannaryyniä 0,5 dl, riisiä 0,5 dl, vehnäjauhoja 4 rkl.

Vehnäjauho[muokkaa]

Suurustettuun keittoon 3 rkl/l, ruskeaan kastikkeeseen 5 rkl/l, vaaleaan kastikkeeseen 6 rkl/l

Päiväretki, muutama tunti maastossa[muokkaa]

SÄMPYLÄT[muokkaa]

SÄMPYLÖITÄ reilun kokoisia 1/asiakas 
VOITA toiselle puolelle 
MAJONEESIA toiselle puolelle. Tai muu tuubi pikkelssi tms. 
JUUSTOA esim. Milka Revontuli 3 höylättyä/sämpylä 
KINKKUA esim. "kalkkuna" leike paketti, 2 leikettä/sämpylä 
KURKKUA, 3 palaa/sämpylä 
SUOLAKURKKUA, esim. lasipurkissa. 3/sämpylä
PERSIKANPALA
SERVIETTEJÄ ISOJA, esim. Ikean. 
PAPERIPUSSI / MUOVIPUSSI sämpylöille

Sämpylöiden valmistus[muokkaa]

  • Työvälineet Leipäveitsi, voiveitsi, juustohöylä, leikkuulauta, muoviastioita tms., suojasormikkaat.
  • Tekoaika Raaka-aineiden pilkkominen ja valmistelu + noin 1 min/sämpylä
  • Halkaise sämpylät jättäen toiselta laidalta kiinni, kummallekin puolelle hiukan voita tai toiselle majoneesia, toiselle puolelle juustoviipaleet, toiselle kinkkuviipaleet, väliin kurkut ja kääritään serviettiin että pää jää näkyviin. Tee sämpylästä houkuttelevan näköinen.
SUKLAA 
SUKLAALEVYJÄ 2 / 10 asiakasta
"SITRUUNA-VICHY"  2 x 1,5 L / 10 asiakasta
PAHVIMUKEJA pieniä. 
KAHVIT JA TEE
PANNUKAHVIA, 2 kuppia/asiakas
TEETÄ, 1 kuppi/asiakas. Jos paljon ulkomaalaisia teetä enemmän mukaan.
SOKERIPALOJA
TEEPUSSEJA
KERMAA
MAITOA
MUKIT, PUULUSIKAT
SERVETTEJÄ PIENIÄ
TERMOSPULLOT, muovipussiin termoskannut ja aina pystyssä reppu! 

Kevyt taukopala[muokkaa]

OMENASIIDERI 1 PLO / asiakas 
PRINGLES CHIPS 1 PUTKILO / 2 asiakasta 
VALKOSUKLAAPATUKKA FAZER 
KOOKOSSUKLAAPATUKKA 

Ruokailu[muokkaa]

Laita ensimmäisenä tulet ja vettä kiehumaan. Aina täytyy olla varalla puhdasta vettä kuumana. Pisimmän kypsytyksen vaativat kuten loimulohi ensimmäisenä, perunat tms. Tee valmiiksi salaatit yms. kulhoihin ja kippoihin, laita päälle Elmu-kelmu. Hyvissä ajoin sisusta kota tai muu tarjoilupaikka saadaksesi yleisilmeen kuntoon. Kerää tarvittavat välineet, ruoat ym. kerralla kuljetusastiaan välttääksesi ylimääräisen hakemisen.

Tilliperunat[muokkaa]

Laita nuotiolle kiehumaan vesi sopivan kokoiseen kattilaan. Lisää pestyt tai kuoritut perunat, merisuola ja pilkottua tillin (dill) vartta reilusti. Anna kiehua kypsiksi. Kaada vesi pois, lisää silputtu tilli päälle. Pidä kantta päällä kuivumisen estämiseksi. Isojen perunoiden keittämiseen varaa aikaa noin 1 tunti. Tarjoile nokisesta kattilasta, iso otinlusikka. Lisänä kermaviilikastike.

Vihersalaatti[muokkaa]

Leikkaa salaatti poikittain veitsellä paloiksi, kurkut (cucumber) paloiksi, tomaatit lohkoiksi, paprika (paprika) paloiksi. Maista kaikkien tuoreus. Sekoita salaatti, ja osa muista raaka-aineista keskenään. Lisää päälle keskelle kurkkuja, tomaatteja, paprikaa, kirsikkatomaatteja, ananasta (pineapple) sommitellen. Tarjoile kulhosta, puuottimet.

Muut lisukkeet[muokkaa]

  • Kermaviilikastike loimulohelle ja tilliperunoille. Lisää pariin purkilliseen kermaviiliä yksi teelusikallinen hunajaa. Tai kaikkia seuraavia suolaa, sokeria, valkopippuria ja etikkaa.
  • Oliiveja marinoituina. (olive)
  • Sienisalaatti. (mushroom)
  • Punajuurisalaatti. (beetroot, redbeet)
  • Salaattikastike (salad dressing)
  • Suolakurkkuja (pickled cucumber)
  • Leipä. Patonkia (baguette, French bread) viistoon leikattuna, mustaa reikäleipää kapeina siivuina halkaistuna.
  • Levite, Voimariinia leivän päälle.
  • Vettä, kotikaljaa (home-made beer), kivennäisvettä.
  • Chiliä, soijaa, yms. kun kiinalaisia vieraita.

Possukastike riisillä[muokkaa]

N. 25-30:lle. Porsaan ulkofilettä 2,5 kg ruskista pannulla voissa. Lisää kattilaan possu, paloitellut paprikat 5 kpl, sipulit 2 isoa, porkkanaa 0,5 kg, lihaliemikuutiota 3 kpl, vettä. Mausta curryllä, suolalla, mustapippurirouheella, inkiväärillä. Suurusta vehnäjauholla. Lopuksi lisää ananaspaloja ja pitkiä pakastepapuja. Riisiä 3 kg. Lisukkeena suolakurkkuja ja punajuuria purkista, floraa, ruisleipää. Jälkiruokana mansikoita vaniljakastikkeella.


Kuoppa liha/kasvikset[muokkaa]

Folioon tai tuoheen käärittiny melkein mitä tahansa jonka voi paistaa, tiiviisti pakattuna. Tehdään tarpeeksi suuri nuotio, jota poltetaan noin 1,5-2h, minkä jälkeen tuhkaan haudataan paketti, ja tuhkaa ja hieman puuta päälle. Annetaan olla 1-3h riippuen määrästä ja mitä se sisältää. Kaivetaan varovaisesti ulos yrittäen olla valuttamasta hiekkaa ruokaan. Pakettiin kannattaa laittaa hieman voita makua antamaan.


Lapinjuusto[muokkaa]

Kaupasta osta Pohjanmaan leipäjuustoa. Jaa puolikas kolmeen lohkoon. Kuumenna paellapannu tms. kuumaksi. Puhdista pannu öljyllä ja paperilla. Lisää uudestaan öljyä tai voita pannulle, laita leipäjuustopalat ja kaada 4 dl kuohukermaa sekaan (4 pkt leipäjuustoa). Kuumenna palat, älä polta. Tarjoile syvästä astiasta lisäämällä fariinisokeria ja kanelia sekä kermaa pannulta. Lakkahillo pöytään.

Räiskäleet[muokkaa]

Ohukaiset (small pancakes): noin 10 räiskälettä.

2 munaa
5 dl maitoa
3-3,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa
0,5 dl öljyä
Rasvaa paistamiseen
Pinnalle sokeria.

Letut Jussin pannun tapaan

3-4 munaa
1 l maitoa
n 2 dl. vehnäjauhoja
n. 2 dl ohrajauhoja
1 tl suolaa
50 g sulatettua voita
  • Sekoita ensin munat, osa jauhoista ja hiukan maitoa hyvin, lisää jauhoja ja lopuksi loppu maito. Anna tekeytyä 1,5-2 t. Lisää ennen paistamista sulanut hiukan jäähtynyt rasva.
  • Jos turvotusaikaa ei ole jauhoja käytetää hiukan enemmän.
  • Paista riittävän kuumalla pannulla: Sekoita taikinaa ennen kauhalla ottamista, levitä kuumalle pannulle hiukan voita aina ennen uutta räiskälettä. Kaada kauhalla pannulle pyöreään muotoon taikina ja tasoita taikinaa kauhan pohjalla tai paistinlastalla tasaiseksi heti ja tarvittaessa seuraavan minuutin aikana. Anna paistua reunoilta pitsireunaiseksi ja käännä heittämällä tai lastalla. Käännettävä räiskäle ei tartu pannuun tai lastaan.
    • Ongelmia: liian haalea / kuuma pannu, liian vähän rasvaa pannulla, taikinan ainesuhteet eivät kohdallaan, taikina ei ole tekeytynyt, taikinaa ei ole sekoitettu ennen kauhomista pannulle, taikina ei ole tasaisesti pannulla vaan reunoilla vähän ja keskellä paljon.
  • Pullossa taikina kulkee helposti.
  • Maustaa voit vanilliinisokerilla, kanelilla tai kardemummalla taikinaa. Pinnalle sokeria. Mansikkahillon kanssa.

Ohrarieska[muokkaa]

3 dl vettä, n. 6 dl ohrajauhoja, 0.5 tl suolaa. Sekoita suolalla maustettuun veteen jauhot nopeasti vaivaamatta. Taputtele litteiksi n. 15 cm halkaisijaltaan, 1 cm paksuisiksi rieskoiksi, pistele. Kypsennä kuumalla pannulla molemmin puolin.

Nuotiopannukahvit[muokkaa]

Kuumenna vesi kahvipannussa (coffee pot) kiehuvaksi. Älä pidä pannun nokkaa tai sankaa liekkeihin päin. Anna jäähtyä hiukan nuotion loisteessa etteivät asiakkaat polta suuta. Lisää kahvia desi per litra vettä. Esim. 5 litran pannuun 5 dl pannukahvia. Sekoita kahvi veden sekaan. Anna hautua noin 5 minuuttia. Kopauta kalikalla pannun kylkeen ja kaada tilkka nokasta porojen poistamiseksi. Nyt tarjoiluvalmis. Pöytään sokeri, Hyla kerma ja Hyla maito. Vahvempaa kahvia halutessasi kiehauta kahvi 1-3 kertaa tulilla ja viimeisellä kerralla "yli" ja jätä hautumaan. Näyttävämpi tapa.

Haudutettu tee[muokkaa]

Pieneen teepannuun kiehuneeseen veteen laita irtoteetä tai 2-3 teepussia hautumaan.

Mehukiisseli[muokkaa]

Sekamehua laimennettuna. Perunajauhoa 7 rkl / 1 litra mehua. Vaikka näyttää tökötiltä kupliessa, jäähtyessään ohenee. Sokeria pinnalle jos jätetään jäähtymään seuraavaan päivään.

Kala[muokkaa]

Katso sivulta Kalaruokaohjeita

Hyönteisravinto[muokkaa]

Kts. Hyönteisravinto

Aamiainen - marjakiisseli ja mysli[muokkaa]

Vesi 
Mehutiiviste 
Ohrakas 
Hiutaleet 
Rusinat 
Papaija 
Pähkinä 

Tumma leipä 
Voi 
Kevytlevite 
Juusto 
Metwursti 

Vesi 
Kahvi 
Teepussi 
Sokeri 
Maito 
  • Tarvittavat välineet keittoalusta nuotiolle, polttopuita, iso kattila ja kansi, pieni kattila 2 kpl, iso puuhaarukka, leikkuulauta, puukko, voiveitsi, tarjoiluastia, pesuvati 2 kpl.
  • Ruoan valmistukseen tarvitaan 2 henkilöä.
  • Valmistusaika
  • Keittoaika kiisselillä. Kokonaisaika
  • Valmistus: Pestään kädet. Kiisselin valmistus. Myslin valmistus. Leikataan leivät.
  • Tarjoilu: Keittokattiloista. Tarjoiluastiasta mysli.
  • Allergiat: Kiisseli sopii laktoositoman ja gluteenittoman ruokavalion tarvitsevalle. Mysli ei sovi gluteenitoman ruoan tarvitsevalle, samoin tavallinen leipä.

Ennen vanhaan[muokkaa]

Ihmisellä jo aikaisin herännyt lihanhimo. Paremman puutteessa turkiseläimiä, oravia, näätiä, mäyriä. Jäniksenlihaa halveksittiin. Eri sukupuolet eivät saaneet vapaasti syödä eri eläinten lihaa tai niiden erinäisiä ruumiinosia. Ostjakeilla ja voguleilla käsitys naisen epäpuhtaudesta, esim. nainen ei voinut syödä karhun sydäntä, päätä, rintaa. Lappalaisten mukaan isännällä vain oikeus peuran ylimpään kaulanikamaan ja naisilla ristiluuhun. Selkärangan ylimmät nikamat isännälle, häntänikamat, alaleuka, polvilumpiot naiselle. Tyypillisiä luonnonkansoille, myös suomalaisille. Lääkinnän alalla sama tauti on poistettavissa miehiltä ja naisilta eri kasveista valmistetuilla yrteillä. Ennen tulentekotaitoa raakana ja myös tämän jälkeenkin. Ostjakit ja vogulit syövät peuran ja hirven pehmeimpiä osia kastaen veressä suoraan teurastuksen yhteydessä, luut särjetään ja ydin herkkua.

Talvella liha pääravintona, keväästä kasviravinto. Mahla-ajan jälkeen jälttä ja marjoja. Erityisesti vehkan juuria. Pillikkeestä, valvatista, peipistä, nokkosesta, ohdakkeesta nuorena vihantakaalia. Puolukoista syksyllä keittämällä sakkaa ja siitä jauhoja lisäämällä hilloa. Lakoista keitettiin lakkajuustoa. Mustikoita sotkettiin suolaheinäjauhojen kanssa suolaheinähilloksi. Karjalaiset valmistivat tirriä kypsentämällä kuumennetuilla paasilla puolukoita ja syöden paljaaltaan tai leivän kanssa. Purupihkaa laajalti, mutta myös pureksittiin minttua, hirvenjuurta, nousuruohoa, ruohosipulia, pietaryrttiä, unikkoa. Karkotettiin uni silmistä kirkossa. Pettu.

Opittiin säilöminen, lyhytaikaisesti lähteissä, koskissa, kuivaaminen. Maku yleensä hapan. Suolan käytön määrä riippui kansasta, korvattu myös tuhkalla. Hapan kala (vouhtunut, kesääntynyt, laukkainen) ollut pitkään verrattain suosittua, väliin ruisjauhoa. Tunturilappalaiset latoivat kaloja suolaamatta kiisoihin ja tuohta väliin, peittivät nahalla ja tuohella, syötiin madoittuneena ja pilaantuneenakin. Keskisuomalaiset kiehauttivat kalat, päreiden väliin.

Kuivaaminen kevättalvesta katoilla lihahepoissa tai päivänpuoleisilla seinillä räystään alla pakkasten kypsyttäessä, ennen tätä muutama päivä suolassa. Seinälihaa säilytettiin vuosimääriä aitanparvella. Tuoreeksi lihaksi kutsutaan viime syksynä tapettua ja tuoreeksi kalaksi viime kesänä saatua. Matkaeväiksi kuivattiin lintuja, metsoja, kynittiin, perattiin, täytettiin tuoreilla kuusenhavuilla, siimespaikkaan keväthavaan kuivamaan, valmiina kutsuttiin linnuntäkäksi, vaikutti ulostavasti, paistettuna lintulevy. Kuivattu kala eli kapakala, tapa säilynyt kun suolan tuontivaikeuksia. Isot kalat kuten hauki ja ahvenkin kuivattiin keväällä ulkona päivänpaisteessa rassiin pistettynä tai seinään naulattuna. Syksyisin ja talvisin nuotalla saadut norssit ja kiisket pantiin uunin petäjän kuorille kuivamaan norssin- ja kiiskenkavoiksi, erityisesti näinkuivattuja hauenpäitä pidettiin erittäin hyvinä. Kapakalat säilytettiin aitan kammiolla pärevasuissa tai niputettuina aitanorsilla riippumassa.

Savustettiin viemällä kala tai liha ulkoa sisälle, missä katonrajassa kuivui savun vaikutuksesta. Paistaminen tikussa tai kivillä valutti tärkeän rasvan hukkaan. Kuumia kiviä koottiin eläimen vatsaonteloon ja eläin käärittiin lehdeksiin tai kuoriin rasvan hukkaantumista vastaan. Paistettiin myös kasviaineksilla verhotuissa ja maalla peitetyissä kuopissa, myöhemmin uuneissa. Käytettiin särää eli koivun kyljestä veistettyä kourua joka valutti rasvan alle asetettuun ruukkuun, yläpäässä särää korokkeena halko, pienemmät petäjän kuorilevyillä eli levyillä. Hautapaisto nauriille ja perunoille eli kuoppa vuorattiin kivillä, sisälle valkea, päälle puita ja kiviä, kun puut palaneet puhdistetaan kuoppa, nauriit ja kivet pantiin sisään kerroksittain ja päällys suljetaan turpeilla. Tai asetettiin kuumia kiviä puuttuun, päälle märkiä olkia ja päällimmäiseksi nauriit ja peitettiin vaatteilla, seuraavana päivänä valmiita. Talvi-iltoina tuotiin kalan ja leivän särpimeksi niitä kokonaisin vasuin.

Kuumilla kivillä keitettiin eli vesi varistettiin ennen oluen ja sahdin panemista tai saunavedet lämmitettiin. Lappalaiset kypsentivät hätätilassa ruoan poron vatsalaukussa. Palvaaminen saunan orsilla. Keitettiin kapakalasta ja nauriista kalarokkaa arkiaamuruoaksi. Kalavelliin muikkuja, naurista ja jauhoja. Syksyn teurastuksista tehtiin makkaraa ja koottiin verta, talvella niistä makkara- ja punaskeittoa. Ennen voita kalanrasvaa. Ostjakit ja vogulit valmistavat sen kalan vatsan rasvaisimmista osista sulatellen padassa tai suolista pitämällä näitä kuumassa vedessä ja kuorien pinnalta rasvan. Sisuksista käytetään joko vain kaikki rasvapatvet tai kaikki. Kerättiin mm. sarviin. Myös keittämällä eläinten raajojen alimpia jäseniä. Leipää ennen oli kuivattu liha ja kala, joita syötiin mm. kalavellin, teen tai kalanrasvan kanssa. Kuivaa kalaa kastettiin kalanrasvassa. Kalaa survottiin jauhoksi, keitettiin velliksi, leivän jatkeena. Pettu eli petäjänkuoren alainen pehmeä ja nesteinen kerros. Alun perin syötiin jälttää eli mäihää, mäihä vanhempana muodostui petuksi. Lappalaiset kiskoivat sydänkesän aikaan pitkällä luuveitsellä kahden kyynärän mittaisiksi ja pannaan toisilla kappaleilla peitettyinä maakuoppaan ja päälle multaa. Päällä poltetaan 1-4 vrk paksuja hirsiä haudottaen pettu punaiseksi. Kuivatetaan, survotaan porontaljalla hienoksi jauhoksi. Poronmaidossa suurta herkkua. Myös kuivaaminen, survominen, jauhon jatkeena leiväksi. Suomessa pari viikkoa ennen juhannusta petäjäpäivät, aikaisin aamusta metsään, petäjät kaadettiin teloille ja katajaisella nylkimellä kiskottiin kuori neljän, viiden korttelin mittaisiin kaistaleisiin, iltarupeamalla kuoret puukoilla silvittiin eli napattiin ruskea kaarna pois sekä pyöräytettiin pihka irti oksanrejistä. Pettu pantiin hiilille uuniin tai pidetään nuotiolla kunnes molemmilta puolilta ruskea ja pihka on näin ollen palanut pois. Kuivataan perusteellisesti, hakataan hienoksi huhmarilla ja jauhetaan. Myös saatettiin keittää pettu ennen paistamista täysin pehmeäksi, minkä jälkeen puukartuilla piestiin kunnes rupesi rihmoittumaan. Jauhot pantiin oljille kaljakynään ja päälle kiehuvaa vettä hävittämään pihkan maku. Taikina joko pelkistä pettujauhoista tai ruis- tai kaurajauhoista ensi hapatettu alus johon märät pettujauhot sekoitettiin. Leivästä ohut, kakkaran muotoinen, syksyllä sekaan puolukoita ja muuraimia.

Juurista raatteen ja nurmitattarin juuria koottiin erityisesti Pohjanmaalla, kielon Satakunnassa, vehka koko maassa. Raatteen ja vehkan juuret näivetytettiin auringossa, pantiin lämpimään huoneeseen kuten saunaan perinpohjin kuivumaan ja sitten survottiin ja jauhettiin. Raatteen juuria keitettiin ennen kuivausta. Sekaan laitettiin ohra- tai pettujauhoja. Vehkajauhoja keitettiin että kitkerä maku hävisi. Kuivattuina ne tuoksuivat ja olivat valkeita. Kiehuvaan veteen tehtyyn ja hapatettuun alukseen lisättiin jauhoja ja leivottiin ohuiksi kakkaroiksi. Syyskesällä lisättiin marjoja.

Pohjanmaalla leipää keitetyistä puolukoista, mustikoista ja leipäjauhoista. Nauriit ja lantut kuorittiin, keitettiin varoen vähässä vedessä, muhennettiin, vastaava määrä ruisjauhoja, hiivaa, kohotettiin. Karjalanpiiraiden sisuksena oli ryynejä, perunaa, lanttua, kalaa, kasviksia että lihaa. Kalakukoissa kala (kiiski erityisen hyvä), silava, nauris, lanttu ja peruna, piiraissa ohra-, hirssi- tai riisiryynipuuro. Potattipiiraat pyöreitä, ryynipiiraat umpinaisia Rieskaleivät ja piimärieskat, rieskaleivät kohottamalla lämpimään veteen sekoitetut rukiinleseet tai ohra- tai vehnäjauhot ja venkoolit, leivotaan paksuja leipiä ja paistetaan paljaalla uuninarinalla. Piimärieska piimitetystä kokomaidosta, ohraryyneistä tai karkeista ohrajauhoista, ohuet kakut paistetaan paistinpannuissa tai kesällä kaalinlehdillä.

Puurot jauhoista ja ryyneistä, ryynejä tehtiin panemalla ohra kostutettuna huhmariin, survottiin petkeleillä vuoroon puolelta ja toiselta lyöden, poistettiin välillä kuoria. Karjalassa pirana ja kiisseli puurolajit. Kiisseli laittamalla 3 l lämmintä vettä ja 3 l karkeita kaurajauhoja ja viipale hapanleipää happanemaan lämpimään 10-12 tunniksi, puserretaan kaura ja siivilöidään pois, lientä keitetään sekoittaen alituiseen kunnes sakenee puuroksi, maustetaan suolalla ja syödään voin ja maidon kanssa aamiaiseksi. Pirana tehdään herneistä tai pavuista ja juurikasveista, puolipehmeäksi keitetyt herneet tai peltopavut kiehumaan veteen, lisätään viipaleisia lanttuja tai nauriita kunnes nämä puolipehmeitä lisätään kuroittuja ja pilkottuja perunoita. Perunoiden ollessa pehmeitä vatkataan hierimellä suurustaen ruis- tai ohrajauhoilla.

Mämmi yhdestä osasta tavallisia ja kahdesta mallasruisjauhoja ohut taikina joka paistettiin uunissa tuohiropposessa. Syötiin leivän kera. Karjalainen marjamämmi kuumennettuun veteen jauhoista ja puoloista valmistettu ja uunissa keitetty velli. Pohjoispohjalaisten mämmi paistettiin verestä ja talista. Talkkuna jo ennen 1000-lukua. Karjalassa ohrista, keittämällä turvotetaan ja uunin arinalla kuivataan. Jauhoista keitetään vähässä vedessä kuiva puuro ja syödään voin kanssa. Myös piimän tai viilin kera. Kopatti eli piimään sekoitettiin kylmiltään rukiisia jauhoja paksuksi puuroksi ja pistettiin pärelastalla. Ruotakeitto eli nauris- tai potaattivelli, höystönä uunissa ruskeiksi paistetut kalanruodot. Rokka herneistä tai pavuista keitetty liemi.

Kaalinpäät hakattiin hienoksi kaaliraudalla, pantiin saaviin, suolattiin ja käyttämällä hapatettiin. Liemi keitettiin silavan ja lihan kanssa. Kaalin korvasi potaatti.

Leivät[muokkaa]

Oikea leipä viljelevän talouden tuote ja edellyttää "korkeaa" sivistystasoa, suomessa suomalais-permalaisella ajalla (n. 4000 vs.) Ehkä leipä valmistettiin puhtaaseen veteen tai kalaliemeen alustetusta happamattomasta ja nostamattomasta taikinasta paistaen tulen äärellä tikuilla. Kuivattu reikäleipä mainitaan jo usein 1500 –luvulla. Savossa sanotaan tehneen kyynärän levyisiksi ja syötiin vasta kevätkynnön aikaan. Tehtiin, ruista, ohrasta, kaurasta, Itä-Suomessa tattaristakin. Talvella kauraleipää ja kovan työn aikaan kesällä ruista valmistettua. Seassa myös ruumeta ja olkea. Laatokan rantamilla kaura- ja toukoleivät tehtiin haurautensa takia luohkanoiksi sanottuihin puuvateihin, joista se uuniin pannessa pudotettiin lapiolle. Puitiin lavat eli aumat. Halla ja ankara ilma opettivat kansan säästeliääksi leivän käyttäjäksi. Kertaleipä oli hätäleipää pula-aikoihin jota myös syötiin muulloin totuttautumismielessä, valmistettiin puiduista tähkistä, survotuista ja jauhetuista olkien latvaosista, suolaheinästä, siantattarin siemenistä ja sekaan rankkia, ruist- tai ohrajauhoja ja tehtiin kiehutettuun veteen. Aiheutti yleisesti umpitautia. Valmistettiin myös kaislan varren ytimestä ja kaalin ja herneen varsista kuivattamalla, survomalla ja jauhamalla. Kaalista ja herneestä valmistettiin hapatettua leipää. Jalkaleipää tehtiin siantattarijauhoista lisäämällä ohrajauhoja ja oli varsin ravitsevaa.

Syötiin monen viikon vanhaa reikäleipää. Tuoreen leivän saanti merkkitapaus ja hyvät naapurit veivät toisilleen lämmintäleipää ja uutisleipää. Uuden vuoden ensimmäisellä kerralla leivottaessa tehtiin lihasydäminen leipä hapantaikinasta ja syötiin uuninavajaisissa. Länsi-Suomessa kylän yhteinen uuni sijaitsi mäellä ja jauhot puromyllystä vain syksyin ja keväin. Taloon leivonnan aikaan tulleelle: "Oho, osasink tull juur uuninavajaisill." Ja annetaan lämmin leipä mukaan ettei ala talo köyhtyä.

Tattari[muokkaa]

Kuuluu tatar-kasvien heimoon, käyttöominaisuuksien mukaan luetaan viljoihin. Viljeltiin jo 1700-luvulla Suomessa kunnes muuta viljalajit syrjäyttivät. Arka hallalle jo +2 asteessa. Sis. mm. rautaa, fosforia, kalsiumia, magnesiumia, foolihappoa, lysiiniä. Gluteeniton eli puuttuu valkuaisaine, joka synnyttää hiivataikinaleivonnaisissa sitkoa.

Hirssi[muokkaa]

Yleisnimitys pienijyväisille viljalajeille. Keski-ajalla viljelty paljon Euroopassa, väheni perunan viljelyn yleistyessä. Nykyisin lähinnä Aasian ja Afrikan maissa, kylmänarka. Mm. fosforia, magnesiumia, rautaa, seleeniä, piitä, kaliumia, fluoria, foolihappoa. Gluteeniton.

Nälänhätä[muokkaa]

Ruuasta puhuttaessa ei saisi unohtaa sitä, että nälänhätä on nykyäänkin monille arkea. Se voi tulla vaelluksella, eksyessä yms. Myös sodat ja poikkeustilat voivat aiheuttaa pitkittyessään nälänhätää osaksi siksikin, että monilla ihmisillä on vahva itsesuojeluvaisto, joka pakottaa hamstraamaan ruokia jopa perheiden edestä. Jos nälänhätä iskee, voi jokainen löytää luonnosta pitkänkin tarpeen edestä kasviksia, marjoja, sieniä ja lihaa. Kaloja saa järvistä ja joista, eikä kirja syötäviksi kelpaavista kasveista ole kallis ostos. Loppujen lopuksi ruuan hankkiminen ei ole lainkaan niin toivotonta, kuin ehkä luulisi. Pääasia on pitää "pää kylmänä" ja alka miettiä muita keinoja ruuan saannin suhteen kuin kaupat. Nahkaakin voi syödä. 1600 luvulla uudisasukkaat keittivät vöitä ja nahan paloja, ja myös intiaanien tiedetään syöneen esim. mokkasiininsa tuolloin irokeesisotien aikana.

Nälänhätä ei ole sellainen asia, "joka tulee joskus tulevaisuudessa, muttei meidän aikana". Poikkeustilaan kannattaa varautua muulloinkin, kuin sota-aikoina. Pahin skenaario voisi olla se, ettei syötävää yksinkertaisesti löydy. Silloin voidaan heittää tabut romukoppaan. Monien ihmisten tiedetään selvinneen syömällä menehtyneitä ihmisiä. Kun oma henki on kyseessä, väistyy silloin uskonto, moraali ja lakipykälät. Mainittakoon, että tämänkaltainen skenaario voisi olla mahdollinen paljolti silloin, kun sodan tuhot ovat niin suuret ettei luontokaan enää pysty tarjoamaan auttavaa kättään, paitsi ihmisten pakon sanelemissa toimissa. Mutta kuten sanottua: "historiasta olemme oppineet sen, ettemme ole oppineet historiasta mitään". On ihmisiä, jotka eivät nälänhätää siedä, ja ihmisiä, jotka siihen osaavat suhtautua järkevästi.Varmaa on, ettei aihe ole kerskumiselle sopiva, ei hyvä myöskään kauhutarinoille.

Koska asiasta ei usein puhuta, voisi listata muutamia asioita, joita tulisi ottaa huomioon:

  • Nälänhätä ei ole rangaistus. Siihen ei pidä liittää moraalisia kysymyksiä kuten uskontoa ja "kostavaa Jumalaa".
  • Hallitus ei toivo kansalleen nälänhätää.