HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Maan muokkaaminen

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yleistä[muokkaa]

Kysymys: Kuinka paljon maata tarvitsee muokata? Vastaus ei ole yksioikoinen, kun kyseessä on maaperä, jossa muokkaustoiminto voi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Tällä sivulla käsitellään niin kylvömuokkauksia traktorilla kuin suorakylvöä ja muokkaamatta jättämistä.

Maanmuokkauksen tavoitteet[muokkaa]

  • Välttää turhaa maakerrosten sekoittamista. Elävää maata ei kannata sekoittaa yli 15 cm:n syvyydeltä. Maa jatkuvasti kasvuston peitossa.
  • Säilyttää tai lisätä maaperän humuspitoisuutta lisäämällä eloperäistä ainesta pintakerrokseen.
  • Säilyttää sopiva mururakenne, ei liian tiivis eikä hieno.
  • Viljeltävän kasvin itämiselle ja kasvulle sopiva kasvualusta.
  • Vaikuttaa veden, ilman ja lämmön siirtymiseen maassa.
  • Säilyttää viljeltävää kasvia edesauttavat pieneliöt.
  • Sekoittaa maaperään ravinteita ja vaikuttaa happamuuteen.
  • Jakaa työhuippuja tasaisesti ympäri kasvukauden ja vuoden.
  • Poistaa kiviä maaperästä.

Muokkaukseen vaikuttaa[muokkaa]

  • työväline; talikko, lapio, kuokka, jyrsin, traktori, aura, äes jne.
  • syvyys ja käytettävä voima, koneiden paino
  • ajankohta; vain kuivan maan aikaan tehdään muokkaustoimenpiteitä
  • maalaji, maan kosteus
  • viljelykierto, kasvivalinnat

Syvältä tiivistyneen maan perusmuokkaus[muokkaa]

Vuosikymmeniä jatkunut raskaiden koneiden tehoviljelyssä tiivistämä pohjamaa voidaan kuohkeuttaa kultivaattorilla kevyillä mailla ja jäykemmillä siivettömillä auroilla ja siihen voidaan kylvää tämän jälkeen voimakasjuurinen kasvi. Muokkaus tehdään kuivana ajankohtana, kesällä, alkusyksystä tai routaantuneena. Kun maan rakenteesta pidetään parempaa huolta, syväkuohkeutusta ei tarvita tämän jälkeen ainakaan vuosittain.

Perusmuokkaus ja matala pinnan muokkaus voidaan suorittaa esimerkiksi kaksikerrosauralla.

Kyntö[muokkaa]

Maan rakenteen pohjasta pintaan rikkova kyntö on yleinen nykypäivän maanmuokkaustoimenpide. Sitä on jo aikoinaan tehty hevosella, millä tosin päästiin lähemmäksi ojien reunoja ja näin estettiin maannousemaa. Tällöin peltojen muoto säilyi kuperampana, mutta nykyään painavien traktorien myötä jopa notkolla. Yleensä muokkaus tehdään syksyisin 20-25 cm:n syvyyteen. Tämän ei välttämättä aina nähdä olevan mitä parhain tapa hoitaa maata, mutta sitä tehdään valtaosin tiedon ja taidon puuttuessa. Joillain maalajeilla ja sääolosuhteissa maan kyntämättä jättäminen voi myös lisätä kasvihuonekaasujen määrää kyntöön verrattuna. Kyntö vaatii paljon fossiilista energiaa, tiivistää pohjamaata vuodesta toiseen (kyntöantura), vaikutus on lyhytaikainen ja vaatii vuosittaisen uusintakäsittelyn, tehostaa orgaanisen aineksen hajoamista, vähentää pieneliöiden määrää, rikkoo maan rakenteen, sen kerrostuman, käytävät ja häiritsee pieneliöiden maata parantavaa toimintaa. Maan veden- ja ilmanläpäisykyky heikkenee kynnön seurauksena pieneliöiden ja juurien tekemien käytävien hajotessa. Kyntämättä jättäminen saattaa lisätä haitallisesti hitaammin hajoavan oljen määrää pinnassa ja myös viljelyä haittaavien kasvien kasvua.

Kynnössä maan pinta kasvuistoineen käännetään ylösalaisin ja syvemmältä maata tuodaan pintaan. Savimailla pakkanen rikkoo käännetyn rakenteen tehokkaammin kynnön seurauksena. Keväällä kynnettäessä kevyitä maita ne lämpenevät nopeammin ja syksysateiden liettyminen on vähäisempää. Jätettäessä traktorilla kyntäminen tai lapiolla pienten alojen kääntäminen pois voidaan maan pintaa kuohkeuttaa keväällä tai syksyllä S-piikkiäkeellä tai lapiolla.

Kyntöaura[muokkaa]

Maan kääntämiseen tarkoitettu laite, joita on niin puutarhajyrsimiin kuin traktoreihin. Aura viiltää maahan viillon ja kääntää sen nurin. Nostolaiteaura kytketään traktoriin takanostolaitteeseen ja siinä voi olla tukena myös tukipyörä. Puolihinattava on kuin nostolaiteaura, mutta siinä tukipyörää voidaan säätää hydraulisesti. Paluuauralla voidaan kyntää kumpaankin suuntaan samaa vakoa, eli pellon päässä (päisteellä) aura käännetään nostolaitteessa 180 astetta, ja ilmassa olleet aurat alkavat kynnön. Tällöin kyntö voidaan suorittaa pellon reunasta toiseen.

  • Siipi kääntää leikatun maan.
  • Terän vannas leikkaa maan vaakatasossa irti, mutta jättää kuitenkin osan maasta kiinni, kuin saranan. Vantaan kärki on teroitettavissa kulmahiomakoneella päältä ja vaihtaa tarvittaessa.
  • Auran maapuoli tukeutuu vaon pystyreunaan ja pitää auran suunnassaan.
  • Pyörivä leikkuri leikkaa maata pystysuunnassa.
  • Auran terä kiinnitty ojakseen, taivutettuun teräspalkkiin ja ne auran runkoon. Aurassa voi myös olla rikkoontumiselta estävä laukaisulaite terän osuessa isoon kiveen. Kuorinsiivike.

Auran säätäminen[muokkaa]

  • Vetokarttu säädetään sivusuunnassa niin, että ensimmäisestä viilusta (siitä, joka on kyntämättömän maan puolella) tulee oikeanlevyinen ja nostolaitteen varret ovat symmetrisesti traktorin takana, jolloin ei synny sivuittain vääntäviä voimia.
  • Työntövarren pituus säädetään niin, että auran runkoa auraustilanteessa maan sisässä sivulta katsottaessa se on vaakatasossa.
  • Traktorin ollessa kyntövaossa, auraa takaa katsottaessa sen tulee olla maanpinnan suuntaisesti. Säätö tehdään oikeanpuoleisella nostotangon säätimellä.
  • Kaikkien leikkurien asennon tulee olla niin, että pystysuora leikkaus on pystysuora ja lähes samassa pystysuorassa linjassa auran leikkaamaan osaan. Leikkuri on ilmassa 2-3 cm.
  • Kynnön syvyyden ei tulisi olla syvempi kuin 2/3 viilun leveydestä eli syvyyden tulee olla 14" / 24 cm ja 16" / 27 cm. Liian syvä kyntö jättää saumat pystyasentoon ja vaikuttaa maan rakenteen tasalaatuisuuteen kasvun kannalta.

Kyntäminen[muokkaa]

Kyntämisessä pyritään maan kääntämiseen oikeasta syvyydestä tasaisesti, eikä maan siirtelyyn liiaksi paikasta toiseen, jolloin syntyisi vuosien mittaan kuoppia yms.

Sarkakyntö nostolaiteauralla[muokkaa]

Ns. jokamiehen aloitus.

  • Alue kynnetään suorakaiteen muotoississa osissa pituussuuntaisesti. Alueiden päissä on kääntymistilat, jotka voivat muodostaa myös käännettävät suorakaiteet, jotka käännetään pääalueen kääntämisen lopuksi yhtaikaisesti. Ensimmäisellä terällä tarkoitetaan lähintä traktoria.
  • Aloita ajamalla tukipyörän varassa hiukan matalampia viiluja etuterillä, takaterät voivat tehdä normaalisyvyisiä vakoja.
  • Takaisinpäin ajettaessa, aja vasemmat renkaat vaosta lukien toisen viilun päällä. Säädä nostolaitteella viilujen syvyys samaksi kuin edelliset. Syntyy vaon reunasta täysi viilu, yksi siipi kulkee vaossa ja yksi sulkee ensimmäisellä kerralla tehdyn vaon.
  • Ajettaessa taas alkuperäiseen suuntaan, ajetaan oikenpuoleiset renkaat viilujen välissä olevaa vakoa pitkin ja suljetaan harja. Kynnä nyt täyssyvyydessä johon pyrit.

Peruskyntö.

  • Takaisinpäin ajettaessa aja toiselta laidalta ja jatka vuorotellen kumpaakin laitaa aina toiset renkaat vaossa ajaen.
  • Liian syvälle jäävää ensimmäistä harjaviilua voidaan nostaa lisäämällä vauhtia. Pyri mahdollisimman suoriin vakoihin.

Lopetus.

  • Vinot suorakulmion ulkopuoliset osat tasataan tuomalla ne samansuuntaisiksi pääkyntöalueen kanssa. Tasaus tehdään 3-teräisellä 2 viilun levyiseksi, 4 teräisellä 3 viilun levyiseksi, 2 teräisellä 1 viilun levyiseksi.
  • Kun jäljellä on 3-teräisellä auralla vähintään 7-8 viilua (2-teräisellä 5 ja 4-teräisellä 9-10), kynnetään riittävän nopeasti viimeisen terän osalta matala n. 10 cm:n vako suorimpaan reunaan laskemalla tukipyörä lähes auran pohjan tasalle ja nostolaite alas. Ensimmäinen terä kyntää lähes normaalisyvyydessä.

Lopetusvako vaihtoehto 1.

  • Lopetusvako ajetaan matalaa vakoa päinvastaiseen suuntaan. Oikeat pyörät vaossa auran normaalisäädöin.

Lopetusvako vaihtoehto 2.

Kuviokyntö[muokkaa]

  • Alue kynnetään sen reunojen muotojen mukaan. Kyntäminen voidaan aloittaa keskeltä tai reunoilta.

Kylvöalustan valmistaminen[muokkaa]

  • Joustopiikkiäes

Suorakylvö[muokkaa]

Katso aiheesta sivu suorakylvö