HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Maan kasvukunto

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yleistä[muokkaa]

Elävä maaperä, jossa kasvit viihtyvät ja tuottavat sopivan sadon on sekä palvelus viljelijälle että luonnolle. Se koostuu mm. seuraavista osatekijöistä:

  • Mururakenne ja ilmavuus. Ei liian tiivis, sisältää maamurujen, pieneliöiden ja juurien muodostamia käytäviä
  • Humus lisääntyy eloperäisen aineen lisäämisen ja maan elämisen seurauksena. Reilu humuspitoisuus on tavoiteltavaa.
  • Sopiva lämpö ja kosteuden läpäisy ja pidättyvyys, sekä maanpinnan pitäminen paljaan mulloksen sijaan katettuna.
  • Ravinteita syntyy, varastoituu ja luovutetaan sopivasti. Happamuus (pH) sopiva.
  • Vältetään liiallista tiivistämistä koneilla. Oikea ajankohta, viljelytekniikka.
  • Huolehditaan ojituksesta
  • Kasvit ja eliöt elävät ihmisen kanssa sopusoinnussa niin että niiden välille syntyy mahdollisimman vähän kilpailutilanteita ja niiden elämää häiritään. Käsitteitä rikkakasvit ja tuhoeläimet ei ole.
  • Vaatii vähän tai ei ollenkaan hoitamista.

Mururakenne[muokkaa]

Mururakenteella voidaan kuvata maan rakennetta. Hyväkuntoisessa maassa murut ovat kestäviä ja sopivan kokoisia eli noin 5 mm. Ne ovat toisiinsa liittyneinä löyhästi.

* Parantavia tekijöitä ovat mm. sopiva savi- ja orgaanisen aineksen määrä, pieneliöstön tuottamat lima-aineet, sienten ja sädesienten rihmastot, routa, murujen sisäiset huokoset
* Heikentäviä tekijöitä ovat mm. maan liettyminen, heikko pieneliötoiminta, nopeat kosteusvaihtelut, liika muokkaus, maan toistuva sulaminen ja jäätyminen.

Humus[muokkaa]

  • Hajoitustoiminnassa syntyvä aines-osa orgaanisesta aineksesta, tummanruskea väri. Osana maan mururakennetta muodostaen murun savihiukkasten kanssa.
  • Humuspitoisuuden kasvaessa kasvien kestävyys eri kasvuolosuhteissa lisääntyy, pieneliötoiminta on vilkasta, veden ja ravinteiden varastoimiskyky ja liikkuminen kasvaa, maan ilmavuus paranee (vrt. savimaa), tiivistyminen vähenee, maan lämpöominaisuudet heikkenevät, typpipitoisuus kasvaa, pH-luku alenee.
  • Humusta lisätään eloperäisillä lannoitteilla, kompostilla, syväjuurisilla kasveilla.

Kasvukunnon selvittäminen[muokkaa]

Lapiotutkimus[muokkaa]

  • Parhaan kasvun aikaan maan ollessa kostea kaiva lapiolla pohjamaahan asti kuoppa. Ota näyte eri puolilta viljelyalaa. Pohjamaa tarkoittaa esimerkiksi multavamman kerroksen alla olevaa savikerrosta.
  • Viillä siivu esimerkiksi tasakärkisellä lapiolla kuopan reunasta samalla tukien siivua esimerkiksi laudalla ettei se katkea.
  • Katsele, koskettele, haista.
    • Mikä on murujen koko, mikä maan tiiviys ja kosteus, minkälaisia kerroksia on muodostunut, paljonko sisältää eloperäistä maatumatonta jätettä.
    • Mitä pieneliöitä
    • Minkälaisia ovat kasvien juuret väriltään, kuinka paljon niitä on ja kuinka syvälle ne ulottuvat.

Kasveja ja kasvua seuraamalla[muokkaa]

  • Kasvien väri eri kasvukauden aikoina
  • Kasvunopeus/-hitaus

Viljavuustutkimus[muokkaa]

Maasta otettu näyte toimitetaan tutkittavaksi. Tutkimuksessa selviää maalaji, pH ja erityisesti liukoiset ravinteet. Lisätietoa Viljavuuspalvelu Oy

Peltomaan laatutesti[muokkaa]

Maan rakenteen parantaminen[muokkaa]

Pyrkimyksenä on parantaa pitkäaikaisesti maan kasvuolosuhteita. Ei edellytä suoranaisesti ravinteiden lisäystä, mutta saattavat hajotessaan myös sitoa maan ravinnevaroja. Katso myös sivulta Maalajit.

  • Viljellää eri kasveja samassa paikassa, kasvinvuorotus eli viljelykierto. Katso sivu Viljelykierto.
  • Vältetään maan rakenteen tiivistämisymistä, joka ehkäiseen veden, ravinteiden ja ilmanoton häiriintymistä. Maan tiiveyttä lisäävät mm.
* Vähäinen humuspitoisuus, koska usein sato vie mennessään ja maahan palautetaan takaisin vähän eloperäistä ainesta.
* Raskaat koneet. Traktori muodostuu yleensä kahdesta tai kolmesta akselista, etupyöristä ja takapyöristä tai takapyörät voivat olla lisäksi teli eli kahdet pyörät peräkkäin. Painon suhteen puhutaan akselipainosta, joka tarkoittaa esimerkiksi takarenkaiden päällä olevaa painoa. Viljelyssä suositellaan maksimissaan 3 000 kg akselipainoa, teliakselissa 6 000 kg.
* Pintapaine. Renkaan maanpintaan kohdistuvaa painetta voidaan vähentää paripyörillä (kaksi pyörää rinnakkain), teliakseleilla, isommilla renkailla ja pienemmällä ilmanpaineella renkaassa.
* Peltotöiden hoito vääränä ajankohtana. Ajetaan esimerkiksi painavilla koneilla märässä maassa.
* Turhanpäiväinen suunnittelematon ajo pelloilla
* Sadetetaan rankasti paljaalle maalle
* Maanpinta paljaana, mukaanlukien rivivälit
* Muokataan liiallisesti rikkoen mururakenne.
* Savi ja hiesupitoinen maa.
* Kyntöantura, jankon tiivistyminen

Maanparannusaineet[muokkaa]

Maanparannuskasvit[muokkaa]

Maanparannuskasvit ja muu eloperäinen jäte on erittäin tärkeä maanparannusaine. Katso sivu Nurmi.

Komposti[muokkaa]

Komposti on ensisijainen maanparannusaine. Katso sivu Komposti

Karjanlanta[muokkaa]

Karjanlanta on erityisesti ensisijainen lannoite, mutta myös maanparannusaine. Katso sivu Lannoittaminen

Turve[muokkaa]

Turve lisää maan humuspitoisuutta ja parantaa veden ja ravinteiden pidätyskykyä. Se myös lisää ilmavuutta ja parantaa mururakennetta. Heikosti maatuneessa turpeessa on runsaasti helposti hajaantuvaa orgaanista ainetta, joka parantaa maan ominaisuuksia. Maatunut turve lisää maan typpivaroja noin 25%.

  • Heinojakoisille maille mieluummin heikosti maatunutta turvetta
  • Karkeille maille maatuneempaa ja suurempia määriä.
  • Esimerkiksi 500 kuutiota hehtaarille vaikuttaa noin 10 vuotta. 40 cm muokkauskerrokseen tämä tarkoittaa 4000 kuutiota hehtaarille (10 000 m2 x 0,4 m = 4 000 m3)

Olki[muokkaa]

Hajoaminen vaatii aluksi ylimääräisen typpilisän, mikä on huono ratkaisu.

Kuorihumus[muokkaa]

Muta[muokkaa]

Maanparannusaineiden levitys[muokkaa]

  • Levitettäessä kevyesti maan pintaan muodostuu suojaava kate. Karkeassa maassa tapahtuu nopeasti hajoaminen.