HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Kylvö

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yleistä[muokkaa]

MG 8060.jpg

Katso esikasvatettavien kasvien kylvöstä sisätiloissa sivulta Esikasvatus. Tällä sivulla yleisesti tietoa kylvöstä ja avomaalle kylvö.

Kylvöaika[muokkaa]

  • Esikasvatuksessa yleensä maaliskuulta kesäkuulle.
  • Avomaalle suoraan yleensä huhtikuun lopulta kesäkuulle.
  • Vaikuttaa eniten haluttu sadon valmistumisaika ja siemenen tai kasvin lämpötilavaatimukset.

Itämislämpötila[muokkaa]

  • A. Itämis- ja taimettumislämpötila on yleensä melko alhainen, 10-18 astetta. Esimerkiksi retiisi, salaatti, sipuli, selleri.
  • B. Nopea itäminen laajalla lämpötila-alueella, 15-28 astetta. Esimerkiksi kaali, lanttu, palsternakka, porkkana, punajuuri.
  • C. Paras itäminen korkeassa lämpötilassa, 20-28 astetta. Esimerkiksi kurkku, kurpitsa, lamopinaatti, maissi, papu.
  • Itämisen optimilämpötila on usein 20-22 astetta. Alle 10 asteessa itäminen saattaa epäonnistua.

Siemenmenekki[muokkaa]

  • Kylvömäärää laskettaessa huomioidaan taimitarve kpl, tavoiteltava satomäärä, itämisprosentti, taimihävikki kasvatuksen aikana. Hävikin varmuusvara on esimerkiksi 10%.
  • Koko, itävyysprosentti, kylvötiheys
  • Esimerkiksi 1 kg/ha porkkanalla, 200 kg/ha herneellä.
siemenmenekki g/ha = (rivimetriä/ha x siemeniä/rm) / siemeniä/g

Idunviritys[muokkaa]

Eräiden kasvien siemenillä idunviritys eli vernalisaatio vaatii muutaman viikon kylmäkäsittelyn. Tällaisia ovat ennemminkin puuvartiset kasvit kuin vihannekset.

Maan valmistaminen kylvökuntoon[muokkaa]

  • Vihannesten siemenet ovat usein pieniä, joten maan on oltava riittävän hienorakeinen, tasainen ja jyrätty.
  • Peruslannoitus tehdään yleensä ennen lopullista kylvömuokkausta.
  • Riittävä kosteus saadaan aikaan tekemällä lopullinen kylvömuokkaus juuri ennen kylvöä suhteellisen matalana.
  • Jyräys edesauttaa kosteuden nousua maan pintaan syvemmistä kerroksista.

Kylvömenetelmät[muokkaa]

Yksittäiskylvö[muokkaa]

Käsin tai käsikäyttöisillä kylvimillä. Vanhin menetelmä, jossa kepillä tehdään maahan reikä johon siemen pudotetaan. Biologisesti kaikkein paras menetelmä, mutta vaatii paljon työtä. Myös Masabu Fukuokan käyttämä menetelmä.

Rivikylvö[muokkaa]

Vedetään vako kepillä, auralla, johon kylvetään siemenet, kastellaan ja peitellään. Puutarhaviljelyssä nykyään käytössä.

Hajakylvö[muokkaa]

Vedetään auralla vakoja vieri viereen leveälle alueelle (yleensä pelto). Siemenet viskotaan käsin ja lopuksi alue peitetään. Nopein, mutta tuhlailevin siemenien suhteen. Myös biologisesti huonoin. [1]

Kylvönauha[muokkaa]

Kylvönauha on erityisesti kätevä porkkanoille ja muille pienisiemenisille yksivuotisille kasveille. Näin saadaan tarkemmat rivivälit ja harvennuksen tarvetta ei ole.

Reikälevy-kylvölaite[muokkaa]

Kylvää esimerkiksi yhden lokerikon kerrallaan. Pyöreät siemenet.

Teko-ohje[muokkaa]

  1. Leikkaa sanomalehdestä suiroja saksilla tai revi. Voit myös käyttää esim kuivattuja raparperinlehtiä yms. joita liotat ennen käyttöä.
  2. Halkaise peruna ja vedä puolikkaalla suirot, näin pinta tulee liimaiseksi.
  3. Laita siemenet sopivin välein nauhalle.

Kylvö[muokkaa]

  • Kylvösyvyys 0,5 - 5 cm. Mitä pienempi siemen, sitä lähemmäksi maan pintaa kylvetään. Teoreettisesti seitsemän kertaa siemenen paksuus. Huomioitava myös kosteus. Kuivina keväinä kylvösyvyys on suurempi kuin kosteina.
  • Jätetään mahdollisesti hoitoväyliä
  • Saatetaan jyrätä myös kylvön jälkeen.
  • Pieniä siemeniä hajakylvönä kylvettäessä käsin, kannattaa siemen sekoittaa hiekkaan tai sahanpuruun. Mahdollisesti esimerkiksi lannoitteeseen.
  • Kevätviljat kannattaa jyrätä.

Koneella kylvö[muokkaa]

  • Ajetaan riittävän hitaasti

Kylvökone[muokkaa]

Säätäminen[muokkaa]

  • Riviväli
  • Siementiheys
  • Tarvittaessa kiertokoe