HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Eduskuntavaalit

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Johdanto[muokkaa]

Tiedot voivat sisältää virheitä. Tämä ei ole virallinen vaaliohje.

Sivun tiedot antavat yleiskuvan vaaleista eduskuntavaaleissa 2015. Sivun tiedot soveltuvat esimerkiksi vaalilautakuntaan osallistuvalle. Katso tarkemmin ja ensisijaisesti:

Vaaliohjeet 2015.

Yleistä[muokkaa]

Kioskin video
Oikeusministeriön vaalisivut
Oikeusministeriön maksuton palvelunumero äänestäjille 0800 9 4770 (suom.) ja 0800 9 4771 (ruots). Esimerkiksi ennakkoäänestyspaikat ja aukioloajat. Vaaliviranomainen voi soittaa tähän numeroon vain poikkeustapauksissa.
  • Liputus. Vaalipäivä on liputuspäivä. Alkaa kello 8.00. Päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21. Sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen lippu lasketaan kello 20. (Kts. Sisäministeriön kotisivut)
  • Vaalisalaisuus (secrecy of election). Vain itse tiedät, kertomaasi ei voi jälkeenpäin varmistaa.

Äänestystoimitus äänestäjänä[muokkaa]

Nautit lukemattomista kansalaisoikeuksista, mites äänestyksen kansalaisoikeuden laita?

  • Vaalipäivänä (election day) voi äänestää vain omassa äänestyspaikassa (polling station) kello 9.00 - 20.00.
  • Ennakkoäänestää (advance voting) voi missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa (advance polling station). Äänestys ennakkoon on mahdollista myös laitoksissa tai kotiäänestyksenä.
  • Äänestystilanteessa on selvitettävä henkilöllisyys. Etukäteen lähetettyä ilmoituskorttia ei tarvitse olla mukana.
    • viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävä
  1. Varsinaisena äänestyspäivänä vain siellä mihin on merkitty
  2. Mukaan henkilöllisyystodistus tms. Jos ei ole, kts. kohta Henkilöllisyys
  3. Odotetaan omaa vuoroa
  4. Ilmoittaudutaan vaaliluetteloa pitävälle ja selvitetään henkilöllisyys
  5. Vastaanotetaan äänestyslippu
  6. Siirrytään äänestyskoppiin lähtökohtaisesti ilman lapsia mukana
    1. tehdään äänestysmerkintä
    2. ehdokkaan numero selvästi
    3. numero seitsemän sisältää poikkiviivan, ettei se sekoitu numeron yksi kanssa
    4. vaalikopissa on ehdokaslistat, kynä ja ohje
    5. taitetaan äänestyslippu piilottaen numero
    6. jos erhemerkintä tai muutoin sotkeentuu, saa uuden äänestyslipun. Pilalle menneen repii äänestäjä vaalivirkailijan nähden (tai vaalilautakunnan jäsen repii)
    7. valokuvaus kielletty, kts. poikkeaminen kohta Äänestyspaikan järjestys
  7. Ojennetaan äänestyslippu taitettuna leimattavaksi
  8. Pudotetaan leimattu äänestyslippu uurnaan
  9. Poistutaan.

Äänestystoimitus vaalilautakunnan jäsenenä[muokkaa]

  1. Todetaan henkilöllisyys
  2. Todetaan äänioikeus eli etsitään nimi, tarkistetaan ettei äänestänyt ennakkoon ja tehdään merkintä vaaliluetteloon ja/tai äänioikeusrekisteriin
  3. Ojennetaan äänestyslippu ja kehoitetaan menemään äänestyskoppiin
  4. Leimataan äänestyslippu uurnan päällä tai lähellä uurnaa
  5. Kehotetaan äänestäjä pudottamaan leimattu äänestyslippu vaaliuurnaan
  6. Tehdään merkintä vaaliluetteloon ja/tai äänioikeusrekisteriin jos ei tehty jo aiemmin.

Eduskuntavaalit[muokkaa]

Finnish Parliamentary Elections

Eduskunnan kotisivut
  • Eduskunta on ylin valtioelin, joka käyttää lainsäädäntövaltaa. Sen alaisuudessa toimii hallitusvaltaa käyttävät valtioneuvosto eli hallitus ja tasavallan presidentti. Eduskunta osallistuu EU-päätösten valmisteluun.
  • Suomen perustuslaki määrää valtiovallan kuuluvan kansalle, joka valitsee 200 edustajaa (representative) eduskuntaan neljäksi vuodeksi kerrallaan valtiopäiville.
  • Vaalitapa on välitön, suhteellinen ja salainen.

Termejä[muokkaa]

  • Ehdokas (candidate). Ei vajaavaltainen. 18 vuotias. Sotilasvirassa oleva, valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsen, valtakunnansyyttäjä voivat olla ehdokkaina, mutta erottava virasta jos tulevat valituksi. Kotikunnalla ei ole väliä, missä asettuu ehdokkaaksi.
  • Ilmoituskortti (poll card). Postitetaan äänioikeutetuille äänioikeusrekisterin mukaan joiden osoite on tiedossa.
  • Kaksoiskansalainen. Suomen kansalainen, jolla on myös jonkun toisen valtion kansalaisuus.
  • Keskusvaalilautakunta. Jokaisella kunnalla. Huolehtii mm. äänestyksen käytännöntoimista.
  • Kotiäänestys. Tapahtuu äänestäjän kotona kun kyky liikkua tai toimia on rajoittunut ja pääsy äänestämään ei onnistu ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Omaishoitaja voi äänestää myös. Hoidetaan käytännössä kahden henkilön toimena.
  • Puolue. Esm. Keskusta, Kokoomus, Perussuomalaiset, Sdp jne. (tässä suurimmat aakkosjärjestyksessä)
  • Suhteellinen vaalitapa. Ryhmittymän paikkamäärä on suhteessa ryhmittymän ehdokaslistan yhteisäänimäärään. Kts. kohta Vaalien tuloksen määräytyminen eduskuntavaaleissa.
  • Ulkosuomalainen. Ulkomailla pysyvästi asuva Suomen kansalainen. Viimeisin kotikunta Suomessa tai jos ei ole ollut, äidin, isän tai puolison kotikunnan tai väestökirjanpitokunnan mukaan.
  • Vaalilautakunta. Katso otsikko Vaalilautakunta.
  • Vaalikahvit. Juodaan äänestyksen päätteeksi mukavassa seurassa tai yksin :)
  • Vaaliohje. Oikeusministeriön vaalilain nojalla vaaliviranomaisille antamat ohjeet eduskuntavaalien toimittamisesta. Määräajan voimassa.
  • Vaaliliitto. Puolueet muodostavat keskenään. Ehdokasmäärä enintään sma kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä.
  • Vaalipiiri (constituency). 13 maakuntajaon mukaisesti.
  • Vaalitoimikunta.
  • Valitsijayhdistys. Vähintään 100 äänioikeutetun perustama.
  • Välitön. Äänestäjä äänestää suoraan valitsemaansa ehdokasta.
  • Yhteislista. Valitsijayhdistysten muodostama lista.
  • Äänestysalue l. äänestyspaikka.
  • Äänestäjä.
  • Äänioikeus. Oikeus äänestää vaaleissa.
  • Äänioikeusrekisteri. Väestötietojärjestelmän mukaan perustettu rekisteri äänioikeutetuista. Tiedot julkisia vaalitoimituksen päätyttyä henkilötunnusta ja turvakiellon (T) kohteena olevia lukuunottamatta.
    • Oikeudettomasti poisjäännistä tai virheestä voi tehdä maistraattiin oikaisuvaatimuksen määräpäivään mennessä.
  • Äänioikeustietojärjestelmä.

Oikeusperusta[muokkaa]

Vaalilaki (714/1998)
Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta (273/2009)
Puoluelaki (10/1969)
Rikoslaki (RL, 39/1889). RL 14:1-4 §
Vaalirikos. "Joka väkivallalla tai uhkauksella vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa toisen äänestämiseen tai ehdokkaaksi asettumiseen yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä, on tuomittava vaalirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."
Vaalilahjonta. "Joka 1) lupaa, tarjoaa tai antaa toiselle palkkion tai muun edun taivuttaakseen toisen äänestämään yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä tietyllä tavalla tai jättämään äänestämättä taikka 2) vaatii palkkion tai muun edun äänestämisestä tai äänestämättä jättämisestä yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä, on tuomittava vaalilahjonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi."
Vilpillinen äänestäminen. "Joka yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä äänestää ilman äänioikeutta, toisen nimissä tai useamman kuin yhden kerran, on tuomittava vilpillisestä äänestämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava."
Vaalituloksen vääristäminen. Joka aiheuttaakseen sen, että yleisen vaalin tai yleisen äänestyksen tulos ei ole oikea tai että sitä ei saada selville, 1) laskee väärin ääniä, 2) hävittää, turmelee, piilottaa tai lisää äänestyslippuja tai muuttaa niihin tehtyjä merkintöjä taikka 3) muulla niihin rinnastettavalla tavalla puuttuu yleisen vaalin tai yleisen äänestyksen asianmukaiseen toimittamiseen, on tuomittava vaalituloksen vääristämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava."
Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta (273/2009). Kansanedustajaksi ja varaedustajaksi valitut tekevät Valtiontalouden tarkastusvirastolle 22.6.2015 mennessä. Vaali- ja puoluerahoitusvalvonta
Perustuslaki (73/1999). Esimerkiksi:
14 § "Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä."
25 § "Kansanedustajat valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Jokaisella äänioikeutetulla on vaaleissa yhtäläinen äänioikeus."

Vaaliviranomaiset[muokkaa]

  • Oikeusministeriö. Ylin vaaliviranomainen. Yleisvastuu vaalien toimeenpanosta.
  • Vaalipiirilautakunta. Vaalipiirien määrän mukaan. Laskee ennakkoäänet. Tarkistaa äänet ja vahvistaa tuloksen.
  • Keskusvaalilautakunta. Kunnassa. Huolehtii yleisjärjestelyistä.
  • Vaalilautakunta. Huolehtii vaalipäivän äänestyksestä ja äänten laskennasta äänestyspaikalla.
  • Vaalitoimikunta. Vähintään yksi / kunta. Huolehtii ennakkoäänestyksestä laitoksissa ja kotiäänestyksestä.
  • Vaalitoimitsija. Huolehtivat ennakkoäänestyspaikoissa, edustoissa ja laivoilla ennakkoäänestyksestä.
  • Väestörekisterikeskus ja maistraatti. Perustavat mm. äänioikeusrekisterin.
  • Ulkoministeriö. Huolehtii ennakkoäänestyksestä ulkomailla.

Vaalilautakunta[muokkaa]

  • Äänestys on vaalilautakunnan keskeytyksetön kokous.
  • Kunnan kullekin äänestysalueelle kunnanhallitus asettaa vaalilautakunnan, joka koostuu puheenjohtajasta (pj), varapuheenjohtajasta (vpj), kolmesta jäsenestä ja vähintään kolmesta varajäsenestä.
  • Jäsenten tulisi edustaa vaalipiirin edellisen eduskuntavaalien ehdokkaita asettaneita puolueita. Jäsenet ovat tehtävää suorittaessaan kunnallisessa luottamustehtävässä. Puolueet ehdottavat jäseniä.
    • varajäsenet asetetaan siihen järjestykseen, jossa ne tulevat jäsenten sijaan
  • Päätösvaltainen kolmijäsenisenä, joista yksi pj tai vpj. tai näiden estyessä vähintään kolmijäseninen valitsee keskuudestaan pj:n kunnan hallintosäännön mukaisesti. Huolehdittava että koko vaalipäivän ajan päätösvaltainen l. kolmejäseninen. Puheenjohtaja johtaa.
  • Vaaliviranomaisena velvollisuuden laiminlyönnistä rangaistaan kuin virkamiestä virkarikoksesta.
  • Jäsenenä voi toimia myös ehdokas tai hänen läheinen (KHO:2013:112).
  • "Huolellisesti ja puolueettomasti toimitettava vain vaaliviranomaiselle lain mukaan kuuluva tehtävänsä" (oikeuskansleri)
  • Vaalilautakuntaan saattaa osallistua "jääriä", jotka sanovat: "Näin on aina tehty" ja yrittävät jyrätä iällä ja kokemuksella uudet käytännöt tai säännöt. Vanhat käytännöt voivat olla esimerkiksi hitaita. Maailma muuttuu ja joidenkin täytyy yksinkertaisesti vain päästä pätemään. Saattaa myös sisältää "tiukkapipoja", jotka nipottavat pienimmästäkin epäoleellista virheestä. Taitava pj. hallitsee nämä tilanteet ja hänellä on myös valta, jota tarvittaessa sopii käyttää.

Äänestyspaikan järjestely[muokkaa]

  • Kalusteet ja materiaali kunnan keskusvaalilautakunnan huolehtimaa. Noudosta sovitaan erikseen, kaksi noutajaa, selvitys henkilöllisyydestä mukaan. Materiaalin säilytys varmassa tallessa.
    • Vaaliasiakirjat: Vaaliluettelo, äänestysliput, ehdokaslistojen yhdistelmät (äänestyskoppien sisäpuolelle, vaalihuoneeseen, odotustiloihin), ohje äänestysmerkinnän tekemisestä (äänestyskoppeihin, muualle), vaalipöytäkirjalomakkeet, vaalipöytäkirjan liite -lomakkeet, laskentalomakkeet.
    • Tarvikkeet: Vaalileimasimet, sinetöimisnauhaa, vaalilautakunnan jäsenten tunnisteet, vaaliavustajan rintamerkkejä / käsivarsinauhoja, jäljennös vaalilautakunnan asettamispäätöksestä, kynät äänestyskoppeihin (lyijykynäkin käy), kuivamustekynät vaalipöytäkirjaa varten, kirjekuoria, käärepaperia, narua / teippiä, muistiinpanopaperia, laskimia, opasteita (sisälle ja ulos).
    • Kalusteet: Äänestyskoppeja (polling booth, tarkista valvontakameroiden sijainti, pyörätuolia käyttäville matalammat kopit / suojuksellinen kirjoitusalusta / pöytä suojuksella), vaaliuurna, pöydät, tuolit.
    • Vaaliohjeet: Oikeusministeriön vaaliohjeet nro 2 (Vaalilautakunnan tehtävät)
    • IT-laitteet: -
  • Esteettömyys. Pyörätuolit, rollaattorit, pysäköintitila (3,6 m lev.) vammaisten käyttämille kulkuvälineille, luiskat kynnyksissä, portaissa. Kulkureittien sivuun istuimia levähtämiseen. Opasteet. Paloturvallisuus. Ilmanvaihto. Kts. vaaliohjeet s. 93 äänestyspaikkojen esteettömyyden tarkistuslista.
  • Taukohuoneeseen kahvinkeitin, teekeitin, evästä, mukit, lusikat, veitsi.

Vaalilautakunnan koollekutsuminen[muokkaa]

  • Pj. kutsuu lähtökohtaisesti kirjallisesti ja ilmoittaa kokoontumisajan vaalipäivänä.

Vaalilautakunnan valmistautuminen aamulla[muokkaa]

  • Jäsenten saavuttava paikalle, niin että äänestystoimitus voidaan aloittaa täsmällisesti 9.00. Äänioikeustietojärjestelmään kirjautuminen noin 8.30.
  • Pj. kertoo päivän kulun.
  • Sihteerin valinta. Määrätään yksi jäsenistä pitämään vaalipöytäkirjaa lomakkeelle 8. Sis. liitteen laskentalomake 4. Ei saa käytää lyijykynää. Malli vaaliohjeet s. 87 - 90 ja ohjeet s. 39 - 40.
  • Vaaliavustajan valinta. Kts. tämän otsikon kohta alemapana.
  • Jäsenten ja varajäsenten välinen työnjako. Varajäsenet on asetettu kirjeessä siinä järjestyksessä, jossa ne tulevat jäsenten sijaan.
  • Vaalilautakunnan jäsenten tunnisteet. Nimikilvessä: Etunimi Sukunimi, tehtävä
  • Päätös vaalilautakunnasta esille (esm. vaalihuoneiston sisäänkäynnin lähelle, ei jäsenten yhteystietoja!)
  • Opasteet, esteettömyys, ehdokaslistat, kynät jne.
  • Äänestyspaikkojen esteettömyyden tarkistuslista, vaaliohjeet s. 93.

Äänestyspaikan järjestys[muokkaa]

  • 9.00 - 20.00
    • Kaikki ennen kello 20.00 mennessä sisään tulleet saavat äänestää.
    • odotustilaan pääsy suljetaan kello 20.00 ja sitä ennen ilmoitetaan saapuville tulleille äänestäjille
  • Vaalisalaisuuden säilymiseen on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota!
  • Äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä.
  • Pj. huolehtii, että vaalilautakunta on jatkuvasti väh. kolmejäseninen, mielellään neljä jäsentä.
  • Äänestyslippupaketti avataan vaalipäivänä klo 9.00 kun paikalla olevat vaalilautakunnan jäsenet toteavat äänestyslippupakettien teippausten ehjyyden.
  • Vaaliuurna (ballot box). Äänestystoimituksen alkaessa pj. tai vpj. näyttää läsnä oleville äänestäjille, että vaaliuurna on tyhjä ja sitten 1) lukitaan sisäkansi ja yksi avain pj:lle tai vpj:lle ja toinen avain lautakunnan jäsenelle. TAI 2) suljetaan sinetöimisnauhalla johon vähintään pj. tai vpj. ja joku jäsen merkitsee nimikirjoituksen. Vaaliuurnan saa avata vasta alettaessa laskemaan ääniä.
  • Häiriötön äänestys. Äänestäjien on noudatettava vaalilautakunnan järjestyksen ylläpitämiseksi ja äänestyksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi antamia määräyksiä. Tarvittaessa järjestyshenkilöitä.
    • Vaalilautakunnan jäsenet saavat puhua, mutta osa äänestäjistä voi tuntea äänekkään keskustelun ja jotkin puheenaiheet tilanteeseen sopimattomiksi. Saattaa lisätä myös virheiden määrää.
    • Tarvittaessa ohjataan jonoihin.
    • Valvottava ettei äänestyspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä pidetä puheita, julkipanna tai jaeta painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia tai vaikuteta millään tavoin äänestäjien vaalivapauteen. Näitä rikkova häiritsijä on heti poistettava äänestyspaikalta. Välittömässä läheisyydessä olevat ajoneuvot, esimerkiksi vaalilautakunnan jäsenten autot, joissa on esimerkiksi ehdokkaiden mainoksia tai tarroja on pysäköitävä kauemmaksi.
    • Äänestäjän poistuminen äänestyslipun kanssa tulee [pyrkiä] estää (drinkkilippu)
  • Valokuvaus. Kielletty ilman lupaa, mutta äänestäjien tai tiedotusvälineiden kuvaamisoikeudesta päättää kulloisessakin yksittäistapauksessa vaalilautakunta, sen puheenjohtaja. Ei saa vaarantaa vaalisalaisuutta tai järjestystä.
  • Lapset. Ei lähtökohtaisesti äänestyskoppiin mukaan. Kouluikäisiä ei enää ollenkaan, koska vaalisalaisuus ei säily. Jos tilanne sallii, voi äänestyslipun luovuttamisen jälkeen käydä katsomassa äänestyskoppia. Vaarana esimerkiksi, että lapsi kysyy julkisesti, ilmoittaen numeron, syytä miksi annettu ehdokasnumero poikkeaa hänelle aiemmin kerrotusta.
  • Lemmikit. Opaskoirat ja liikuntavammaisten avustajakoirat sallittu sisällä. Vaalilautakunta päättää.
  • Vaalikeräys, arpajaiset. Ei saa häiritä vaaleja tai edellyttää vaalitoimikuntaa osallistumaan sen tehtäviin.
  • Vaaliavustaja (polling assistant). Avustaa äänestysmerkinnän tekemisessä. Oltava saapuvilla jokaisella äänestyspaikalla väh. yksi. Vaalilautakunta nimeää. Vaalilautakunnalla on oikeus ratkaista kenen kyky on heikentynyt tehdä äänestysmerkintä. Hylättyjä ääniä syntyy paljon ikääntyville, joiden käsiala on heikentynyt. Voisiko vaalilautakunta vaikuttaa tähän jollain tavoin kohteliaasti avustajan toimella?
    • Voi toimi vain: 1) vaalilautakunnan nimeämä vaaliavustaja 2) äänestäjän valitsema avustaja 3) äänestäjän halutessa vaalilautakunnan jäsen jollei viivytä äänestystä. Ei ehdokas, eikä mielellään hänen läheinen.
    • toimessa ei saa suositella äänestäjälle ehdokasta!
    • Silloin kun vaalilautakuntaan kuuluva toimii vaaliavustajana, hän EI toimi vaalilautakunnan jäsenenä.
    • käyttää rintamerkkiä tai käsivarsinauhaa
  • Avustaja. Vaalilautakunta ratkaisee kenen kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt ja oikeus valita avustaja. Selvitettävä avustajan nimi ja merkittävä vaalipöytäkirjaan.

Henkilöllisyys[muokkaa]

  • Henkilökohtainen ilmoittautuminen. Äänioikeutta ei saa käyttää asiamehen välityksellä.
  • Ajokortti, passi, henkilökortti (identity card), kuvallinen Kela-kortti, muu vastaava kuvallinen ja virallinen asiakirja tai vaalilautakunta tuntee äänestäjän.
    • täydellinen nimi, henkilötunnus, nimikirjoitus, leimalla leimattu valokuva, antopäivä, antajan allekirjoitus
  • Jos kuvan perusteella ei esimerkiksi voida tunnistaa, selvitys ei ole riittävä.
  • Ei käy ilmoituskortti, kuvaton kortti tai asiakirja.
  • Henkilötunnus. Muut äänestäjät eivät saa kuulla jos pyydetään.
  • Ilmoituskortti. Voi pyytää nähtäväksi, mutta ei voi vaatia eikä estä äänestämistä.
  • Vaalilautakunnalla on oikeus tehdä tapauskohtainen hyväksymispäätös henkilöllisyyden toteamiseen liittyen edellä kerrotuista lähtökohdista poiketen tunnistamalla henkilö muulla keinoin.
  • Vaalilautakunnan jäsen voidaan tuomita sakkorangaistukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Äänioikeus[muokkaa]

Vain vaaliluettelossa tai äänioikeusrekisterissä olevat saavat äänestää

Vaaliluettelo[muokkaa]

  • Pyrittävä, että vaaliluettelo näkyy mahdollisimman vähän äänestäjille. Riittävä etäisyys äänestäjän ja vaaliluettelon välillä.
  • Vaaliluettelon ja äänioikeusrekisterin merkinnät ovat julkisia vasta vaalitoimituksen päätyttyä ja silloinkin huomioitava turvakieltomerkinnät.
  • Aakkoset hyvin osaava nopeuttaa vaaliluettelotehtävässä. Tarvittaessa vaihdetaan, jos selviä vaikeuksia ja pitkiä jonoja tästä syystä.
  • Vaaliluettelo ei lähtökohtaisesti sisällä ennakkoon äänestäneitä.
    • Jos sarakkeessa E on rasti X tai kenoviiva / on äänestäjä äänestänyt ennakkoon.
  • Samannimiset tunnistetaan henkilötunnuksen / syntymäajan perusteella.
  • Nimet sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä.
  • von Sukunimi löytyy kohdasta V
  • Virta ennen Virtanen
  • Virta-Moilanen ennen Virtanen-Moilanen
  • é on kohdassa E
  • ü on kohdassa Y
  • Ulkomaalaiset vaaliluettelon lopussa.


A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö


  • Nimi ei ole yhtäpitävä. Äänioikeutta ei voi evätä jos eroavaisuus ei ole olennainen ja on ilmeistä, että nimi ei voi tarkoittaa ketään toista.
  • Nimeä ei löydy. Tarkistettava keskusvaalilautakunnasta tai Väestörekisterikeskuksesta. Merkintä vaalipöytäkirjaan.
  • Sarakkeessa E rasti, mutta äänestäjä sanoo ettei ole äänestänyt ennakkoon. Tarkistettava keskusvaalilautakunnasta, löytyykö äänestäjän allekirjoittama lähetekirje tai Väestörekisterikeskuksesta. Merkintä vaalipöytäkirjaan.
    • Väestörekisterikeskus 0295 535 530 kello 9-20. Hae valmiiksi ja kerro henkilötunnus, vastauksena saat henkilön nimen. Jos ei henkilötunnusta haetaan nimellä ja tarvitaan esm. syntymäaika, kotikunta tms.
  • Hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä, joka oikeuttaa äänestämään voi äänestää. Päätös tai sen jäljennös on luovutettava vaalilautakunnalle.
  • Turvakielto (T). Merkintä T kohdassa huomautuksia. Äänestäjän tiedot eivät julkisia missään vaiheessa.
  • Sp. Sukupuoli. Merkitty vain miehet (M).

Vaaliluetteloon merkintä[muokkaa]

  • Joko vaaliluetteloon tai äänioikeusrekisteriin. Jos kummatkin, vaaliluettelo on lähtökohtaisesti todistusvoimaisempi kuin äänioikeusrekisteri.
  • Joko ennen äänestyslipun antamista tai kun äänestyslippu pudotettu vaaliuurnaan.
  • Merkitään rasti X tai kenoviiva / sarakkeeseen V
  • Vaaliluetteloon syntyneet ja muut virheet ilmoitetaan pj:lle ja sihteerille kirjattavaksi.

Äänestäneiden lukumäärän seuraaminen[muokkaa]

  • Seurataan jatkuvasti nk. viimeistä ääntä.
  • Sukupuolen selvittäminen henkilöllisyyden tarkastamisen yhteydessä on virheettömämpää kuin vaaliuurnalla ulkonäöstä.
  • Esimerkiksi tukkimiehen kirjanpito naisista ja miehistä erikseen. Äänestysliput kannattaa jakaa 10 x 10 nippuihin, joista aina 100 on lippuja luovuttavalla henkilöllä. Lipun luovuttamisen jälkeen merkitään tukkimiehen kirjanpidolla viisi-merkinnöin viiva joko naiset tai miehet sarakkeeseen. Määrän voi tarkistaa laskemalla 10 nipussa jäljellä olevat liput ja vajaat viisi-merkinnät yhteen, jolloin tulos pitäisi olla 10. Kannattaa tarkistaa usein ja jos saman aikaisesti tukkimiehenkirjanpitoa pidetään myös uurnaan tiputtaneista, kannattaa näitä verrata myös mahdollisimman usein. Virhe syntyy helposti! Varsinkin kun puhutaan tai poikkeava tilanne.
  • Lukumäärää tulee seurata ennen äänestystoimituksen päättymistä, koska määrä ilmoitetaan HETI, viimeistään kello 20.15.

Äänestyslippu[muokkaa]

  • Vain yksi äänestyslippu (ballot ticket).
  • Ojenna avattuna tekstipuoli ylöspäin ja äänestäjää kohti.
    • tarkista että lukee Eduskuntavaalit 2015 Riksdagsval ja virheetön. Virheellinen revitään.
    • samalla kiinnitä huomiota, onko useita lippuja päällekkäin
  • Äänestysmerkintä kehotetaan tekemään äänestyskopissa.
  • Pilalle menneen repii ensisijaisesti äänestäjä tai toissijaisesti vaalilautakunnan jäsen. Jäsenelle on ilmoitettava, että saa repiä itse ja ottaa revityt palaset mukaansa. Asiasta ei tarvitse tehdä merkintää vaalipöytäkirjaan.
    • Muualla kuin äänestyskopissa täytettyä äänestyslippua ei lähtökohtaisesti tule ottaa vastaan. Tarvittaessa vaalilautakunta päättää tapauskohtaisesti poikkamisesta.

Mitätön äänestyslippu ("hylätty")[muokkaa]

  • ei ole oikeusministeriön näihin vaaleihin (Eduskuntavaalit 2015 Riksdagsval) painattama äänestyslippu
  • ei ole leimaa
  • ehdokkaan numerosta ei selvästi ilmene ketä se tarkoittaa
  • äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki
  • äänestyslippuun on kirjoitettu asiaton merkintä. Esimerkiksi hymiö :-)
    • ei ole mitätön äänestyslippu, jos merkintä, joka ainoastaan selventää ketä on äänestetty. Äänestyslippuun kirjoittaminen ei siis välttämättä hylkää.
    • ei ole mitätön äänestyslippu, jos ehdokkaan numero ja saman ehdokkaan nimi
    • ei ole mitätön äänestyslippu, jos numerosta seitsemän puuttuu poikkiviiva

Kehitysehdotuksia[muokkaa]

  • Voisiko äänestyspaikalla olla ilmoitus: "Hymiöiden ja muiden asiaan kuulumattomien merkintöjen tekeminen kuin numeron johtaa annetun äänen hylkäämiseen" tai "Onko käsialasi epäselvä, pyydä avustajaa"

Leimaaminen[muokkaa]

  • Keskelle äänestyslipun kääntöpuolta selvä jälki. Huolellisesti.
  • Varo, ettei leimasinta nostettaessa nouse äänestyslippu mukana ja paljasta vaalisalaisuutta
  • Varo, ettei äänestäjä pudota leimaamatonta lippua vaaliuurnaan.
  • Äänestäjää kehotetaan pudottamaan vaaliuurnaan.
  • Ei pj:n tehtävä.
  • Jos vaalileimasin rikkoutuu tai väriaine loppuu, käytetään varavaalileimasinta ja pyydetään välittömästi uusi keskusvaalilautakunnalta.
  • Leimaväriä ei tule lisätä vaalipäivänä (ei kerkeä imeytyä).

Vinkkejä[muokkaa]

  • Tehtäviä ei välttämättä kannata kierrättää, virhemahdollisuudet kasvavat.
  • Virheet tapahtuvat usein tehtäviä vaihdettaessa, tauolle lähdettäessä / saavuttaessa, kiireessä, ruuhkassa, hälinässä, tehtävään soveltumaton henkilö jne.
  • Sujuvuus, automatisoituminen, reippaus.
  • Äänestystilanne on joillekin kansalaisille "pelottava". Kävellä rivissä istuvan, viralliselta näyttävän vaalilautakunnan eteen. Äänestystoimesta voi tehdä "pehmeän" ja ystävällisen. Tiukkuutta ja ei kuitenkaan pidä laiminlyödä tarpeen mukaan.
    • Äänestäjän toimiessa virheellisesti, esimerkiksi puolison yrittäessä auttaa toista menemällä äänestyskoppiin voi kieltää "kauniisti ja jämäkästi", eikä ärähtää niin, että jää varmasti lopunikäinen trauma. Tällaisen takana voi olla inhimillinen ajattelemattomuus ja pyyteetön halu auttaa.

Päättäminen[muokkaa]

  • Kun kello 20.00 saapuville tulleet ovat äänestäneet, julistaa pj. tai vpj. äänestyksen päättyneeksi. Kellonaika merkitään vaalipöytäkirjaan.
  • Siirrytään alustavaan ääntenlaskentaan.

Ennakkoäänten laskenta[muokkaa]

Laskee vaalipiirilautakunnat. Tulos annetaan julki 20.00 ja siihen lisätään vaalipäivän aikana annetut äänet, joka selvillä viimeistän 23.00.

Alustava ääntenlaskenta (ennakkolaskenta)[muokkaa]

  • Pj. on etukäteen suunnitellut miten johtaa laskennan.
  • Päätösvaltainen vaalilautakunta suorittaa äänestyslippujen järjestämisen ja alustavan ääntenlaskennan keskeytyksettä loppuun. Sis. vaiheet 1 ja 2.
  • Tarvittaessa (suositeltavaa!) voi avusta vaalilautakunnan varajäsenet ja vaaliavustajat. Muista osallistujista sovittava ennen vaalipäivää keskusvaalilautakunnan kanssa.
  • Saapuvilla voi olla lisäksi vain: 1) puolueiden ja valitsijayhdistysten vaaliasiamiehet 2) heidän kyseistä vaalilautakuntaa varten erikseen kirjallisesti valtuuttamat henkilöt 3) oikeusministeriön tai kunnan keskusvaalilautakunnan valtuuttamat vaalitarkkailijat. Nimet on merkittävä vaalipöytäkirjaan ja liitettävä valtuutettujen valtakirjat.
  • Tiedotuslomakkeet ja ohjeet ilmoittamisesta keskusvaalilautakunnalta.
  • Vaalilautakunta ei suorita tiedottamista tiedotusvälineille
  • Äänestyslippuihin ei saa tehdä mitään merkintöjä.
  • Leimaamattomia ei saa leimata!
  • Ääntenlaskenta on järjestettävä niin, että väärinkäytösten mahdollisuus minimoidaan.

Vaihe 1[muokkaa]

Nopea laskenta ja tiedotus

  1. Lasketaan äänestäneiden lukumäärä.
    1. merkitään laskentalomakkeelle 2 kohtaan: vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä
  2. 1. tiedotus: Ilmoitus viipymättä, viimeistään 20.15 kunnan ilmoituskeskukselle puhelimella tai muulla keskusvaalilautakunnan määräämällä tavalla.
    1. ilmoitetaan alustava tieto äänestäneiden lukumäärästä. "Viimeinen ääni".
  3. Sihteeri laskee vaaliluettelosta äänestäneiden lukumäärät.
  4. Samalla avataan vaaliuurna ja otetaan äänestysliput uurnasta.
  5. Lasketaan äänet. Kts. Vaihtoehdot ohessa.
  6. Merkitään laskentalomakkeelle 3 kohtaan: vaalipäivän äänet, alustava laskenta
  7. 2. tiedotus: Ilmoitus viipymättä, viimeistään 22.00 kunnan ilmoituskeskukselle. Tärkeää, että alustavat tiedot saadaan nopeasti, vähäiset 1-3 virheet eivät haittaa.
    1. ilmoitetaan kunkin ehdokkaan saamat äänimäärät
    2. ilmoitetaan mitättömien äänten lukumäärä.
  • Jos laskenta ei ehdi valmistua 22.00, siitä ilmoitetaan ilmoituskeskukselle.
  • Hitaita laskentatapoja. 1) Lippuja ei kannata asettaa lattialle pitkään riviin.

Vaihtoehto 1[muokkaa]

Paljonko äänestyslippuja? Montako laskijaa? Pöytätilaa riittävästi!

  • Sopii kun ääniä paljon.
  1. jokainen laskija ryhmittelee äänestyslippuja omalla pöydällään "kymppikasoihin": 2-9, 10-19 jne. Laskennan kannalta ei ole merkitystä laittaa puolueittain.
  2. jokainen laskija kerää oman kymppikasan eri pöydiltä yhteen em. ryhmittelyn mukaisesti
  3. ryhmitellään kymppikasat ehdokaskohtaisesti ja lasketaan ehdokaskohtaiset äänet
  4. mitättömäksi ehdotettavat omaksi ryhmäkseen.
  5. tarkistetaan jonkun toisen tekemä ryhmittely
  6. lasketaan äänet

Vaihtoehto 2[muokkaa]

Paljonko äänestyslippuja? Montako laskijaa? Pöytätilaa riittävästi!

  • Sopii kun ääniä vähemmän. Esim. 500.
  1. laput yhdistetylle pöytäriville 2-29, 30-39, 40-69 sopivissa määrin esimerkiksi ennakoiden äänestyspaikan käyttäytymistä.
  2. jokainen laskija ottaa äänestyslippuja, avaa ja asettaa oikeaan em. nippuun. Toimitaan kummallakin puolen pöytää. Aina kun oman lipun on laittanut johonkin pinoon, kannattaa astua askel taaksepäin ja antaa tilaa muille pöydän ääressä.
  3. ryhmitellään ehdokaskohtaisesti
  4. mitättömäksi ehdotettavat omaksi ryhmäkseen.
  5. tarkistetaan jonkun toisen tekemä ryhmittely
  6. lasketaan äänet

Vinkkejä[muokkaa]

  • Koska ehdokasmäärien yhteenlaskeminen lomakkeelta on hankalaa, voi mahdollista virheen löytämistä helpottaa esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmalla. Jos käytettävissä on älypuhelin tai läppäri. Älypuhelimiin saa esimerkiksi Office, Numbers ja ilmaisia taulukkolaskentaaplikaatioita. Voi valmiiksi tehdä taulukkolaskentaohjelmassa taulukon, jonka A-sarakkeessa on ehdokkaiden numerot ja B-sarakkeessa lasketut ehdokaskohtaiset äänet. B-sarakkeen loppuun laitetaan kaava ehdokasmäärän mukaisesti: SUMMA(B1:B100). Tällöin yhteenlaskettu äänimäärä saaa välittömästi. Tätä voi täyttää samanaikaisesti joku toinen, kun sihteeri täyttää varsinaista lomaketta.
  • Myös ehdokaslistojen yhdistelmään voi tehdä merkintöjä.

Vaihe 2 (tarkastusvaihe)[muokkaa]

Alustava ilmoittaminen on suoritettu, voidaan toimia rauhallisemmin. Ei välttämättä enää ilmoittamista l. tiedottamista.

  1. Lasketaan uurnasta otettujen äänestyslippujen kokonaislukumäärä.
  2. Lasketaan vaaliluettelosta tai äänioikeusrekisteristä äänestäneiden kokonaislukumäärä.
  3. Verrataan äänestyslippujen ja vaaliluettelon määriä. Ne tulee olla sama.
    1. jos eroaa, laskettava uudelleen
    2. jos yhä eroaa, tutkittava syy ja merkittävä syy pöytäkirjaan
  4. Tarkastetaan äänestysliput
    1. ehdokkaiden hyväksyttäväksi ehdotetut liput ovat omissa ryhmissään.
    2. mitättömäksi ehdotettavat eri ryhmään ja lasketaan niiden kokonaislukumäärä
    3. kts. yllä kohta Mitätön äänestyslippu
    4. jos on epäselvää, minkä ehdokkaan hyväksi äänestyslippu voidaan lukea, se tulee sijoittaa mitättömäksi ehdotettaviin.
  5. Lasketaan ehdokkaan saamat äänimäärät (hyväksytyt liput).
  6. Lasketaan hyväksyttyjen ja mitättömiksi ehdotettujen lippujen yhteismäärät yhteen.
    1. Yhteismäärän tulee olla sama kuin vaaliuurnasta otettujen kokonaislukumäärä.
  7. Merkitään vaalipöytäkirjaan ja sen liitelomakkeeseen 4
    1. vaalipäivänä äänestäneiden miesten ja naisten lukumäärät ja kokonaislukumäärä
    2. ulkosuomalaisten lukumäärä miehet ja naiset eriteltynä
    3. vaaliuurnassa olleiden äänestyslippujen kokonaislukumäärä
    4. mitättömäksi ehdotettavien lukumäärä
    5. hyväksyttäväksi ehdotettavien lukumäärä
    6. kunkin ehdokkaan saamat äänimäärät
    7. Kts. vaaliohjeet s. 39 - 40
  8. Jos tarkastuksen tulos poikkeaa vaiheessa 1 ilmoitetusta, vaalilautakunta päättää tekeekö se uuden ilmoituksen. Syytä, jos poikkeama on merkittävä.

Vaaliluettelon laskelma -sivun täyttäminen[muokkaa]

Merkitään vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä: miehet, naiset ja yhteensä. Tarvittaessa ulkosuomalaiset kuten vaalipöytäkirjan liitteessä 4.

Äänestyslippujen pakkaaminen[muokkaa]

  • Äänestyslippuja ei saa sulkea päällykseen ennen ääntenlaskennan suorittamista loppuun
  • Niputetaan ehdokkaan numeron osoittamassa järjestyksessä, kukin ehdokas omassa nipussaan.
  • Niputetaan mitättömiksi ehdotetut.
  • Suljetaan kestävään päällykseen, sidotaan narulla tai paketointiteipillä.
  • Sinetöidään niin, ettei voi avata sinetöimisnauhaa rikkomatta.
  • Merkitään sinetöimiskellonaika vaalipöytäkirjaan.
  • Merkitään päällykseen vaalipiirilautakunnan osoite, sisältö, lähettäjä.
    • "Vastaanottaja: X vaalipiirilautakunta ja osoite"
    • "Sisältää X kpl äänestyslippuja, jotka on annettu Helsingin kaupungin äänestysalueella n:o X vuoden 2015 eduskuntavaaleissa
    • "Äänestysalueen n:o X vaalilautakunta"

Asiakirjojen hävittäminen[muokkaa]

  • Merkitään vaalipöytäkirjaan hävittäminen.
  • Vaalilautakunta hävittää repimällä, sahaamalla tms. tai keskusvaalilautakunnan ohjeiden mukaan, esimerkiksi palauttamalla paketissa.
  1. käyttämättä jääneet äänestysliput
  2. käyttämättä jääneet vaalipöytäkirjan liite -lomakkeet
  3. ehdokaslistojen yhdistelmät
  4. äänestäjien jättämät ilmoituskortit. Revitään usein jo heti henkilöllisyyttä todettaessa.
  • Ehjiä äänestyslippuja ei tule esim. heittää yleiseen roska-astiaan (paheksunta)

Äänestyksen lopettaminen[muokkaa]

  1. pöytäkirjanpitäjä allekirjoittaa vaalipöytäkirjan
  2. pöytäkirja luetaan julki
  3. pöytäkirja tarkastetaan
  4. pj. tai vpj. JA yksi jäsen allekirjoittaa
  5. pöytäkirja, liitteet ja vaaliluettelo suljetaan kirjekuoreen, sinetöidään ja merkitään: vaalipiirilautakunnan osoite, sisältö, lähettäjä.

Palkkiolomake[muokkaa]

  • Vaalilautakuntien ja -toimikuntien kokouspalkkiot.
  • Verokortti mukaan.
  • Matkakulut, esm. oman ajoneuvon käytöstä kilometrit, matkaliput.

Äänestyslippujen ja vaalipöytäkirjan ym. toimittaminen[muokkaa]

  • Pj. tai vpj. JA väh. yksi jäsen vie viipymättä vaalipiirilautakunnalle äänestysliput ja vaalipöytäkirjakuoren sen antamien ohjeiden ja määräajan mukaan.
  • Palautetaan myös vaaliluettelo, palkkiolomakkeet, vaalileimasimet, käyttämättömät vaalipöytäkirjalomakkeet, sinetöimisvälineet ja tarvikkeet.
  • Muu vaalimateriaali ja kalusteet kunnan tms. määräämään paikkaan.

Tarkastuslaskenta ja tuloksen vahvistaminen[muokkaa]

Vaalipiirilautakunta:

  1. tarkistaa ja laskee äänestysliput aloittaen maanantaina ja tuloksen on oltava valmis keskiviikkona
  2. vahvistaa keskiviikkona viimeistään 18.00 aloitettavissa kokouksessa lopullisen tuloksen
  3. kirjoittaa valtakirjat kansanedustajiksi valituille.

Pienet äänestysalueet[muokkaa]

Kts. s. 45.

Vaalien tuloksen määräytyminen eduskuntavaaleissa[muokkaa]

d'Hondt'in laskentamenetelmä:

  1. Lasketaan kunkin ryhmittymän eli vaaliliittoon kuulumattoman (yksittäisen) puolueen, vaaliliiton, yhteislistan sekä yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen vaalipiirissä saama kokonaisäänimäärä. Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan siis yhtenä ryhmittymänä, samoin yhteislistaan kuuluvia valitsijayhdistyksiä.
  2. Asetetaan kussakin ryhmittymässä ehdokkaat paremmuusjärjestykseen heidän saamiensa äänimäärien perusteella.
  3. Annetaan kullekin ehdokkaalle vertausluvut siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut ehdokas kolmanneksen, neljänneksi tullut ehdokas neljänneksen jne.
  4. Kaikki ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja tästä listasta valitaan kansanedustajaksi niin monta kuin vaalipiiristä valitaan.

Valittaminen[muokkaa]

Tuloksen vahvistamista koskevat päätökset hallinto-oikeudelle 14 päivän kuluessa keskiviikosta. Tarvittaessa vaalit määrätään uusittavaksi vaalipiirissä (ei siis koko maassa). Päätöksestä voidaan valittaa korkeimaan hallinto-oikeuteen.