HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Eduskuntavaalit

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Johdanto[muokkaa]

Sivu voi sisältää virheitä. Tämä ei ole virallinen vaaliohje!

Sivun tiedot antavat yleiskuvan vaaleista eduskuntavaaleissa 2019. Sivun tiedot soveltuvat esimerkiksi vaalilautakuntaan osallistuvalle.

Yleistä[muokkaa]

Kioskin video vuodelta 2015
Oikeusministeriön vaalisivut
Vaalilaki (714/1998)
  • Liputus. Vaalipäivä on liputuspäivä. Alkaa kello 8.00. Päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21. Sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen lippu lasketaan kello 20. (Kts. Sisäministeriön kotisivut)
  • Vaalisalaisuus (secrecy of election). Vain itse tiedät, kertomaasi ei voi jälkeenpäin varmistaa.

Äänestystoimitus äänestäjänä[muokkaa]

  • Vaalipäivänä (election day) voi äänestää kello 9.00 - 20.00 vain omassa äänestyspaikassa (polling station) eli äänestysalueella, jonka vaaliluetteloon on merkittynä.
  • Ennakkoäänestää (advance voting) voi missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa (advance polling station). Äänestys ennakkoon on mahdollista myös laitoksissa tai kotiäänestyksenä.
  • Äänestystilanteessa on selvitettävä henkilöllisyys. Etukäteen lähetettyä ilmoituskorttia ei tarvitse olla mukana.
    • viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävä Suomen kansalainen Eli 2019 vaaleissa kun syntymäpäivä on 14.4.2001 tai sitä aikaisempi.
  1. Varsinaisena äänestyspäivänä vain äänestysalueella (määrätty paikka) mihin on merkitty.
  2. Mukaan henkilöllisyystodistus: passi tai henkilökortti. Kts. kohta Henkilöllisyys.
  3. Odotetaan omaa vuoroa.
    1. jonoja saattaa olla esim. kaksi A-K ja L-Ö sukunimen mukaan
  4. Ilmoittaudutaan vaaliluetteloa pitävälle ja selvitetään henkilöllisyys.
  5. Vastaanotetaan äänestyslippu.
  6. Siirrytään äänestyskoppiin yksin, ilman lapsia .
    1. pyydetään tarvittaessa apua vaaliavustajalta numeron kirjoittamiseen
    2. äänestä oman vaalipiirin ehdokasta!
    3. tehdään äänestysmerkintä, ehdokkaan numero selvästi
    4. numero seitsemän sisältää poikkiviivan, ettei se sekoitu numeron yksi kanssa
    5. vaalikopissa on ehdokaslistat, kynä ja numeromalliohje
    6. taitetaan äänestyslippu piilottaen numero
    7. jos erhemerkintä tai muutoin sotkeentuu, saa uuden äänestyslipun. Pilalle menneen repii äänestäjä vaalivirkailijan nähden (tai toissijaisesti vaalilautakunnan jäsen) vaalisalaisuus säilyttäen. Revityt palat saa ottaa mukaan.
    8. valokuvaus kielletty, kts. poikkeaminen kohta Äänestyspaikan järjestys
  7. Ojennetaan äänestyslippu taitettuna pöytää vasten leimattavaksi.
  8. Pudotetaan leimattu äänestyslippu uurnaan.
  9. Poistutaan äänestyspaikalta.

Äänestystoimitus vaalilautakunnan jäsenenä[muokkaa]

  1. Tervehditään.
  2. Todetaan henkilöllisyys vertaamalla kuvaa ja kasvoja.
  3. Todetaan äänioikeus eli etsitään nimi, verrataan henkilötunnusta, tarkistetaan ettei ole äänestänyt ennakkoon (E) ja tehdään merkintä V, X tai / sarakkeeseen EKV-2019 vaaliluetteloon
  4. Ojennetaan henkilöllisyystodistus takaisin.
  5. Ojennetaan yksi äänestyslippu avoimena teksti äänestäjää kohden ja tarvittaessa neuvotaan menemään äänestyskoppiin
    1. jos mukana on lapsia (ei vauvoja), neuvotaan että vain äänestäjä menee yksin.
  6. Leimataan äänestyslippu lähellä uurnaa tai uurnan levyn päällä
  7. Kehotetaan äänestäjä pudottamaan leimattu äänestyslippu vaaliuurnaan ja siirretään uurnan päällä olevaa paperia sivuun
  8. Merkitään tukkimiehen kirjanpidolla ylös äänestys. Esim. riville viisi kappaletta 5-ryhmiä.

Eduskuntavaalit[muokkaa]

Finnish Parliamentary Elections

Eduskunnan kotisivut
  • Eduskunta on ylin valtioelin, joka käyttää lainsäädäntövaltaa. Sen alaisuudessa toimii hallitusvaltaa käyttävät valtioneuvosto eli hallitus ja tasavallan presidentti. Eduskunta osallistuu EU-päätösten valmisteluun.
  • Suomen perustuslaki määrää valtiovallan kuuluvan kansalle, joka valitsee 200 edustajaa (representative) eduskuntaan neljäksi vuodeksi kerrallaan valtiopäiville.
  • Vaalitapa on välitön, suhteellinen ja salainen.

Termejä[muokkaa]

  • Ehdokas (candidate). Ei vajaavaltainen. 18 vuotias. Sotilasvirassa oleva, valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsen, valtakunnansyyttäjä voivat olla ehdokkaina, mutta erottava virasta jos tulevat valituksi. Kotikunnalla ei ole väliä, missä asettuu ehdokkaaksi.
  • Ilmoituskortti (poll card). Postitetaan tai lähetetään sähköisesti äänioikeutetuille äänioikeusrekisterin mukaan.
  • Kaksoiskansalainen. Suomen kansalainen, jolla on myös jonkun toisen valtion kansalaisuus.
  • Keskusvaalilautakunta. Jokaisella kunnalla. Huolehtii mm. äänestyksen käytännöntoimista.
  • Kotiäänestys. Tapahtuu äänestäjän kotona kun kyky liikkua tai toimia on rajoittunut ja pääsy äänestämään ei onnistu ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Omaishoitaja voi äänestää myös. Hoidetaan käytännössä kahden henkilön toimena.
  • Puolue. Esim. Keskusta, Kokoomus, Perussuomalaiset, Sdp jne. (tässä suurimmat aakkosjärjestyksessä)
  • Suhteellinen vaalitapa. Ryhmittymän paikkamäärä on suhteessa ryhmittymän ehdokaslistan yhteisäänimäärään. Kts. kohta Vaalien tuloksen määräytyminen eduskuntavaaleissa.
  • Ulkosuomalainen. Ulkomailla pysyvästi asuva Suomen kansalainen. Viimeisin kotikunta Suomessa tai jos ei ole ollut, äidin, isän tai puolison kotikunnan tai väestökirjanpitokunnan mukaan.
  • Vaalilautakunta. Katso kohta Vaalilautakunta.
  • Vaalikahvit. Juodaan äänestyksen päätteeksi mukavassa seurassa tai yksin.
  • Vaaliohje. Oikeusministeriön vaalilain nojalla vaaliviranomaisille antamat ohjeet eduskuntavaalien toimittamisesta. Määräajan voimassa.
  • Vaaliliitto. Puolueet muodostavat keskenään. Ehdokasmäärä enintään sama kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä.
  • Vaalipiiri (constituency). 13 maakuntajaon mukaisesti.
  • Vaalitoimikunta.
  • Vaalitoimitsija. Toimii virkamiehenä, virkamiehen vastuulla. Esimerkiksi vaalilautakuntaan kuuluva. Kunnanhallitus asettaa tehtävään edellisten vaalien puoluejakoa noudattaen.
  • Valitsijayhdistys. Vähintään 100 äänioikeutetun perustama.
  • Välitön. Äänestäjä äänestää suoraan valitsemaansa ehdokasta.
  • Yhteislista. Valitsijayhdistysten muodostama lista.
  • Äänestysalue l. äänestyspaikka.
  • Äänestäjä.
  • Äänioikeus. Oikeus äänestää vaaleissa.
  • Äänioikeusrekisteri. Väestötietojärjestelmän mukaan perustettu rekisteri äänioikeutetuista. Tiedot julkisia vaalitoimituksen päätyttyä henkilötunnusta ja turvakiellon (T) kohteena olevia lukuunottamatta.
    • Oikeudettomasti poisjäännistä tai virheestä voi tehdä maistraattiin oikaisuvaatimuksen määräpäivään mennessä.
  • Äänioikeustietojärjestelmä.

Oikeusperusta[muokkaa]

Vaalilaki (714/1998)
Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta (273/2009)
Puoluelaki (10/1969)
Rikoslaki (RL, 39/1889). RL 14:1-4 §
Vaalirikos. "Joka väkivallalla tai uhkauksella vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa toisen äänestämiseen tai ehdokkaaksi asettumiseen yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä, on tuomittava vaalirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."
Vaalilahjonta. "Joka 1) lupaa, tarjoaa tai antaa toiselle palkkion tai muun edun taivuttaakseen toisen äänestämään yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä tietyllä tavalla tai jättämään äänestämättä taikka 2) vaatii palkkion tai muun edun äänestämisestä tai äänestämättä jättämisestä yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä, on tuomittava vaalilahjonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi."
Vilpillinen äänestäminen. "Joka yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä äänestää ilman äänioikeutta, toisen nimissä tai useamman kuin yhden kerran, on tuomittava vilpillisestä äänestämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava."
Vaalituloksen vääristäminen. Joka aiheuttaakseen sen, että yleisen vaalin tai yleisen äänestyksen tulos ei ole oikea tai että sitä ei saada selville, 1) laskee väärin ääniä, 2) hävittää, turmelee, piilottaa tai lisää äänestyslippuja tai muuttaa niihin tehtyjä merkintöjä taikka 3) muulla niihin rinnastettavalla tavalla puuttuu yleisen vaalin tai yleisen äänestyksen asianmukaiseen toimittamiseen, on tuomittava vaalituloksen vääristämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava."
Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta (273/2009). Vaali- ja puoluerahoitusvalvonta
Perustuslaki (73/1999). Esimerkiksi:
14 § "Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä."
25 § "Kansanedustajat valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Jokaisella äänioikeutetulla on vaaleissa yhtäläinen äänioikeus."

Vaaliviranomaiset[muokkaa]

  • Oikeusministeriö. Ylin vaaliviranomainen. Yleisvastuu vaalien toimeenpanosta.
  • Vaalipiirilautakunta. Vaalipiirien määrän mukaan. Laskee ennakkoäänet. Tarkistaa äänet ja vahvistaa tuloksen.
  • Keskusvaalilautakunta. Kunnassa. Huolehtii yleisjärjestelyistä.
  • Vaalilautakunta. Huolehtii vaalipäivän äänestyksestä ja äänten laskennasta äänestyspaikalla.
  • Vaalitoimikunta. Vähintään yksi / kunta. Huolehtii ennakkoäänestyksestä laitoksissa ja kotiäänestyksestä.
  • Vaalitoimitsija. Huolehtivat ennakkoäänestyspaikoissa, edustoissa ja laivoilla ennakkoäänestyksestä.
  • Väestörekisterikeskus ja maistraatti. Perustavat mm. äänioikeusrekisterin.
  • Ulkoministeriö. Huolehtii ennakkoäänestyksestä ulkomailla.

Vaalilautakunta[muokkaa]

  • Äänestys on vaalilautakunnan keskeytyksetön kokous.
  • Kunnan kullekin äänestysalueelle kunnanhallitus asettaa vaalilautakunnan, joka koostuu puheenjohtajasta (pj), varapuheenjohtajasta (vpj), kolmesta jäsenestä ja viidestä varajäsenestä.
  • Jäsenten ja varajäsenten välinen työnjako. Varajäsenet on asetettu kirjeessä siinä järjestyksessä, jossa ne tulevat jäsenten sijaan.
    • varajäsenet asetetaan siihen järjestykseen, jossa ne tulevat jäsenten sijaan
  • Jäsenten tulisi edustaa vaalipiirin edellisen eduskuntavaalien ehdokkaita asettaneita puolueita. Jäsenet ovat tehtävää suorittaessaan kunnallisessa luottamustehtävässä. Puolueet ehdottavat jäseniä.
  • Päätösvaltainen kolmijäsenisenä, joista yksi pj tai vpj tai näiden estyessä (esim. tauolla) vähintään kolmijäseninen valitsee keskuudestaan pj:n kunnan hallintosäännön mukaisesti. Huolehdittava että koko vaalipäivän ajan päätösvaltainen l. kolmejäseninen. Puheenjohtaja johtaa ja valvoo, ei tulisi tehdä muita tehtäviä kuten leimaamista tai äänestysoikeuden tarkistusta.
  • Vaaliviranomaisena velvollisuuden laiminlyönnistä rangaistaan kuin virkamiestä virkarikoksesta. Vaalilautakunnan jäsen voidaan tuomita sakkorangaistukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
  • Esteellisyys: Ilmoitettava välittömästi keskusvaalilautakuntaan. Tilanne, jossa käsittelyn puolueettomuus saattaa vaarantua asiaa käsittelevän henkilön ja käsiteltävän asian välisen suhteen vuoksi. Esteellinen ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä asiaa käsiteltäessä.
  •  ?? Jäsenenä voi toimia myös ehdokas tai hänen läheinen (KHO:2013:112) vs. vaalilaki 15.3 § ??
  • "Huolellisesti ja puolueettomasti toimitettava vain vaaliviranomaiselle lain mukaan kuuluva tehtävänsä" (oikeuskansleri)
  • Vaalilautakuntaan saattaa osallistua "jääriä", jotka julistavat: "Näin on aina tehty" ja yrittävät jyrätä iällä ja kokemuksella uudet käytännöt tai säännöt. Vanha käytäntö voi ilmetä esimerkiksi ääntenlaskennassa hitautena. Maailma muuttuu ja joidenkin ihmisten täytyy yksinkertaisesti päästä pätemään. Saattaa myös sisältää "tiukkapipoja", jotka nipottavat pienimmästäkin epäoleellista virheestä. Taitava pj. hallitsee nämä tilanteet ja hänellä on myös valta, jota tarvittaessa sopii käyttää.

Äänestyspaikan järjestely[muokkaa]

  • Kalusteet ja materiaali kunnan keskusvaalilautakunnan huolehtimaa. Noudosta sovitaan erikseen, kaksi noutajaa, selvitys henkilöllisyydestä mukaan. Materiaalin säilytys varmassa tallessa.
    • Vaaliasiakirjat: Vaaliluettelo(kansiot A-K, L-Ö), äänestysliput, ehdokaslistojen yhdistelmät (äänestyskoppien sisäpuolelle (ei ulkopuolelle!), vaalihuoneeseen, odotustiloihin), ohje äänestysmerkinnän tekemisestä (äänestyskoppeihin, muualle), vaalipöytäkirjalomakkeet, vaalipöytäkirjan liite -lomakkeet, laskentalomakkeet.
    • Tarvikkeet: Vaalileimasimet (2), sinetöimisnauhaa, vaalilautakunnan jäsenten tunnisteet, vaaliavustajan rintamerkkejä / käsivarsinauhoja, jäljennös vaalilautakunnan asettamispäätöksestä, kynät äänestyskoppeihin (lyijykynäkin käy), kuivamustekynät vaalipöytäkirjaa varten, kirjekuoria, käärepaperia, narua / teippiä, nastoja, sinitarraa, muistiinpanopaperia, laskimia, suurennuslaseja, opasteita (sisälle ja ulos).
    • Kalusteet: Äänestyskoppeja (polling booth), riittävä etäisyys toisistaan, ei kulkua takaa, tarkista valvontakameroiden sijainti, pyörätuolia käyttäville matalammat kopit (myös muut voivat käyttää) / suojuksellinen kirjoitusalusta / pöytä suojuksella), vaaliuurna, pöydät, tuolit.
    • Vaaliohjeet: Oikeusministeriön vaaliohjeet
  • Esteettömyys. Pyörätuolit, rollaattorit, pysäköintitila (3,6 m lev.) vammaisten käyttämille kulkuvälineille, luiskat kynnyksissä, portaissa. Kulkureittien sivuun istuimia levähtämiseen. Opasteet. Paloturvallisuus. Ilmanvaihto. Kts. vaaliohjeet äänestyspaikkojen esteettömyyden tarkistuslista.
  • Ensiaputarvikkeet. Äänestäjä saattaa esim. kaatua portaissa ja tarvitsee ensiapua.
  • Taukohuoneeseen kahvinkeitin, teekeitin, evästä, mukit, lusikat, veitsi tai omalla kustannuksella tauolla muualla.

Vaalilautakunnan koollekutsuminen[muokkaa]

  • Pj. kutsuu lähtökohtaisesti kirjallisesti ja ilmoittaa kokoontumisajan vaalipäivänä.

Vaalilautakunnan valmistautuminen aamulla[muokkaa]

  • Jäsenten (esimerkiksi (8) 8.30-15.00 -vuorolaisten) saavuttava paikalle niin, että äänestystoimitus voidaan aloittaa täsmällisesti 9.00. Äänioikeustietojärjestelmään kirjautuminen noin 8.30.
  1. Pöytien, äänestyskoppien ja ulkopuolisen rahankerääjän sijainnista tilassa päättäminen.
  2. Pj. kertoo päivän kulun jäsenille.
  3. Sihteerin valinta. Jos ei ole valittu aiemmin, määrätään vuorollaan yksi jäsenistä pitämään vaalipöytäkirjaa.
  4. Vaaliavustajan valinta ellei ole valittu jo aiemmin.
  5. Vaalilautakunnan jäsenten tunnisteet. Nimikilvessä: tehtävä, Etunimi Sukunimi
  6. Jäljennös vaalilautakunnan asettamispäätöksestä esille (esm. vaalihuoneiston sisäänkäynnin lähelle, ei jäsenten yhteystietoja!)
  7. Opasteet sisäänkäynnin ikkunoihin ja ulos
  8. Ehdokaslista, ohjeet äänestysmerkinnän tekemisestä, kynä, suurennuslasi äänestyskoppiin.
  9. Äänestyspaikkojen esteettömyyden tarkistuslista.
  10. Ei vaalimainoksia sisäänkäynnin lähettyvillä.
  11. Istuinpaikkoja äänestäjille.
  12. Vaaliuurnan päälle levy tai paperi estämään lippujen laittamisen ennen leimausta.
  • Äänestyslippupaketti avataan vaalipäivänä klo 9.00 kun paikalla olevat vaalilautakunnan jäsenet toteavat äänestyslippupakettien teippausten ehjyyden.
  • Vaaliuurna (ballot box). Äänestystoimituksen alkaessa pj. tai vpj. näyttää läsnä oleville äänestäjille, että vaaliuurna on tyhjä ja sitten 1) lukitaan sisäkansi ja yksi avain pj:lle tai vpj:lle ja toinen avain lautakunnan jäsenelle. TAI 2) suljetaan sinetöimisnauhalla johon vähintään pj. tai vpj. ja joku jäsen merkitsee nimikirjoituksen. Vaaliuurnan saa avata vasta alettaessa laskemaan ääniä, ei siis missään tapauksessa kesken äänestyksen.

Äänestyspaikan järjestys[muokkaa]

  • 9.00 - 20.00
  • Vaalisalaisuuden säilymiseen on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota!
  • Äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä.
  • Pj. huolehtii, että vaalilautakunta on jatkuvasti väh. kolmejäseninen, mielellään neljä jäsentä.
  • Häiriötön äänestys. Äänestäjien on noudatettava vaalilautakunnan järjestyksen ylläpitämiseksi ja äänestyksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi antamia määräyksiä. Tarvittaessa järjestystä ylläpitäviä henkilöitä. Tarvittaessa ohjataan jonoihin ja äänestäneet pois.
    • Vaalilautakunnan jäsenet saavat puhua, mutta osa äänestäjistä voi tuntea äänekkään keskustelun ja jotkin puheenaiheet tilanteeseen sopimattomiksi. Saattaa lisätä myös virheiden määrää.
    • Tarvittaessa ohjataan jonoihin.
    • Valvottava ettei äänestyspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä pidetä puheita, julkipanna tai jaeta painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia tai vaikuteta millään tavoin äänestäjien vaalivapauteen. Näitä rikkova häiritsijä on heti poistettava äänestyspaikalta. Välittömässä läheisyydessä olevat ajoneuvot, esimerkiksi vaalilautakunnan jäsenten autot, joissa on esimerkiksi ehdokkaiden mainoksia tai tarroja on pysäköitävä kauemmaksi.
    • Äänestäjän poistuminen äänestyslipun kanssa tulee [pyrkiä] estää (drinkkilippu)
  • Väärässä äänestyspaikassa. Voi tidustella keskusvaalilautakunnasta. Varottava ettei henkilön tiedot kuulu muille.
  • Valokuvaus. Kielletty ilman lupaa, mutta äänestäjien tai tiedotusvälineiden kuvaamisoikeudesta päättää kulloisessakin yksittäistapauksessa vaalilautakunta, sen puheenjohtaja. Ei saa vaarantaa vaalisalaisuutta tai järjestystä. Kuvattavilta henkilöiltä on sopivaa kysyä lupa.
  • Lapset. Ei lähtökohtaisesti äänestyskoppiin mukaan. Kouluikäisiä ei enää ollenkaan, koska vaalisalaisuus ei säily. Jos tilanne sallii, voi äänestyslipun luovuttamisen jälkeen käydä katsomassa äänestyskoppia. Vaarana esimerkiksi, että lapsi kysyy julkisesti, ilmoittaen numeron, syytä miksi annettu ehdokasnumero poikkeaa hänelle aiemmin kerrotusta.
  • Päihtyneet. Vaalilautakunta päättää äänestäjän kyvystä äänestää, ei esimerkiksi vartija tai järjestyksenvalvoja.
  • Lemmikit. Opaskoirat ja liikuntavammaisten avustajakoirat sallittu sisällä. Vaalilautakunta päättää. Muutoin koirat jätetään ulkopuolelle, esim. vaaliavustaja voi mahdollisesti sen hetken huolehtia koirasta.
  • Vaalikeräys, arpajaiset. Ei saa häiritä vaaleja tai edellyttää vaalitoimikuntaa osallistumaan sen tehtäviin.
  • Vaaliavustaja (polling assistant): Avustaa äänestysmerkinnän tekemisessä äänestäjän pyynnöstä. Oltava saapuvilla jokaisella äänestyspaikalla väh. yksi. Vaalilautakunta nimeää. Vaalilautakunnalla on oikeus ratkaista kenen kyky on heikentynyt tehdä äänestysmerkintä. Hylättyjä ääniä syntyy paljon ikääntyville, joiden käsiala on heikentynyt. Voisiko vaalilautakunta vaikuttaa tähän jollain tavoin kohteliaasti avustajan toimella?
    • Voi toimia vain: 1) vaalilautakunnan nimeämä vaaliavustaja 2) äänestäjän valitsema avustaja 3) äänestäjän halutessa vaalilautakunnan jäsen jollei viivytä äänestystä. Ei ehdokas, eikä hänen läheisensä.
    • toimessa ei saa vaikuttaa tai suositella äänestäjälle ehdokasta!
    • Silloin kun vaalilautakuntaan kuuluva toimii vaaliavustajana, hän EI toimi vaalilautakunnan jäsenenä. Vaalilautakunnan täytyy olla koko ajan 3-jäseninen.
    • käyttää rintamerkkiä tai käsivarsinauhaa
    • Vaalilautakunnan ulkopuolinen vaaliavusta ei saa osallistua vaalilautakunnan tehtäviin, esim. äänestäjän henkilöllisyyden toteaminen, äänestyslipun leimaaminen. Voivat osallistua ääntenlaskentaan.
  • Avustaja. Vaalilautakunta ratkaisee kenen kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt ja oikeus valita avustaja. Selvitettävä avustajan nimi ja merkittävä vaalipöytäkirjaan.

Henkilöllisyys[muokkaa]

  • Henkilökohtainen ilmoittautuminen. Äänioikeutta ei saa käyttää asiamiehen välityksellä. Velvollisuus esittää henkilöllisyys.
  • Ajokortti, mobiiliajokortti, passi, henkilökortti (identity card), kuvallinen Kela-kortti, sähköinen henkilökortti, muu vastaava kuvallinen ja virallinen asiakirja tai vaalilautakunta tuntee äänestäjän.
    • täydellinen nimi, syntymäaika, nimikirjoitus, leimalla leimattu valokuva, myöntämispäivä, myöntäjän allekirjoitus
  • Jos kuvan perusteella ei esimerkiksi voida tunnistaa, selvitys ei ole riittävä.
  • Ei käy ilmoituskortti, kuvaton kortti tai asiakirja.
  • Henkilötunnus. Muut äänestäjät eivät saa kuulla jos pyydetään.
  • Ilmoituskortti. Ei kelpaa henkilöllisyyden todistamiseen. Voi pyytää nähtäväksi, mutta ei voi vaatia eikä puuttuminen estä äänestämistä.
  • Vaalilautakunnalla on oikeus tehdä tapauskohtainen hyväksymispäätös henkilöllisyyden toteamiseen liittyen edellä kerrotuista lähtökohdista poiketen tunnistamalla henkilö muulla keinoin. Esimerkiksi vanhentunut kuvallinen henkilöllisyystodistus ja voimassa oleva kuvaton Kela-kortti tai saattaja, joka selvittää oman henkilöllisyyden ja suullisesti toisen henkilöllisyyden. Selvitys täytyy olla kokonaisvaltaisesti luotettava.

Äänioikeus[muokkaa]

Vain vaaliluettelossa tai äänioikeusrekisterissä olevat saavat äänestää

Vaaliluettelo[muokkaa]

  • Toisessa kansiossa äänioikeutetut A-K ja toisessa L-Ö.
  • Vaaliluetteloon (tai äänioikeusrekisteriin). Jos kummatkin, vaaliluettelo on lähtökohtaisesti todistusvoimaisempi kuin äänioikeusrekisteri.
  • Lähtökohtaisesti merkintä ennen äänestyslipun antamista (tai kun äänestyslippu pudotettu vaaliuurnaan).
  • Vaaliluetteloon syntyneet ja muut virheet ilmoitetaan pj:lle ja sihteerille vaalipöytäkirjaan kirjattavaksi.
  • Pyrittävä, että vaaliluettelo ei näy äänestäjille. Riittävä etäisyys ja suoja äänestäjän ja vaaliluettelon välillä.
  • Myös seuraavan jonossa odottavan odotuskohta voidaan merkitä esim. teipillä lattiaan.
  • Vaaliluettelon ja äänioikeusrekisterin merkinnät ovat julkisia vasta vaalitoimituksen päätyttyä ja silloinkin huomioitava turvakieltomerkinnät.
  • Aakkoset hyvin osaava nopeuttaa vaaliluettelotehtävässä. Tarvittaessa vaihdetaan, jos selviä vaikeuksia ja pitkiä jonoja tästä syystä.
  • Vaaliluettelo ei lähtökohtaisesti sisällä ennakkoon äänestäneitä.
    • Jos sarakkeessa EKV-2019 on E, äänestäjä äänestänyt ennakkoon ja hänellä ei näin ollen ole enää äänioikeutta.
      • Jos sarakkeessa merkintä E, mutta äänestäjä sanoo ettei ole äänestänyt ennakkoon, tarkistettava keskusvaalilautakunnasta, löytyykö äänestäjän allekirjoittama lähetekirje tai Väestörekisterikeskuksesta. Merkintä vaalipöytäkirjaan.
  • Samannimiset tunnistetaan henkilötunnuksen tai syntymäajan perusteella.
  • Jos äänestääjää ei luettelossa ja ilmoittaa ettei ole äänestänyt, on kysyttävä puhelimella keskusvaalilautakunnasta.
  • Nimet sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä.
  • 'von Sukunimi' löytyy kohdasta V
  • Virta ennen Virtanen
  • Virta-Moilanen ennen Virtanen-Moilanen
  • é on kohdassa E
  • ü on kohdassa Y
  • Ulkomaalaiset vaaliluettelon lopussa.


A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö


  • Nimi ei ole yhtäpitävä. Äänioikeutta ei voi evätä jos eroavaisuus ei ole olennainen ja on ilmeistä, että nimi ei voi tarkoittaa ketään toista.
  • Nimeä ei löydy. Tarkistettava keskusvaalilautakunnasta tai Väestörekisterikeskuksesta. Merkintä vaalipöytäkirjaan.
    • Väestörekisterikeskus 0295 535 530 kello 9-20. Hae valmiiksi ja kerro henkilötunnus, vastauksena saat henkilön nimen. Jos ei henkilötunnusta haetaan nimellä ja tarvitaan esm. syntymäaika, kotikunta tms.
  • Hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä, joka oikeuttaa äänestämään voi äänestää. Päätös tai sen jäljennös on luovutettava vaalilautakunnalle.
  • Turvakielto (T). Merkintä T kohdassa huomautuksia. Äänestäjän tiedot eivät julkisia missään vaiheessa.
  • Sp. Sukupuoli. Merkitty vain miehet (M).

Vaalipöytäkirja[muokkaa]

  • Yksi jäsen kerrallaan pitää vaalipöytäkirjaa.
  • Kuivamuste kynä, ei lyijykynä. Huolellisesti ja selvästi täytettävä.

Äänestäneiden lukumäärän seuraaminen[muokkaa]

  • Seurataan jatkuvasti nk. viimeistä ääntä.
  • Sukupuolen selvittäminen henkilöllisyyden tarkastamisen yhteydessä on virheettömämpää kuin vaaliuurnalla ulkonäöstä.
  • Esimerkiksi tukkimiehen kirjanpito naisista ja miehistä erikseen. Äänestysliput kannattaa jakaa 10 x 10 nippuihin, joista aina 100 on lippuja luovuttavalla henkilöllä. Lipun luovuttamisen jälkeen merkitään tukkimiehen kirjanpidolla viisi-merkinnöin viiva joko naiset tai miehet sarakkeeseen. Määrän voi tarkistaa laskemalla 10 nipussa jäljellä olevat liput ja vajaat viisi-merkinnät yhteen, jolloin tulos pitäisi olla 10. Kannattaa tarkistaa usein ja jos saman aikaisesti tukkimiehenkirjanpitoa pidetään myös uurnaan tiputtaneista, kannattaa näitä verrata myös mahdollisimman usein. Virhe syntyy helposti! Varsinkin kun puhutaan tai poikkeava tilanne.
  • Lukumäärää tulee seurata ennen äänestystoimituksen päättymistä, koska määrä ilmoitetaan HETI, viimeistään kello 20.15.

Äänestyslippu[muokkaa]

  • Vain yksi äänestyslippu (ballot ticket).
  • Ojenna avattuna tekstipuoli ylöspäin ja äänestäjää kohti.
    • tarkista että lukee Eduskuntavaalit 2019 Riksdagsval ja virheetön. Virheellinen revitään.
    • samalla kiinnitä huomiota, onko useita lippuja päällekkäin
  • Äänestysmerkintä kehotetaan tekemään äänestyskopissa.
  • Pilalle menneen repii ensisijaisesti äänestäjä tai toissijaisesti vaalilautakunnan jäsen. Jäsenelle on ilmoitettava, että saa repiä itse ja ottaa revityt palaset mukaansa. Asiasta ei tarvitse tehdä merkintää vaalipöytäkirjaan.
    • Muualla kuin äänestyskopissa täytettyä äänestyslippua ei lähtökohtaisesti tule ottaa vastaan. Tarvittaessa vaalilautakunta päättää tapauskohtaisesti poikkamisesta.

Mitätön äänestyslippu ("hylätty")[muokkaa]

  • ei ole oikeusministeriön näihin vaaleihin (Eduskuntavaalit 2019 Riksdagsval) painattama äänestyslippu
  • ei ole leimaa
  • ehdokkaan numerosta ei selvästi ilmene ketä se tarkoittaa
  • äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki
  • äänestyslippuun on kirjoitettu asiaton merkintä. Esimerkiksi hymiö :-)
    • ei ole mitätön äänestyslippu, jos merkintä, joka ainoastaan selventää ketä on äänestetty. Äänestyslippuun kirjoittaminen ei siis välttämättä hylkää.
    • ei ole mitätön äänestyslippu, jos ehdokkaan numero ja saman ehdokkaan nimi
    • ei ole mitätön äänestyslippu, jos numerosta seitsemän puuttuu poikkiviiva

Leimaaminen[muokkaa]

  • Keskelle äänestyslipun kääntöpuolta selvä jälki. Huolellisesti.
  • Varo, ettei leimasinta nostettaessa nouse äänestyslippu mukana ja paljasta vaalisalaisuutta
  • Varo, ettei äänestäjä pudota leimaamatonta lippua vaaliuurnaan.
  • Äänestäjää kehotetaan pudottamaan vaaliuurnaan.
  • Ei pj:n tehtävä.
  • Jos vaalileimasin rikkoutuu tai väriaine loppuu, käytetään varavaalileimasinta ja pyydetään välittömästi uusi keskusvaalilautakunnalta.
  • Leimaväriä ei tule lisätä vaalipäivänä (ei kerkeä imeytyä).

Vinkkejä[muokkaa]

  • Tehtäviä ei välttämättä kannata kierrättää, virhemahdollisuudet kasvavat.
  • Virheet tapahtuvat usein tehtäviä vaihdettaessa, tauolle lähdettäessä / saavuttaessa, kiireessä, ruuhkassa, hälinässä, tehtävään soveltumaton henkilö jne.
  • Sujuvuus, automatisoituminen, reippaus. Määrätietoisuus yhdistettynä kohteliaisuuteen on sopivaa, esimerkiksi ei anneta ohjeita, joissa tulkinta jää äänestäjälle, esim. "Lasta ei tulisi ottaa mukaan äänestyskoppiin"
  • Äänestystilanne on joillekin kansalaisille "pelottava". Kävellä rivissä istuvan, viralliselta näyttävän vaalilautakunnan eteen. Äänestystoimesta voi tehdä "pehmeän" ja ystävällisen. Tiukkuutta ei kuitenkaan pidä laiminlyödä tarvittaessa.
    • Äänestäjän toimiessa virheellisesti, esimerkiksi puolison yrittäessä auttaa toista menemällä äänestyskoppiin voi kieltää "kauniisti ja jämäkästi", eikä ärähtää niin, että jää varmasti lopunikäinen trauma. Tällaisen takana voi olla inhimillinen ajattelemattomuus ja pyyteetön halu auttaa.
  • Äänestäjä laittaa leimatun tyhjän äänestyslipun uurnaan ja ilmoittaa tämän tapahtuneen vahingossa. Äänestäjän vastuulla huolehtia numeron kirjoittamisesta ennen uurnaan tiputtamista, ei voida mitenkään varmistua, että lappu olisi ollut tyhjä.

Päättäminen[muokkaa]

    • Kaikki ennen kello 20.00 mennessä sisään tulleet saavat äänestää.
    • odotustilaan pääsy suljetaan kello 20.00 ja sitä ennen ilmoitetaan saapuville tulleille äänestäjille
  • Ennen kello 20.00 paikalle saapuneilla äänestäjillä on oikeus äänestää. 20.00 suljettava pääsy äänestystilaan tai paikkaan, jossa äänestäjät odottavat tai jonottovat vuoroaan. Esimerkiksi jonoon ei enää uusia äänestäjiä, mutta jonoon 20.00 mennessä saapuneet saavat äänestää. Sulkemisesta on ilmoitettava paikalle saapuneille äänestäjille.
  • Kun kello 20.00 saapuville tulleet ovat äänestäneet, julistaa pj. tai vpj. vaalipäivän äänestyksen päättyneeksi. Kellonaika merkitään vaalipöytäkirjaan.
  • Siirrytään alustavaan ääntenlaskentaan.

Ennakkoäänten laskenta[muokkaa]

Laskee vaalipiirilautakunnat. Tulos annetaan julki 20.00 ja siihen lisätään vaalipäivän aikana annetut äänet, joka selvillä viimeistän 23.00.

Alustava ääntenlaskenta (ennakkolaskenta)[muokkaa]

  • Pj. on etukäteen suunnitellut miten johtaa laskennan.
  • Päätösvaltainen vaalilautakunta suorittaa äänestyslippujen järjestämisen ja alustavan ääntenlaskennan keskeytyksettä loppuun. Sis. vaiheet 1 ja 2.
  • Tarvittaessa (suositeltavaa!) voi avusta vaalilautakunnan varajäsenet ja vaaliavustajat. Muista osallistujista sovittava ennen vaalipäivää keskusvaalilautakunnan kanssa.
  • Saapuvilla voi olla lisäksi vain: 1) puolueiden ja valitsijayhdistysten vaaliasiamiehet 2) heidän kyseistä vaalilautakuntaa varten erikseen kirjallisesti valtuuttamat henkilöt 3) oikeusministeriön tai kunnan keskusvaalilautakunnan valtuuttamat vaalitarkkailijat. Nimet on merkittävä vaalipöytäkirjaan ja liitettävä valtuutettujen valtakirjat.
  • Tiedotuslomakkeet ja ohjeet ilmoittamisesta keskusvaalilautakunnalta.
  • Vaalilautakunta ei suorita tiedottamista tiedotusvälineille
  • Äänestyslippuihin ei saa tehdä mitään merkintöjä.
  • Leimaamattomia ei saa leimata!
  • Ääntenlaskenta on järjestettävä niin, että väärinkäytösten mahdollisuus minimoidaan.

Vaihe 1[muokkaa]

Nopea laskenta ja tiedotus

  1. Lasketaan äänestäneiden lukumäärä.
    1. merkitään laskentalomakkeelle 2 kohtaan: vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä
  2. 1. tiedotus: Ilmoitus viipymättä, viimeistään 20.15 kunnan ilmoituskeskukselle puhelimella tai muulla keskusvaalilautakunnan määräämällä tavalla.
    1. ilmoitetaan alustava tieto äänestäneiden lukumäärästä. "Viimeinen ääni".
  3. Sihteeri laskee vaaliluettelosta äänestäneiden lukumäärät.
  4. Samalla avataan vaaliuurna ja otetaan äänestysliput uurnasta esim. isolle pöydälle.
  5. Lasketaan äänestyslippujen kokonaislukumäärä ja verrataan vaaliluettelon äänestäneiden määrään
    1. jokainen laskija tekee 10 äänestyslipun kasoja limittäin niin että muodostuu 100 kasa (10 x 10). Lasketaan 100 kasat ja vajaat yhteen.
  6. Ryhmitellään äänestysliput. Kts. Vaihtoehdot ohessa.
  7. Lasketaan äänestysliput, ensin äänestysliput joissa on 10 tai yli, vedetään kuminauhalla yhteen ja merkitään post-it -lappuun kyseisen ehdokkaan äänten määrä. Sitten alle 10, joiden ympäri ei laiteta kuminauhaa eikä post-it lappua.
    1. merkitään laskentalomakkeelle 3 kohtaan: vaalipäivän äänet, alustava laskenta.
    2. HUOM! On oltava huolellinen, että kaikki niput tulevat merkittyä.
    3. niput asetetaan äänestysnumerojärjestykseen.
  8. 2. tiedotus: Ilmoitus viipymättä, viimeistään 22.00 kunnan ilmoituskeskukselle. Tärkeää, että alustavat tiedot saadaan nopeasti, vähäiset 1-3 virheet eivät haittaa.
    1. ilmoitetaan kunkin ehdokkaan saamat äänimäärät
    2. ilmoitetaan mitättömien äänten lukumäärä.
  • Jos laskenta ei ehdi valmistua 22.00, siitä ilmoitetaan ilmoituskeskukselle.
  • Hitaita laskentatapoja: 1) Lippuja ei kannata asettaa lattialle pitkään riviin.

Vaihtoehto 1[muokkaa]

Paljonko äänestyslippuja? Montako laskijaa? Pöytätilaa riittävästi!

  • Sopii kun äänestyslippuja yli 500.
  1. jokainen laskija ryhmittelee äänestyslippuja omalla pöydällään "kymppikasoihin": 2-9, 10-19, 20-29 jne. Laskennan kannalta ei ole merkitystä laittaa puolueittain.
  2. jokainen laskija kerää oman kymppikasan eri pöydiltä yhteen em. ryhmittelyn mukaisesti
  3. ryhmitellään kymppikasat ehdokaskohtaisesti ja lasketaan ehdokaskohtaiset äänet
  4. mitättömäksi ehdotettavat omaksi ryhmäkseen
  5. tarkistetaan jonkun toisen tekemä ryhmittely

Vaihtoehto 2[muokkaa]

Paljonko äänestyslippuja? Montako laskijaa? Pöytätilaa riittävästi!

  • Sopii kun äänestyslippuja alle 500.
  1. tehdään pöydän reunaan esim. 1-49, 50-99, 100-149, 150-199 merkinnät teipillä.
  2. laput yhdistetylle pöytäriville 2-29, 30-39, 40-69 sopivissa määrin esimerkiksi ennakoiden äänestyspaikan käyttäytymistä.
  3. muutama ääntenlaskija lajittelee äänestyslippuja esimerkiksi 1-99 ja 100-199 -kasoihin.
  4. jokainen laskija ottaa esilajiteltuja äänestyslippuja, avaa ja asettaa oikeaan em. nippuun. Toimitaan kummallakin puolen pöytää. Aina kun oman lipun on laittanut johonkin pinoon, kannattaa astua askel taaksepäin ja antaa tilaa muille pöydän ääressä. Ehdokkaat kannattaa olla numerojärjestyksessä
  5. ryhmitellään ehdokaskohtaisesti
  6. mitättömäksi ehdotettavat omaksi ryhmäkseen
  7. tarkistetaan jonkun toisen tekemä ryhmittely

Vinkkejä[muokkaa]

  • Koska ehdokasmäärien yhteenlaskeminen lomakkeelta on hankalaa, voi mahdollista virheen löytämistä helpottaa esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmalla. Jos käytettävissä on älypuhelin tai läppäri. Älypuhelimiin saa esimerkiksi Office, Numbers ja ilmaisia taulukkolaskentasovelluksia. Voi valmiiksi tehdä taulukkolaskentaohjelmassa taulukon, jonka A-sarakkeessa on ehdokkaiden numerot ja B-sarakkeessa lasketut ehdokaskohtaiset äänet. B-sarakkeen loppuun laitetaan kaava ehdokasmäärän mukaisesti: SUMMA(B1:B100). Tällöin yhteenlaskettu äänimäärä saadaan välittömästi. Tätä voi täyttää samanaikaisesti joku toinen, kun sihteeri täyttää varsinaista lomaketta.
  • Myös ehdokaslistojen yhdistelmään voi tehdä merkintöjä.

Vaihe 2 (tarkastusvaihe)[muokkaa]

Alustava ilmoittaminen on suoritettu, voidaan toimia rauhallisemmin. Ei välttämättä enää ilmoittamista l. tiedottamista.

  1. Lasketaan uurnasta otettujen äänestyslippujen kokonaislukumäärä.
  2. Lasketaan vaaliluettelosta tai äänioikeusrekisteristä äänestäneiden kokonaislukumäärä.
  3. Verrataan äänestyslippujen ja vaaliluettelon määriä. Ne tulee olla sama.
    1. jos eroaa, laskettava uudelleen
    2. jos yhä eroaa, tutkittava syy ja merkittävä syy pöytäkirjaan
  4. Tarkastetaan äänestysliput.
    1. ehdokkaiden hyväksyttäväksi ehdotetut liput ovat omissa ryhmissään
    2. mitättömäksi ehdotettavat eri ryhmään ja lasketaan niiden kokonaislukumäärä
    3. kts. yllä kohta Mitätön äänestyslippu
    4. jos on epäselvää, minkä ehdokkaan hyväksi äänestyslippu voidaan lukea, se tulee sijoittaa mitättömäksi ehdotettaviin.
  5. Lasketaan ehdokkaan saamat äänimäärät (hyväksytyt liput).
  6. Lasketaan hyväksyttyjen ja mitättömiksi ehdotettujen lippujen yhteismäärät yhteen.
    1. yhteismäärän tulee olla sama kuin vaaliuurnasta otettujen kokonaislukumäärä
  7. Merkitään vaalipöytäkirjaan ja sen liitelomakkeeseen 4.
    1. vaalipäivänä äänestäneiden miesten ja naisten lukumäärät ja kokonaislukumäärä
    2. ulkosuomalaisten lukumäärä miehet ja naiset eriteltynä
    3. vaaliuurnassa olleiden äänestyslippujen kokonaislukumäärä
    4. mitättömäksi ehdotettavien lukumäärä
    5. hyväksyttäväksi ehdotettavien lukumäärä
    6. kunkin ehdokkaan saamat äänimäärät
    7. Kts. vaaliohjeet
  8. Jos tarkastuksen tulos poikkeaa vaiheessa 1 ilmoitetusta, vaalilautakunta päättää tekeekö se uuden ilmoituksen. Syytä, jos poikkeama on merkittävä.

Vaaliluettelon laskelma-sivun täyttäminen[muokkaa]

Merkitään vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä: miehet, naiset ja yhteensä. Tarvittaessa ulkosuomalaiset kuten vaalipöytäkirjan liitteessä 4.

Äänestyslippujen pakkaaminen[muokkaa]

  • Äänestyslippuja ei saa sulkea päällykseen ennen ääntenlaskennan suorittamista loppuun
  • Niputetaan ehdokasnumeron osoittamassa järjestyksessä, kukin ehdokas omassa nipussaan.
  • Päällimmäiseksi laitetaan mitättömiksi ehdotetut äänestysliput.
  • Suljetaan kestävään pussiin/päällykseen, sidotaan narulla tai paketointiteipillä.
  • Sinetöidään sinetöintiteipillä niin, ettei voi avata sinetöimisteippiä rikkomatta.
  • Merkitään sinetöimiskellonaika vaalipöytäkirjaan.
  • Merkitään päällykseen vaalipiirilautakunnan osoite, sisältö, lähettäjä / valmis lomake.
    • "Vastaanottaja: X vaalipiirilautakunta ja osoite"
    • "Sisältää X kpl äänestyslippuja, jotka on annettu X kaupungin äänestysalueella n:o X vuoden 2019 eduskuntavaaleissa"
    • "Äänestysalueen n:o X vaalilautakunta"

Asiakirjojen hävittäminen[muokkaa]

  • Merkitään vaalipöytäkirjaan hävittäminen.
  • Vaalilautakunta palauttaa keskusvaalilautakunnan ohjeiden mukaan, esimerkiksi paketissa käyttämättömät äänestysliput ja vaalilautakunnalle annetut ilmoituskortit tai hävittää ne ohjeiden mukaisesti.
  1. käyttämättä jääneet äänestysliput
  2. käyttämättä jääneet vaalipöytäkirjan liitelomakkeet
  3. ehdokaslistojen yhdistelmät
  4. äänestäjien jättämät ilmoituskortit. Revitään usein jo heti henkilöllisyyttä todettaessa.
  • Ehjiä äänestyslippuja ei tule esim. heittää yleiseen roska-astiaan (paheksunta).

Äänestyksen lopettaminen[muokkaa]

  1. pöytäkirjanpitäjä allekirjoittaa vaalipöytäkirjan
  2. pöytäkirja luetaan julki
  3. pöytäkirja tarkastetaan
  4. pj tai vpj JA yksi jäsen allekirjoittaa
  5. vaalipöytäkirja, vaalipöytäkirjan liitelomake suljetaan kirjekuoreen, sinetöidään ja merkitään: vaalipöytäkirja, X vaalipiirilautakunta, äänestysalueen numemro.

Palkkiolomake yms.[muokkaa]

  • Vaalilautakuntien ja -toimikuntien kokouspalkkiot. Palkkiosta suoritetaan luottamushenkilömaksu omalle poliittiselle puolueelle. Puheenjohtajan palkkio suurempi kuin muiden vaalilautakunnan jäsenten.
    • Perustietoilmoitus. Merkitään puolueen maksun perimistä varten kohta.
  • Matkakustannusten korvauslomake. Kulut, esm. oman ajoneuvon käytöstä kilometrit, matkaliput.
  • Verokortti mukaan.
  • Toimitus omassa kirjekuoressa kaikkien vaalilautakuntaan kuuluvien.

Äänestyslippujen ja vaalipöytäkirjan ym. toimittaminen[muokkaa]

  • Pj tai vpj JA vähintään yksi jäsen vie viipymättä vaalipiirilautakunnalle äänestysliput ja vaalipöytäkirjakuoren, vaaliluettelot (2 kpl), vaalileimasimet (2 kpl), palkkiolomakkeet sen antamien ohjeiden ja määräajan mukaan.
  • Palautetaan myös käyttämättömät äänestysliput, vaalilautakunnalle annetut äänestäjien ilmoituskortit, vaalipöytäkirjalomakkeet, sinetöimisvälineet ja toimistotarvikkeet.
  • Palautuspaikalla saattaa joutua jonottamaan pitkään.
  • Muu vaalimateriaali ja kalusteet kunnan tms. määräämään paikkaan.

Tarkastuslaskenta ja tuloksen vahvistaminen[muokkaa]

Vaalipiirilautakunta:

  1. tarkistaa ja laskee äänestysliput aloittaen maanantaina ja tuloksen on oltava valmis keskiviikkona
  2. vahvistaa keskiviikkona viimeistään 18.00 aloitettavissa kokouksessa lopullisen tuloksen
  3. kirjoittaa valtakirjat kansanedustajiksi valituille.

Vaalien tuloksen määräytyminen eduskuntavaaleissa[muokkaa]

d'Hondt'in laskentamenetelmä:

  1. Lasketaan kunkin ryhmittymän eli vaaliliittoon kuulumattoman (yksittäisen) puolueen, vaaliliiton, yhteislistan sekä yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen vaalipiirissä saama kokonaisäänimäärä. Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan siis yhtenä ryhmittymänä, samoin yhteislistaan kuuluvia valitsijayhdistyksiä.
  2. Asetetaan kussakin ryhmittymässä ehdokkaat paremmuusjärjestykseen heidän saamiensa äänimäärien perusteella.
  3. Annetaan kullekin ehdokkaalle vertausluvut siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut ehdokas kolmanneksen, neljänneksi tullut ehdokas neljänneksen jne.
  4. Kaikki ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja tästä listasta valitaan kansanedustajaksi niin monta kuin vaalipiiristä valitaan.

Valittaminen[muokkaa]

  • Tuloksen vahvistamista koskevat päätökset hallinto-oikeudelle 14 päivän kuluessa keskiviikosta. Tarvittaessa vaalit määrätään uusittavaksi vaalipiirissä (ei siis koko maassa). Päätöksestä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
  • Äänestäjä, joka kokee kohteluun vaalipaikalla olleen lainvastaista voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle. Epäiltäessä vaalitoimitsijan rikkoneen lakia, voidaan tehdä rikosilmoituksen poliisille.