Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Hirren pelkkaaminen

Wikikko - kansan taitopankkista
Versio hetkellä 3. syyskuuta 2016 kello 17.33 – tehnyt imported>WikikkoSysop (1 versio tuotiin)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pelkkahirsi[muokkaa]

Nk. vasa. Pelkkaaminen, palhominen, pälsiminen, veistäminen. Sivut tasaiseksi ja hirsi tasapaksu. Pelkkahirsi sahataan yleensä kuorineen kynsillään ja vasta sahauksen jälkeen poistetaan ylä- ja alapuolelle jääneet kuoret erikseen kuorien. Sahatuista osista saadaan sahatavaraa. Jos sahauksen jälkeen tapahtuu myös veisto, kuorinta ja oikaisu tapahtuvat yleensä samanaikaisesti.

D-hirreksi kutsutaan vain toiselta puolelta pelkattua hirttä.

Kokoluokitus[muokkaa]

  • Suhdelukuja mm. 5:7 ja 3:5

Katso tarkemmin Hirsimäärän laskenta.

Sahalla pelkkaaminen[muokkaa]

Pelkkaaminen tapahtuu yleensä pyöröteräisellä kenttäsahalla tai vannesahalla. Myös raamisahalla. Paikoillaan olevissa sahalaitoksissa tai siirrettävillä (risteilijä) laitteilla. Suomessa on paljon sahureita, jotka eivät kuitenkaan ole hirrenveistäjiä, vain osa tietää miten sahataan hyvä pelkka, osa luulee tietävänsä mutta lopputulos ei aina hirrenveistäjän kannalta ole mieluisa - on syntyny väärä pelkka. Kannattaa ehdottomasti kiinnittää tähän huomiota, niin välttyy (merkittäviltä) murheilta veistämisen aikana!

Useat kenttäsahat pystyvät sahaamaan noin 40 cm korkeita tukkeja, mutta yläterällä varustettu kenttäsaha sahaa esimerkiksi noin 90 cm. Osassa kenttäsahoissa tukin maksimi pituus asettuu noin 7,5 metriin, mutta osassa pystyy "keplottelemaan" pitempiäkin.

Kenttäsaha pelkkatyömaalla

Ohjeita sahaukseen ja sahurille[muokkaa]

  • Yleensä sahataan vain sivut, ei pohjausta!
  • Pelkkahirsi sahataan niin että se asetetaan sahapöydälle kynsilleen eli kupera puoli ylöspäin. Latva tai tyvi edellä. Keskelle voi laittaa tueksi parikiilat.
    • Jos sahataan toisinpäin eli kupera puoli alaspäin, on tukki tuettava päistään ja keskeltä kuivilla parikiiloilla. Tällaiseen tilanteeseen saatetaan joutua esimerkiksi kun sahataan pitempää puuta kuin pöytä normaalisti sallii.
  • Kunnolla perästä kiinni kelkkaan, mahdollisesti kahdella hydrauliikalla toimivalla "piikillä" (robotti).
  • Sahauksessa puun sydän pyritään saamaan keskelle puuta
  • Ongelma toisen sivun sahauksessa viimeisellä metrillä syntyy siitä että puristus ei ole riittävä vastetta vasten, niin pelkka kääntyy ja siitä tulee päästään väärä. Pelkkahirren tullessa pyörösahan terästä ulos, sitä kannattaa tarpeen mukaan samanaikaisesti apumiehen esimerkiksi kaatoraudalla, jossa on koukku varressa (vänkärauta) pitää pystyasennossa, että hirsi koko matkaltaan tulee mahdollisimman suoraksi, eikä kieroksi. Puun jännitykset saattavat sahauksen aikana lähteä vääntämään hirttä kieroon.
  • Varo pudottamasta pelkkoja tai lankkuja pöydän viereen niin että sahapöytä siirtyy pois paikoiltaan.
  • Tarkista että sahoissa joissa on ala- ja yläterä, ne kulkevat varmasti samassa urassa eli eivät piirrä pelkan sivuun raitaa.
  • Sahaa pelkkojen väliin riittävästi 32 mm rimaa ja sahatavaroille 25 mm rimaa.
  • Sahauksen jälkeen pelkat kuoritaan ja taapeloidaan kuorittuina tai niistä aletaan suoraan veistämään ja kuorinta tehdään veistämisen yhteydessä.
  • Sahausta suoritetaan niin tuntihinnalla kuin kiintokuutiohinnalla. Kannattaa miettiä pelkan - sahatavaran suhteen mukaan kumpi tulee edullisemmaksi.

Kirveellä[muokkaa]

Palhominen eli veistäminen[muokkaa]

Pälsiminen, pintaus, lankkaus, veistäminen jne.

Tukin pintaa veistetään pois oikaisten tukkia muotoon ja paljastaen puun sisimpiä kestäviä osia. Rakentamisen aikana tai valmiiseen kehikkoon. Tekee pinnasta elävämmän näköisen ja pihkoittaa. Tuore hirsi halkeaa pelkatulta sivulta.

Välineet[muokkaa]

Kirves. Tavallinen suomalainen vanhan ajan kirves käy.

Pälsimispiilu eli parrikirves. Pitempiteräinen, jopa lähes puolimetrinen (40-45 cm) kuin seinää piiluttaessa käytettävä piilukirves. Parempi tulos helpommin kuin tavanomaisella kirveellä. 2.5-5 kg, yhdeltä tai kahdelta puolelta teroitettu.

Pyörö-, vanne- tms saha. Hirsien sahaamisesta käytetään myös sanaa pintominen. Tämän jälkeen pihkoittumisen edistämiseksi sahattu pinta tulisi aina piiluta kirveellä.

Ohje[muokkaa]

Veistäminen latvasta tyveen päin
  • Paksujen runkojen sivuille hakataan kirveellä avuksi loivia lovia tai sahoja koska järeä pitkä lastu irtoaa helpoimmin palasina.
  • Väri- tai nokilangan viivaa pitkin
  • Tarvittaessa apuna puukiilat

Lautatavaraa[muokkaa]

Pelkkahirsiä sahatessa syntyy samalla puutavaraa.