Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Hiihto
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Hiihtotekniikka
Vapaa tyyli
- luistelusukset
- ylävartalo eteenpäin kumartuneena ja suorassa linjassa
- lantio edessä
- jalka käännetään potkussa kantilleen
- nilkka suorana
- potkaise sääri (polven alapuolinen jalanosa) edellä
- potkua seuraa liuku ja painon siirto sukselta toiselle
- Kuokan ja Wassbergin ero. Kuokassa työnnetään sauvalla vain toisella jalalla, kun Wassbergissa kummallekin jalalle työnnetään sauvalla.
- Mogren muistuttaa kuokkaa, mutta on enemmän tasa
Kuokka l. perusluistelu
- loiva ylämäki, vastatuuli
- työntöä sauvalla seuraa luistelupotku yhdellä jalalla
- liun puolen sauva viedään edemmäs l. työntö epäsymmetrinen
- työntö sauvalla vain toiselle puolelle l. sama puoli työntö ja potku koko ajan. Potkua seuraa liuku kummallakin suksella l. toisen puolen suksi vain luistelee kun sauvat siirtyy eteenpäin uuteen toisen puoen työntöön.
- työntöpuolen käsi hieman eteen jolloin ylävartalo kallistuu eteenpäin
- työntöpuolen sauva ja suksi osuu maahan samaan aikaan
- työntö lähtee keskivartalosta
- suksi pohjalleen, ei kantilleen
- liike lähtee vatsalihaksista suoraan eteenpäin
- vartalo ei kierry tai heilu sivusuunnassa
Wassberg l. yksipotkuinen luistelu
- tasamaa, loivat ylämäet
- työntöä seuraa luistelupotku yhdellä jalalla, vuorotellen kummallekin jalalle
- tasatyöntö sauvoilla kummankin jalan potkulle symmetrisesti
- potku suuntautuu eteenpäin
- liike lähtee vatsalihaksista suoraan eteenpäin
- luistelupotku loppuun pohkeilla (säären takaosa) ja päkiällä (varpaiden takana)
- vartalo ei kierry tai heilu sivusuunnassa
- suksikulma pieni
- aloita rauhallisesti että saat kiinni rytmistä
Mogren l. kaksipotkuinen luistelu
- tasamaa, loiva alamäki, retki
- työntöä sauvalla seuraa luistelupotku samalla yhdellä jalalla kuten kuokassa, jonka jälkeen toinen jalka luistelee vuorollaan. Kts. Kuokka.
- työntö sauvalla vain toiselle puolelle kuten kuokassa, mutta muistuttaa Wassbergin tasatyöntöä.
- työntö sauvalla alkaa liun loppuessa
- työntöpuolen jalka potkaisee jonka jälkee paino siirretään uuteen liukuun
- lantio ojentuu liukuvan suksen päälle
- tarkkaile ettei polvi käänny sisäänpäin
- paino edessä
- liikeradat pitkiä
- suksikulma pieni
Videoita ja linkkejä
Alppihiihto
- Andrew McLean -opetusvideot
Varusteet
Sukset
- Sunnuntaihiihtäjälle hiukan joustavampi suksi kuin paino ja paperitestillä saatu, koska ei ole voimaa painaa koko ajan potkussa niin paljon.
- Suksen on oltava sopivan jäykkyinen hiihtäjälle eli kun koko paino yhden suksen päällä.
- Vaellushiihto: Fischer E99 Crown Xtralite, Madshus Epoch 68, Madshus BC 55 MGV (Multigrip Vario)
- Alppihiihto: Fischer Transalp 88 tai 80 tai 75
Sidejärjestelmä
- Pikakiinnitteinen side saattaa jäätyä, saat sen auki lukkosulalla.
- Umpihankihiihdossa tavalliseen latuhiihtoon tarkoitetut siteet tuppaavat hajoamaan.
- Siteen paikka
- ABU:n kaava
- Vaellushiihto: Fischer BCX Magnum, Rottefella NNN-BC Magnum
Sauvat
- Sauvan pituus normaalihiihdossa on noin olkapää ja luistelussa noin korvan tasa. Hiilikuituinen on hyvä.
- Sauvan päät saa irti lämpimässä vedessä.
- Halvemmalla hyvät kädensijat saa ostamalla kävelysauvat ja siirtämällä niistä.
- Komperdell
Monot
- Vaellushiihto: Madshus Glittertind BC Boots, Fischer BCX 5, Rossignol BC X6, Fischer Offtrack 5 BC
Mononpäälliset
Nousukarvat
- Montana
Suksivoiteet
Harscheissen
Suksipussi
Suksien voitelu
Välineet
- Voitelupöytä. Suksien kiinnitys siteestä ja tukevasti.
- Silitys- / voitelurauta. Vanhojen voiteiden lämmitykseen ja uuden imeyttämiseen. Silitysrauta jatkuvasti liikkeessä.
- Siiklit. Paksu metallinen pohjan oikaisuun, ohut metallinen pitovoiteen poistoon, akryylinen vanhojen siklaukseen, olassiikli olaksen puhdistamiseen.
- Harjat. Messinkinen pohjan oikaisuun, kova nailoninen vanhojen voiteiden harjaukseen, pehmeä nailoninen pulverien harjaukseen. Eri harjat vahoille ja pulvereille.
- Lämpöpuhallin voiteen ja liisterin lämmitykseen.
- Hiomapaperit. Pitoalueen karhennukseen ja peruskunnostukseen 100-360.
- Kuituliina. Viimeistelyyn ja puhdistukseen. Esim. nylonsukkahousut.
- Korkit. Synteettinen pitovoiteille ja aito pinnoitteille.
- Uritusrauta. Erilaisiin vesiurien tekoon. Eri leveysmitat.
- Voiteenpoistoaineet. Pitovoiteen poistoon. Ei suositella toistuvasti. Esim. hionnan yhteydessä tarpeen. Voiteenpoistoaine levitetään liinaan ei sukselle.
- Lämpömittari.
- Hengityssuojain. Etenkin fluoripitoisia aineita lämmitettäessä.
- Karhunkieli.
Voiteet
- Pitovoiteet START: Uusi lumi tervavoiteet (ohuet kerrokset, ulkolämpötilassa). Vanha, karkea lumi synteettisen ja tervavoiteen yhdisteet.
- Liisterit kun latu karkea tai jäinen. Sininen jäätynyt latu –3-7, violetti vesikeli –3- +4, punainen vesikeli +4- -3, hopea karkea vesikeli.
Yleisesti
- Kts. vinkit kohdasta välineet.
- Suksen pohjan tulee olla puhdas.
- Pakkaskelillä vältä liian pehmeiden voiteiden käyttöä. Mitä kovempi pakkanen sitä kovempaa luistovoidetta tarvitaan lumikiteen sulattamiseksi.
- Nollakelillä umpihangessa käytä hieman kovempaa voidetta ettei lumi tartu pohjiin.
- Kovan voiteen päälle voit voidella pehmeää voidetta, päinvastoin vain poikkeustapauksissa.
- Pitovoitelun osalta pykälä pehmeämpää kuin vallitseva sää. Pitovoiteen tulee olla riittävän pehmeää, jotta lumikide pääsee pureutumaan siihen potkuvaiheessa. Jos liian kovaa lipsuu, pehmeää niin lumikiteet tunkeutuvat liian syvälle voiteeseen ja katkeavat jolloin suksi jäätyy.
- Pohjustus varmistaa suksien luistamisen. Noin 200 km välein eli kun mustapohjaiset sukset harmaantuvat.
- Mikäli vaikea valita käytä Universal + ja – voiteita.
- Kesäsäilytyksen ajaksi laita parafiinikerros luistoalueelle.
1. Voiteen poisto
- Pitovoide ensin siklaamalla mahdollisimman hyvin ohuella metallisiklillä ja sitten lämmittämällä puhaltimella tai raudalla sekä pyyhkimällä mielellään kuituliinalla (ei nukkaa).
- Likaiseen luistopintaan on hyvä levittää luistovoidetta, lämmittää ja siklata terässiklillä ennen uutta voitelua.
- Liistereiden poisto lämmittämällä puhaltimella, kaasulla, nuotiolla ja pyyhkimällä nukkaamattomalla liinalla.
- Vanha vaha pois messinkiharjalla ja karhunkielellä.
2. Pohjustus
- Pohjan hionta. Uudet sukset voiteenpoistoaineella puhdistus ja hiontapaperilla 100-200, pitopohja 150:een ja luisto-osia hienommallakin.
- Pohjaparafiinin (sininen) sulatus (rauta 100-150) ja imeytys. Luistelu- ja uusi perinteinen suksi koko mitalta; myöhemmin riittää luistoalueet, jos suksia voidellaan säännöllisesti kelivoiteella.
- Siklaus muovisiklillä (jäähtyminen 1 t !); pitoalueella käytetään metallisikliä.
- Harjaus messinkiharjalla tai kovalla nailonharjalla. Kilpavoitelussa toistetaan useamman kerran kohdasta 2, seuraava pohjustus on aina yhtä kovuusastetta vallitsevaa keliä kovempi parafiinikerros.
3. Luistovoitelu
Luistovoide ei saa kärytä vaan rauta juuri sulattaa sen. Luistovoiteeseen tarttunut lika irtoaa parhaiten toisella vahalla kun se siklataan lämpöisenä.
- Parafiini lumen lämpötilan mukaan. Puhtaille, kuiville, lämpimille luistopinnoille raudalla pehmittämällä ja hankaamalla (luistelusukset koko mitalta). Imeytetään huolellisesti (100-150 astetta).
- Siklaus muovisiklillä: Kovat vahat (pakkaskeli) 1/2 suksea kerrallaan, puolikovat 1 suksi kerrallaan, pehmeät vahat jäähdytys 10-15 min.
- Harjaus nylon –harjalla. Jotta vesi lähtee pohjasta hiihdettäessä pois.
- Kiillotus kuituliinalla (+nylon sukalla).
- Uritus vesikelillä pitosuksen peräosa ja luistelusuksen koko pohjaan).
4. Pitovoitelu
- Voidepesän kokeilu ja merkkaus (ruuvipenkki tai paperiliuska).
- Alueen karhennus kevyesti (hiomapaperi 150) ristikkäin 45 asteen kulmassa.
- Kelinmukainen pitovoide 50 - 70 cm matkalle kantalapusta ylöspäin ohuina kerroksina 3 - 6 kerrosta aina välillä hyvin silittäen. Mitä pitempi matka sitä useampi kerros. Välikerroksista voi pidon parantamiseksi korvata pari kerrosta lämpimämmällä voiteella. Pitovoiteen kiinnittymistä voidaan varmistaa levittämällä voidepesän jäykimpään kohtaan pohjavoidetta, tasoittamalla se raudalla ja suorittamalla sen päälle normaali pitovoitelu n. 20 min. jäähdyttämisen huoneenlämmössä jälkeen. Tai levittämällä ohuesti sinistä tai violettia liisteriä raudalla lämmittäen. Sisällä aluksi ulkona kovaksi jäähdytettyyn sukseen levitetään ulkona kovaa voidetta (voide ei saa sekoittua). Tämä on hyödyllistä kun keli vaihtelee jäisen ja kuivan välillä tai on karkean kostea tai matka on pitkä ja kuluttava. Purkkivoiteet olisi hyvä voidella ulkona.
- Kuvioitu pitopohja: silikonipitoista parafiinia voi laittaa jäätymisen ehkäisemiseksi ongelmakeleillä (lämpötila muuttuu märästä pakkaseen)
- Kokeilu. Anna jäähtyä ulkona vähän aikaa ja hiihdä 300-500 m. Ellei sukset pidä (lipsuu), lisää pitovoidetta hieman pidemmälle pitoalueen yläpäähän. Ellei vieläkään pidä, lisää pehmeämpää voidetta keskelle.
- Liisterin levitys. Yhtenäiseksi juovaksi tuubista tai raitoja 3 cm välein, tasoita voidekaapimen kärjellä ja lopuksi peukalolla (sininen vaatii lämmittämistä). Hieman lyhyemmälle matkalle kuin purkkivoidetta pohjan keskiosaan. Luiston parantamiseksi ja jäätymisen estämiseksi päällä voidaan käyttää yhtä purkkivoidekerrosta, jolloin levittäminen tapahtuu ulkona liisterin täysin jäähdyttyä. Käsien puhdistus voita käsiin hieromalla.
Voitelu kelillä +0°C - +5°C
Luistovoitelu
- Märän kelin polymeerivoitelu
- Märän kelin vaha sulatetaan pohjaan ja viimeistellään siklaten ja harjaten.
- Märän kelin pulveri sulattamalla. Ylimääräinen harjataan huolellisesti pois.
- Märän kelin polymeerineste levitetään pintaan. Loppukiillotus tehdään erittäin huolellisesti. Pohjasta pitää tulla kuiva ja kova.
Pitovoitelu
- Pohjaliisteri lämmittämällä pohjaan.
- Musta ja punainen liisteri sekaisin päälle suhteessa 50/50.
+0°C - -3°C, ilman suhteellinen kosteus yli 75 % (kostea keli)
Luistovoitelu
- Kostean kelin polymeerivoitelu.
- Kostean kelin vaha sulatetaan pohjaan ja viimeistellään siklaten ja harjaten.
- Kostean kelin pulveri sulattamalla. Ylimääräinen harjataan huolellisesti pois.
- Kostean kelin polymeerineste levitetään pintaan. Loppukiillotus tehdään erittäin huolellisesti. Pohjasta pitää tulla kuiva ja kova.
Pitovoitelu
- Pohjaliisteri lämmittämällä pohjaan.
- Universalfluori- ja 0-kelin liisterit sekaisin suhteessa 50/50.
- Pinnoitetaan mustalla liisterillä.
-0°C - -3°C, ilman suhteellinen kosteus alle 75 % (kuiva keli)
Luistovoitelu
- Fluorigrafiittialusvoide sulatetaan ja viimeistellään (siklaus ja harjaus).
- Punainen fluoriluistovoide (0…-3°C) sulatetaan ja viimeistellään (siklaus ja harjaus).
- Pintaan sulatetaan fluoripulveri (+5…-5°C). Viimeistellään harjaamalla.
Pitovoitelu
- Pohjavoide lämmittämällä pohjaan.
- Punainen purkkivoide (-1…-3°C) 2-5 ohutta kerrosta, välillä korkilla tasoittaen.
- Ulkona jäähtyneeseen voidepintaan ohut kerros mustaa purkkivoidetta.
-3°C - -7°C
Luistovoitelu
- Fluorigrafiittialusvoide sulatetaan ja viimeistellään (siklaus ja harjaus).
- Violetti fluoriluistovoide (-2…-7°C) sulatetaan ja viimeistellään (siklaus ja harjaus).
- Pintaan sulatetaan fluoripulveria (+5…-5°C tai -2…-7°C). Viimeistellään harjaamalla.
Pitovoitelu
- Pohjavoide lämmittämällä pohjaan.
- Sininen purkkivoide (-2…-6°C) 2-5 ohutta kerrosta, välillä korkilla tasoittaen.
- Ulkona jäähtyneeseen voidepintaan ohut kerros mustaa purkkivoidetta.
-7°C - -18°C
Luistovoitelu
- Alusvoide ( -7…-12°C) sulatetaan ja viimeistellään (siklaus ja harjaus).
- Vihreä fluoriluistovoide (-7…-25°C) sulatetaan ja viimeistellään (siklaus ja harjaus).
Pitovoitelu
- Pohjavoide lämmittämällä pohjaan.
- Vihreä fluoripurkkivoide (-6…-15°C) 2-5 ohutta kerrosta, välillä korkilla tasoittaen.
- Ulkona jäähtyneeseen voidepintaan ohut kerros mustaa purkkivoidetta.
Puusukset
- Anna suksien kuivua ja lämmetä huoneenlämpöisiksi.
- Levitä keskelle suksea tervaa ja lämmitä juoksevaksi aina pieni alue kerrallaan välillä levittäen kangasrätillä
Puusuksien säilytys
Levitä keväällä hiihtokauden päätyttyä paksulti tervaa suksien pohjaan ja laita aurinkoon kuivumaan. On muuten hyvä hiihdellä ensilumilla alkutalvesta.
Puusuksimerkkejä
- Tegsnäs
- Ruotsalaiset koivupuusukset. Keskeltä hiukan kapenevat. Lakatut.
Puusuksien myyjiä
- http://www.hundochjakt.se
- Suomeksi, sähköpostilla/puhelimella. Matkahuollolla toimitus. Ennakkomaksu/matkahuoltoennakko.
- http://www.viitalantila.fi
Puusuksien materiaali ja valmistaminen
Kotimainen koivu on parhaita materiaaleja kokopuisiin suksiin. Etsi suora, tyveltä ainakin pari-kolme metriä oksatonta puuta kasvanut koivu, joka on kasvanut metsän sisässä (ei aukon laidalla), ja jonka latvus on säännöllinen. Rungon tulisi olla sileä, ilman kyhmyjä tai laineita. Kaada puu sydäntalvella, kaada puu pohjoiseen tai etelään ja halkaise itään tai länteen. Mittaa ja katkaise pöllistä suksen mittainen (plus 10cm ylimääräistä molempiin päihin) kappale. Halkaisijaltaan 15-18cm puusta tulee yksi suksipari, n.20cm ja sitä isommasta kaksi paria. Sen mukaan halkaise pölli joko kahteen tai neljään osaan. Suksesta tulee sitä jalkavampi, mitä isommasta puusta aihio on veistetty.
Kuori on hyvä jättää toistaiseksi koskematta. Veistä aihion sydänpuoli suunnilleen suoraksi kirvestä ja höylää käyttäen, siten että paksuudeksi tulee noin 40mm (kuorta ei huomioida.) Jos aihio ei jo halkaisussa alkanut kaartua (päät ulospäin), niin viimeistään ohenneltaessa se alkaa näin tehdä. Tästä muodostuu tulevan suksen jalkavuus (pintapuusta tulee suksen pohjapuoli), joten älä säikähdä tätä muodonmuutosta, se kuuluu asiaan. Veistä vielä aihion sivut suoraksi. Jos tähtäät 70-80mm leveisiin suksiin, kannattaa tässä vaiheessa jättää leveydeksi noin 100mm. Liimaa vielä päät umpeen ja asettele kuivumaan esim. ulkovaraston orsille, tms. paikkaan joka on suojassa sateelta ja auringolta, ja jossa ilma pääsee vaihtumaan. Anna kuivua vähintään puoli vuotta, ennenkuin siirrät kuivumaan lämmitettyyn tilaan. Anna kuivua vielä ainakin toiset puoli vuotta, ennenkuin alat höylätä suksia.